Apua lapsen ruuturiippuvuuteen

Digitaaliset alustat, jotka mahdollistavat monenlaisen kanssakäymisen ja toiminnan netin välityksellä ovat arkipäivää niin aikuisille kuin lapsille ja nuorille. Niiden käyttöön liittyy sekä hyötyjä että haittoja hyvinvoinnin näkökulmasta. 

Digitaalinen media ja laitteet voivat tarjota oppimisen, yhteydenpidon ja palautumisen mahdollisuuksia, mutta liiallisina tai hallitsemattomina ne saattavat myös kuormittaa, heikentää keskittymistä ja vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen.

Milloin digitaalisesta median käytöstä tulee ongelma?

Pelaaminen ja sosiaalisen median käyttö voivat tuottaa voimakasta mielihyvää, ja monet sovellukset ja pelit on tarkoituksellisesti suunniteltu koukuttamaan käyttäjänsä. 

Käytöstä voi tulla hallitsematonta silloin, kun sovellusta avataan toistuvasti, vaikka se ei enää tuottaisi iloa, ja aikaa kuluu enemmän kuin oli tarkoitus.

Ongelmallisen käytön merkkejä voivat olla esimerkiksi

• ajantajun katoaminen pelien tai somen parissa
• vaikeus pitää taukoja
• tarve käyttää sovelluksia tai pelata yhä enemmän
• kavereiden, harrastusten ja koulunkäynnin jääminen taka-alalle
• ajan puute läheisille tai perheelle
• syyllisyydentunne, salailu käytön vuoksi.

Joskus pelaamisesta tai somen käytöstä irrottautuminen vaatii tietoista harjoittelua ja asteittaista vähentämistä.

Mitä haittoja liialliseen digitaalisen median käyttöön liittyy? 

Runsas ruutuaika vähentää lapsen mahdollisuuksia oppia ja kehittyä kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Liiallinen ruutuaika voikin vaikuttaa lapsen kielelliseen, motoriseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä keskittymiskykyyn ja itsesäätelyyn.

Liialliseen digimedian käyttöön ja pelaamiseen voi liittyä esimerkiksi seuraavia haittoja:

• Väsymys ja unettomuus. Pitkäaikainen unenpuute voi myös altistaa masennukselle.
• Levottomuus ,ärtyisyys ja eristäytyminen. 
• Koulunkäynnin haasteet (keskittymisvaikeudet, poissaolot) 
• Vuorokausrytmin häiriintyminen, somettaminen ja pelaaminen yöllä. Kouluun lähtemisen vaikeus. 
• Terveydelliset oireet, kuten päänsärky, silmien väsyminen sekä ranne-, kyynärpää-, selkä- tai niskaoireet.
• Muiden itselle tärkeiden asioiden parissa vietetyn ajan väheneminen. Esimerkiksi perhe, ystävät ja harrastukset saattavat jäädä syrjään.
• Riittämättömyydentunteet sekä tyytymättömyys itseen ja omaan elämään. Sosiaalinen media vääristää herkästi kuvaa muista ja muiden elämästä.
• Kielteiset kokemukset sosiaalisessa mediassa tai peliyhteisösssä: kiusaaminen, seksuaalinen häirintä tai eristäminen. 
• Taloudelliset haitat: esimerkiksi pelien sisäisiin ostoksiin voi kulua paljon rahaa. Tämä voi houkutella myös varastamaan rahaa.

Netti ja pelit pakokeinona

Liiallinen somenkäyttö ja pelaaminen voivat toimia keinoina purkaa tai paeta muita ongelmia. Taustalla voi olla esimerkiksi yksinäisyys, kiusaaminen ja ongelmat koulussa tai perheessä.

Laitteilla olo voi tuoda lohtua ja auttaa viemään huomiota pois ongelmista.

Mitä vanhempi voi tehdä?

Hallittu digitaalisen median käyttö suojaa lasta. Muut suojaavat tekijät:

• perhe- ja ystävyyssuhteet
• turvallinen lähiympäristö
• harrastukset ja mielekäs tekeminen
• sosiaalisten taitojen ja itsetunnon vahvistaminen
• pelaamisen haitoista yhdessä keskustelu.

Arjen tasapaino on tärkeää

Yksi tärkeimmistä suojatekijöistä on tasapainoinen arki. Aikuisen tehtävä on asettaa selkeät rajat digitaalisen median käytölle ja tukea lapsen ja nuoren arkea. 

Kun unta, liikuntaa ja kasvokkaista vuorovaikutusta tulee tarpeeksi, asettuu pelaamiseen ja someen käytetty aikakin helpommin kohtuulliseksi.

Luo säännöt digitaalisen median/älylaitteiden käytölle

Hyvä lähtökohta on se, että yhdessä ollessa ei olla puhelimilla. Lapselle on hyvä näyttää mallia siitä, miten puhelimen voi laittaa pois, kun keskitytään muuhun, kuten seurusteluun, yhdessä puuhailuun tai läksyjen tekoon.

Ole tietoinen sisällöistä

Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä suuremmalta osin ruutuajan tulisi olla yhteistä vanhemman kanssa. Näin vanhempi voi varmistaa, että sisältö on lapsen ikätasolle sopivaa, keskustella lapsen kanssa sisällöistä ja auttaa lasta ymmärtämään näkemäänsä.

Rajaa tarvittaessa ruutuaikaa

Vanhemman tehtävä on varmistaa, että lapsi saa monipuolisia virikkeitä ja elämän muille osa-alueille jää riittävästi aikaa. Pelaamista ja somettamista voi rajoittaa tarjoamalla vaihtoehtoista tekemistä ja toimimalla esimerkkinä.

Ruutuajasta on laadittu kansallisia ohjeita.

Ruutuaikasuositukset

• alle 2-vuotiaille ei lainkaan
• 2–6-vuotiaille korkeintaan 1 tunti päivässä
• kouluikäisille lapsille korkeintaan 2 tuntia päivässä
• nuorille ja aikuisille korkeintaan 2–3 tuntia päivässä

Lisäksi suositellaan, että älypuhelinten hankintaa lapsille lykätään yläkouluikään ja some-alustojen käyttöä 15-16-vuoden ikään saakka.

Voit tutustua tarkemmin suosituksiin esimerkiksi kansallisen aivoterveysohjelman sivuilla:

Tue lapsen kaverisuhteita

Pelien ja somen kautta lapsella ja nuorella voi olla tärkeä ja tiiviskin nettikaveriverkosto. Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee kuitenkin myös reaalimaailman ihmiskontakteja. Lasta onkin hyvä tukea ja kannustaa kaverisuhteiden luomiseen.

Tukea tähän löytyy lasten ja nuorten omahoito-ohjelmista.

Hyödynnä Mielenterveystaloa

Mielenterveystalon omahoito-ohjelmat tarjoavat tietoa ja työkaluja, jos lapsella tai nuorella on liiallisen netinkäytön ja pelaamisen lisäksi muita ongelmia.

Tukea vanhemmalle

Hyödyllisiä linkkejä