Tietoa läheiselle nuorten netinkäytön ja pelaamisen ongelmista

Milloin pelaaminen ja netinkäyttö on ongelmallista? 

Pelaaminen tai sosiaalisen median selaaminen voi tuottaa voimakasta mielihyvää. Useat sovellukset ja pelit ovat rakennettu tarkoituksellisesti tavalla, joka houkuttelee toistuvasti palaamaan niiden pariin.

Lopulta tilanne voi huomaamattomasti kääntyä sellaiseksi, että huomaa selaavansa jatkuvasti jotakin sovellusta, vaikka ei saisikaan siitä juuri mitään mielihyvää. 

Liiallisen pelaamisen merkkejä ovat muun muassa 

• toistuva ajantajun katoaminen pitkiksi ajoiksi pelatessa 
• tarve pelata aina yhä enemmän 
• pelien ulkopuoliset kaverit ja harrastukset jäävät pois 
• aikaa ei ole enää perheelle tai koululle 
• pelaaminen aiheuttaa syyllisyydentunteita ja valehtelua. 

Millaisia haittoja ongelmalliseen netinkäyttöön ja pelaamiseen voi liittyä? 

• Väsymys ja unettomuus. Pitkäaikainen unenpuute voi myös altistaa masennukselle. 
• Koulunkäynnin haasteet. Pelaamisesta riippuvainen saattaa pelata pitkälle yöhön, jolloin kouluun lähteminen on vaikeaa. 
• Ruumiilliset oireet, kuten silmien väsyminen sekä ranne-, kyynärpää-, selkä- tai niskaoireet. 
• Muiden itselle tärkeiden asioiden parissa vietetyn ajan väheneminen. Näitä ovat esimerkiksi perhe, ystävät ja harrastukset. 
• Riittämättömyydentunteet sekä tyytymättömyys itseen ja omaan elämään. Sosiaalinen media vääristää herkästi kuvaa muista ja muiden elämästä. Usein netissä näytetään vain elämän parhaat puolet, ja liioittelu on yleistä.  
• Taloudelliset haitat: esimerkiksi rahapeleihin ja pelien sisäisiin ostoksiin voi kulua paljon rahaa. Tämä voi houkutella myös varastamaan rahaa.

Netti ja pelit pakokeinona 

Liiallinen netinkäyttö ja pelaaminen voivat toimia keinoina purkaa tai paeta muita ongelmia. Elämään liittyvät muut asiat, kuten yksinäisyys, kiusaaminen tai ongelmat koulussa tai perheessä voivat olla pelaamisen taustalla.

Pelit voivat tuoda lohtua ja auttaa viemään huomiota pois ongelmista. 

Mitä vanhempi voi tehdä? 

Liialliselta pelaamiselta suojaavat esimerkiksi  

• perhe- ja ystävyyssuhteet 
• turvallinen lähiympäristö 
• harrastukset ja mielekäs tekeminen
• sosiaalisten taitojen ja itsetunnon vahvistaminen 
• pelaamisen haitoista tiedottaminen 

Yksi tärkeimmistä suojatekijöistä on lisäksi tasapainoinen arki. Aikuisen tärkeä tehtävä onkin asettaa selkeät rajat pelaamiselle ja tukea nuoren arkea.  

Pelien kautta nuorella voi olla tärkeä ja tiiviskin pelitoveriverkosto, mutta silti jokainen nuori tarvitsee reaalimaailman ihmiskontakteja. Nuorta onkin hyvä tukea ja kannustaa kaverisuhteiden luomiseen.  

Yhden suosituksen mukaan kouluikäisten olisi hyvä viettää vapaa-ajallaan enintään kaksi tuntia päivässä television, tietokoneen tai mobiililaitteen parissa. Tiettyä aikamäärää tärkeämpää on kuitenkin varmistua siitä, että elämän muille osa-alueilla jää riittävästi aikaa.  

Milloin ja mistä apua?

Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä. Sinun ei tarvitse tietää etukäteen, tarvitseeko apua.

Hyödynnä Mielenterveystaloa

Mielenterveystalon omahoito-ohjelmat tarjoavat tietoa ja työkaluja erilaisten ongelmien ja haasteiden käsittelyyn. Näitä voi käydä läpi yhdessä nuoren kanssa. Tarjolla on sekä aikuisille, nuorille että kaikille suunnattuja ohjelmia.

Yli 16-vuotiaille nettiterapiaa on tarjolla myös muihin ongelmiin.

Ammattilaisen apu

Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos nuoren omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.

Nuoren kanssa voi hakea apua esimerkiksi

• terveydenhoitajalta
• koulukuraattorilta
• koulupsykologilta
• nuorisoasemalta
• erilaisten yhdistysten kautta

Katso lisää: Mistä ja milloin apua mielenterveyden ongelmiin?

Hyödyllisiä linkkejä