Mitä ovat toiminnalliset riippuvuudet?
Tällä sivulla kerrotaan, mistä toiminnallisen riippuvuuden tunnistaa, mitä haittoja se voi aiheuttaa, miten läheisen riippuvuuteen kannattaa suhtautua ja millaista apua on saatavilla.
Miten toiminnallinen riippuvuus näyttäytyy?
Toiminnallisiin riippuvuuksiin liittyy
- Hallinnan menettäminen toiminnan osalta.
- Toiminnan merkityksen kasvaminen ja muuttuminen ensisijaiseksi suhteessa muihin kiinnostuksen kohteisiin ja päivittäisiin toimintoihin.
- Toiminnan jatkaminen tai lisääntyminen huolimatta sen kielteisistä seurauksista.
Niille on tyypillistä mielihyvän hakeminen, sietokyvyn eli toleranssin kasvu, psykologisten vieroitusoireiden kokeminen sekä toiminnan jatkaminen suuristakin haitoista huolimatta.
Kuten päihderiippuvuuksissa, myös toiminnallisissa riippuvuuksissa kyse on ennen kaikkea aivojen palkitsemisjärjestelmästä: toiminta tuottaa nopeaa mielihyvää ja vahvistaa siten ongelman tai riippuvuuden kehittymistä.
Mistä toiminnallinen riippuvuus johtuu?
Toiminnalliset riippuvuudet voivat palvella monenlaisia psykologisia tarpeita. Niiden avulla voidaan hakea esimerkiksi turvallisuuden tunnetta, jännitystä, helpotusta stressiin, seikkailua tai yhteyttä muihin ihmisiin.
Mitkä ovat toiminnallisen riippuvuuden oireet?
Toiminnallisen riippuvuuden oireet ovat samankaltaisia kuin päihderiippuvuuksissa. Tunnusmerkkejä ovat:
- hallinnan menettäminen tai huonontuminen
- toiminnan merkityksen lisääntyminen
- muiden tärkeiden kiinnostuksen kohteiden poisjääminen
- toiminnan jatkuminen kielteisistä seurauksista huolimatta
- mielialan vaihtelut
- toiminnan salailu ja kieltäminen
Lyhyt itsearvio: onko käyttö vielä hallinnassa?
Jos pohdit, onko rahapelaaminen, digipelaaminen, verkkoshoppailu, somen käyttö tai nettipornon käyttö vielä omassa hallinnassa, pysähdy hetkeksi ja kysy itseltäsi seuraavat kysymykset.
Jos useampi väitteistä tuntuu tutulta, tuen hakeminen tai asiasta keskusteleminen ammattilaisen kanssa voi olla ajankohtaista:
- Verkossa tai kyseisen toiminnan parissa vietetty aika vie tilaa muilta tärkeiltä asioilta (esim. ihmissuhteet, työ, opiskelu, uni, harrastukset).
- Käyttö tuntuu vaikeasti hallittavalta tai huomaan käyttäväni enemmän kuin olin aikonut.
- Käytön lopettaminen tai rajoittaminen herättää levottomuutta, ärtymystä tai ahdistusta.
- Käyttö liittyy pahaan oloon, stressiin, yksinäisyyteen tai tunteiden säätelyyn.
- Läheiset ovat ilmaisseet huolensa käytöstäni tai sen vaikutuksista.
Mitkä toiminnalliset riippuvuudet on virallisesti tunnustettu?
Maailman terveysjärjestön (WHO) ICD-11-luokituksessa on virallisesti tunnistettu kaksi riippuvuuskäyttäytymiseen perustuvaa häiriötä:
- rahapeliriippuvuus (Gambling Disorder)
- digipeliriippuvuus (videopelaaminen) (Gaming Disorder)
Tutkimuksissa on noussut esiin seuraavia ilmiöitä, joille yhteisenä piirteenä on netti mahdollistajana:
- sosiaalisen median haitallinen käyttö
- nettipornon pakonomainen käyttö
- shoppailuhäiriö
Näistä pornografian käyttöön liittyvä häiriö on toistaiseksi luokiteltu impulssikontrollihäiriöksi nimellä Compulsive Sexual Behavior Disorder (CSBD).
Shoppailuhäiriö mainitaan ICD-11:ssä esimerkkinä impulssikontrollihäiriöstä.
Ongelmallinen sosiaalisen median ja internetin käyttö sisältää usein riippuvuuden piirteitä, mutta niitä ei ole vielä virallisesti tunnistettu itsenäisiksi häiriöiksi.
Miten toiminnallinen riippuvuus syntyy?
Toiminnallinen riippuvuus kehittyy usein vähitellen. Aluksi toiminta tuottaa mielihyvää, helpottaa stressiä tai tarjoaa keinoja rentoutua ja paeta arjen kuormitusta.
Vähitellen toiminnan hallinta voi heikentyä, ja käyttö lisääntyy. Käyttäytymistä jatketaan, vaikka siitä aiheutuisi haittaa esimerkiksi hyvinvoinnille, ihmissuhteille, taloudelle tai arjen sujumiselle.
Aivojen palkitsemisjärjestelmä tottuu saamaan mielihyvää tietyistä ärsykkeistä, mikä voi lisätä tarvetta toistaa toimintaa. Tässä mielessä toiminnallinen riippuvuus muistuttaa monin tavoin päihderiippuvuuksia, vaikka kyse ei ole aineista vaan käyttäytymisestä.
Näkyykö toiminnallinen riippuvuus päällepäin?
Toiminnallinen riippuvuus ei aina näy ulospäin. Se voi kuitenkin ilmetä esimerkiksi:
- jatkuvana väsymyksenä tai myöhästelynä
- sosiaalisena vetäytymisenä ja läsnäolon puutteena
- työn, opiskelun tai ihmissuhteiden heikentymisenä
- selittämättöminä mielialavaihteluina tai keskittymisvaikeuksina
Läheiset voivat havaita käytöksessä muutoksia ennen kuin henkilö itse tunnistaa ongelman.
Vaikutukset läheisiin
Riippuvuuksilla on usein vaikutuksia myös läheisiin ja työyhteisöön. Salailu, valehtelu ja arjen velvollisuuksien laiminlyönti voivat horjuttaa luottamusta sekä kuormittaa perhettä ja muita ihmissuhteita.
Huomaa
Yhteistä kaikille toiminnallisille riippuvuuksille on se, että ne palkitsevat aivojen mielihyväjärjestelmää nopeasti ja voimakkaasti.
Tämä voi johtaa kierteeseen, jossa toiminta jatkuu, vaikka ihminen tiedostaisi sen haitat esimerkiksi omalle terveydelleen, hyvinvoinnilleen ja työkyvylleen.
Miten toiminnallisiin riippuvuuksiin kannattaa suhtautua?
Ensimmäinen askel on tilanteen tunnistaminen ja asian ottaminen puheeksi. Kyse ei ole heikkoudesta tai tahdonvoiman puutteesta. Usein kyse on mielenterveyteen, kuormitukseen ja elämäntilanteeseen liittyvästä ilmiöstä, joka on hoidettavissa ja johon on saatavilla tukea.
Toiminnallinen riippuvuus on monille keino pyrkiä selviytymään stressistä, yksinäisyydestä, ahdistuksesta tai muista vaikeista tunteista. Siksi myötätuntoinen suhtautuminen itseä tai läheistä kohtaan on tärkeää.
Muutos on mahdollinen, ja pienetkin askeleet voivat parantaa hyvinvointia merkittävästi. Avun hakeminen ajoissa voi ehkäistä haittojen kasautumista ja tukea kokonaisvaltaista toipumista.
Jos tunnistat riippuvuuden merkkejä:
- puhu asiasta läheisen tai ammattilaisen kanssa
- seuraa ajankäyttöä ja omaa oloasi
- kokeile rajoittaa toimintaa pienin askelin
- hakeudu terveydenhuollon tai verkkoauttamisen piiriin
Miten toimia, jos epäilen läheisellä toiminnallista riippuvuutta?
Jos huomaat läheisesi käyttäytymisessä muutoksia tai olet huolissasi, on tärkeää lähestyä asiaa hienovaraisesti ja kunnioittavasti:
- Kerro omasta huolestasi, ilman syyttelyä tai tuomitsemista.
- Kysy, miten toinen voi, ja kuuntele avoimesti.
- Tarjoa tukea ja apua, ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi työterveyteen, kouluterveydenhuoltoon tai mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin.
- Muista myös huolehtia omasta jaksamisestasi.
Jo pienikin tuki, kuulluksi tuleminen tai keskustelun avaaminen voi olla tärkeä askel kohti muutosta ja avun piiriin hakeutumista.
Miten toiminnallista riippuvuutta hoidetaan?
Toiminnallisten riippuvuuksien hoito perustuu:
- Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja muutokseen motivointiin.
- Psykososiaaliseen tukeen, joka voi olla yksilö- ja/tai ryhmämuotoista.
- Mahdollisten liitännäissairauksien tai oireyhtymien hoitoon.
Avun piiriin hakeutuminen onnistuu esimerkiksi kouluterveydenhuollossa, työterveydessä, perusterveydenhuollossa tai erikoistuneissa mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
Mitä voin itse tehdä?
Toiminnallisten riippuvuuksien aiheuttamaa kuormitusta voi vähentää omalla toiminnalla. Keskeistä on tarkastella omaa toimintaa ja vahvistaa hyvinvoinnin peruspilareita. Kun arjen tasapaino säilyy, mieli voi paremmin – ja laitteiden hallinta helpottuu samalla.
Tietoisuus omasta toiminnasta
Jo pelkästään oman toiminnan seuraaminen, milloin ja miksi käyttää pelaa tai käyttää digimediaa ja -laitteita, voi lisätä ymmärrystä ja auttaa tunnistamaan tilanteet, joissa käytön hallinta vaikeutuu. Itselle asetetut rajat ja pienet tauot auttavat palauttamaan hallinnan tunnetta ja ehkäisevät kuormituksen kasaantumista.
Hyvät arjen rutiinit
Uni, säännöllinen ruokailu, liikkuminen ja sosiaaliset kohtaamiset toimivat puskurina kuormitusta vastaan.
Kun nämä asiat ovat kunnossa, myös digilaitteiden hallinta on helpompaa ja mielen hyvinvointia helpompi tukea.
Tuen hakeminen
Omien ajatusten ja tunteiden jakaminen läheisen kanssa tai vertaistuen hyödyntäminen voi keventää oloa. Myös ammattilaisilta voi saada apua, jos kuormitus jatkuu tai oman toiminnan rajaaminen ei onnistu.
Omahoito-ohjelma itsenäiseen työskentelyyn
Muutos on mahdollinen. Avaimet onnistumiseen ovat sinulla itselläsi, sillä olet oman mielesi paras asiantuntija. Saat apua Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista. Voit käydä niitä läpi joko yksin tai yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa.
Seuraavista omahoito-ohjelmista saat tietoa digimedian käytön ongelmista sekä välineitä niiden selättämiseen:
Mistä saan ammattiapua?
Jos tarvitset ammattiapua, ota yhteyttä oman hyvinvointialueesi perusterveydenhuoltoon tai sosiaalipalveluihin. Terveysasemat, yksityiset lääkäripalvelut ja työterveyshuolto tarjoavat neuvoja ja tukea erilaisiin hyvinvoinnin haasteisiin.
- Toiminnallisia riippuvuuksia, joiden piiriin hallitsematon digimedian käyttökin lukeutuu, hoidetaan päihdepoliklinikoilla, A-klinikoilla ja vastaavissa palveluissa.
- Tietoa, neuvontaa ja vertaistukea ongelmalliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen, somen- ja netin käyttöön tarjoavat useat järjestötoimijat.
Nettiterapiat
Myös maksuttomat nettiterapiat ovat nopeasti saatavilla oleva tehokas apu moneen yleiseen mielenterveyden ongelmaan.
Auttavia järjestöjä
Järjestötoimijat tarjoavat tietoa, apua ja vertaistukea. Jos läheisille puhuminen ei ole mahdollista, voit hakeutua juttelemaan vertaisten kanssa. Vertaistukea on saatavilla ryhmässä ja kahden kesken. Keskustella voi sekä kasvotusten että verkossa.
Sosped-säätiö tarjoaa tietoa ja tukea muun muassa toiminnallisiin riippuvuuksiin.
Peluuri tarjoaa vertaistukea, auttaa ja ohjaa peliongelmissa myös läheisiä.
Pelituki tuottaa ja välittää tietoa raha- ja digipelaamisesta, peliongelmista ja liiallisesta internetin/somen käytöstä.
Somerajaton tarjoaa tietoa ja tukea somen käytön hallintaan.
Digipelirajaton tarjoaa tietoa ja tukea ongelmalliseen digipelaamiseen.
Pelirajaton tarjoaa tietoa ja vertaistukea rahapelihaittoihin.
Nimettömat pelurit - Gamblers Anonymous (GA) on vertaisryhmä pakonomaisesta pelaamisesta irti pyrkiville.
Valtti tarjoaa vertaistukea liikaa pelaaville.
Tiltti tarjoaa tietoa ja tukea rahapelaamisesta aiheutuviin haittoihin ja rahapeliongelmista toipumiseen.
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
