Mitä ovat työkaveritaidot?

Työkaveritaidot vahvistavat työyhteisöä ja sen hyvinvointia. 

Hyvät vuorovaikutus-, verkostoitumis- ja vaikuttamistaidot arjen kohtaamisissa lisäävät yhteyden ja yhteisyyden kokemusta sekä vähentävät työyksinäisyyttä.

Seuravalla videolla (2:29) Anne kertoo kokemuksistaan työyksinäisyydestä ja työkaveruuden merkityksestä.

Keskeisimmät työkaveritaidot

Aktiivinen kuunteleminen

• Aktiivinen kuunteleminen alkaa siitä, että ollaan itse aloitteellisia ja ylläpidetään keskustelua.
• Toiseksi keskitytään kuuntelemaan, mitä toinen puhuu, ilman että mietitään samalla, mitä itse seuraavaksi sanotaan.
• Lopuksi tarkistetaan, että toisen viesti on ymmärretty oikein.

Myötätunnon harjoittaminen

• Pyritään ymmärtämään toisen tunteet, kokemukset ja näkökulma.
• Kysytään tarkentavia kysymyksiä.
• Vältetään toisen kokemuksen ohittamista ja vähättelyä.
• Kysytään, kaipaako toinen ohjeita tai neuvoja.
• Tarkistetaan, mitä toinen ajattelee keskustelusta, mahdollisista ohjeista ja neuvoista.

Sanaton viestintä

• Kiinnitetään huomiota omaan kehonkieleen, katsekontaktiin ja äänensävyyn.
• Kuunnellessa toista katsotaan välillä hänen kasvoihinsa ja silmiinsä. Samalla ei tehdä mitään muuta, kuten katsota kännykkää tai tietokonetta.
• Toimitaan johdonmukaisesti: Jos halutaan viestiä ystävällisesti, varmistetaan, että äänensävy on myös lämmin.
• Tarkistetaan, tulkitaanko toisen sanaton viestintä oikein.

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen

• Annetaan palautetta toisen toiminnasta konkreettisesti ja ystävällisesti.
• Opetellaan ottamaan toisen palaute vastaan ja käyttämään sitä ohjeistuksena siihen, miten voi seuraavalla kerralla toimia
• Pysytään jämäkkänä, jos kohdataan epäasiallista palautetta.

Tunne- ja itsesäätelytaidot

• Harjoitellaan tunnistamaan ja sanoittamaan omat tunteet.
• Pyydetään ystävällisesti sitä, mitä tarvitaan.
• Suhtaudutaan omaan keskeneräisyyteen ja tarpeisiin myötätuntoisesti.
• Kehitytään tunne- ja itsesäätelytaidoissa niin, että osataan toimia työelämän eri tilanteissa taitavasti.

Kyky työskennellä yhdessä

Työkaveritaidot ovat tärkeä osa organisaation toimivuutta. Ne määrittävät sen, miten työntekijät kohtaavat toisensa, ratkaisevat ristiriitoja ja rakentavat luottamusta arjessa.

Vahvat sosiaaliset taidot työpaikalla lisäävät työn imua, vähentävät stressiä ja parantavat organisaation tuloksellisuutta. Työkaveritaidot saattavat myös hiipua. Opitut ja osatut taidot rapautuvat ja ruostuvat, jos niitä ei työarjessa käytä.

Seuraavien taitojen sujuminen kannattaa tarkastaa silloin tällöin:

Hyvät käytöstavat

• Hyvät käytöstavat ovat työkaveritaitojen perusedellytys.

Yhdessä tekeminen

• Kyky antaa tilaa toisille ja rakentaa yhteistä suuntaa. 

Rohkea ja rakentava keskustelu

• Uskallus tuoda omaa näkökulmaa esiin.
• Avoin keskustelu epäkohdista hänen kanssaan, jota asia koskee. 

Toisten arvostaminen

• Oletus toisen hyvästä tahdosta on työyhteisön luottamuksen perusta.
• Mahdollistetaan muiden osallistumisen ja osallisuuden kokemus.

Itsetuntemus ja vastuunotto

• Kyky katsoa peiliin ja ottaa oma aktiivinen rooli työyhteisön jäsenenä.
• Virheistä vastuun kantaminen ja tilanteen korjaaminen.

Ratkaisukeskeisyys ja palautteen antaminen

• Ratkaisukeskeinen lähestymistapa ongelmiin. Säännöllinen, kannustava palaute muille.
• Palautteen antaminen ja pyytäminen työyhteisössä.

Vastavuoroisuus on työelämän vuorovaikutuksen sydän

Vastavuoroisuus tarkoittaa tasapainoa antamisen ja vastaanottamisen välillä. Kun kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi, on helpompi itsekin tukea muita. Työelämässä vastavuoroisuus näkyy pienissä teoissa ja rakentaa tunnetta siitä, että olemme tässä yhdessä.

Miten vastavuoroisuus näkyy arjessa?

• Kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen: Kun joku pysähtyy aidosti kuuntelemaan, toinen uskaltaa jakaa ajatuksiaan.
• Auttaminen ja tukeminen: Kiireen keskellä saatu apu lisää halua olla myöhemmin avuksi muille.
• Tilaa eri näkökulmille: Tiimipalaverissa puheenvuorot jaetaan tasaisesti, ja myös hiljaisempien ääni kuuluu.
• Lämmin vastaanotto uusille: Kun uusi työntekijä kohdataan ystävällisesti ja opastetaan rauhassa, hän todennäköisemmin välittää saman eteenpäin.

Vastavuoroisuus ei ole vaihtokauppaa, vaan luottamusta siihen, että yhteinen hyvä tukee jokaista yksilöä. Se vähentää kilpailua, lisää turvallisuutta ja vahvistaa työyhteisön yhteenkuuluvuutta.

Yksinäisyydestä on vaikea puhua

Työyksinäisyyttä koetaan, jos työkaveruus ei toimi tai siinä on liikaa katkoksia. Se voi tuntua myös kokemuksena, että oma ammattitaito on hukassa.

Työssä koetusta yksinäisyydestä saattaa olla vaikea puhua. Aiheesta puhuminen on kuitenkin tärkeää hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kannalta. Myös yksinäisyyden keskellä vuorovaikutustaidot kehittyvät tiedostamisen, harjoittelun ja palautteen avulla.

Keskustelun lähtökohtana kuunteleminen, kysyminen ja toimiminen

Tärkeintä on olla kiinnostunut, antaa tilaa toiselle ja välttää vähättelyä, neuvomista tai vertailua. Pienet arjen teot ja avoin vuorovaikutus vahvistavat yhteisöllisyyttä.

• Turvallinen ilmapiiri mahdollistaa avoimuuden. Yksinäisyydestä on helpompi puhua työpaikoilla, joissa vallitsee luottamus, arvostava kohtaaminen ja dialoginen vuorovaikutus. Kilpailu, kiire ja kriittisyys puolestaan vaikeuttavat asian esiin tuomista.
• Jokaisella on rooli yksinäisyyden vähentämisessä. Työntekijä, esihenkilö ja työterveys voivat kukin aloittaa keskustelun. Oleellista on kuunteleminen, arvostava palaute ja yhdessä eteenpäin suuntautuvien ratkaisujen löytäminen.
• Avoin puhe vähentää häpeää ja lisää yhteenkuuluvuutta. Yksinäisyydestä keskusteleminen normalisoi kokemusta, vähentää huonommuuden tunnetta ja vahvistaa työyhteisön osallisuutta ja hyvinvointia.

Koko organisaatio hyötyy hyvistä työkaveritaidoista, sillä ne näkyvät työilmapiirissä, yhteistyössä ja lopulta myös työn tuloksissa.

Lue lisää

Tämä sisältö on osa välittävän työyhteisön osallistavia työkaluja. Tutustu yhteisöllisyyttä lisääviin työkaluihin täällä:

Sinua voi kiinnostaa myös: