Siirry pääsisältöön

Toissijainen unettomuus

Monet fyysiset ja psyykkiset sairaudet aiheuttavat toissijaista unettomuutta.

Monet fyysiset ja psyykkiset sairaudet aiheuttavat niin sanottua toissijaista unettomuutta. Tältä sivulta löydät tietoa yleisistä toissijaista unettomuutta aiheuttavista sairauksista ja ongelmista. 

Kipu 

Kipu voi häiritä unta. 

Kauan kestänyt voimakas kiputila synnyttää keskushermostossa muutoksia, jotka voivat aiheuttaa kiputilan kroonistumisen. Siksi kivun hoito on tärkeää.  

Kivun hoidossa lääkärillä on monia erilaisia mahdollisuuksia. Kipulääkkeeksi olisi hyvä valita sen verran pitkävaikutteinen valmiste, että teho riittää koko yön ajaksi. On kuitenkin syytä muistaa, että jotkut uusimmista kipulääkkeistä ovat liiankin pitkävaikutteisia, ja päiväannos saattaa kasvaa liian suureksi.  

Yöajan kivun hoitoon tehokkaimpia ovat keskipitkävaikutteiset lääkkeet tai hitaasti imeytyvät valmisteet.  

Käänny lääkärisi puoleen kivun hoitoon liittyvissä asioissa. Vaikean kivun hoidosta kannattaa neuvotella erikoislääkärin kanssa. 

Uniapnea 

Uniapnealla tarkoitetaan yli kymmenen sekuntia kestäviä hengityskatkoksia. Uniapnean syy on ylempien hengitysteiden ahtautuminen unen aikana.  

Uniapnean aikana elimistössä ja aivoissa voi syntyä happivaje. Kun happipitoisuus elimistössä laskee, aivot herättävät nukkujan. Siksi uni on hyvin katkonaista. Se aiheuttaa päiväväsymystä ja nukahtelutaipumusta.  

Muita seurannaisoireita voivat olla esimerkiksi päänsärky, muistivaikeudet, mielialan lasku, väsymyksen aiheuttama aggressiivisuus, henkisen ja ruumiillisen toimintakyvyn heikkeneminen ja ylipaino. 

Levottomat jalat 

Levottomat jalat on neurologiseksi liikehäiriöksi luokiteltava sairaus. Levottomista jaloista kärsii noin 5–10 prosenttia suomalaisista jossain elämänsä vaiheessa.  

Sairauteen kuuluvat illalla tai alkuyöstä levossa jalkoihin, sääriin, pohkeisiin tai jalkateriin ilmaantuvat epämiellyttävät tuntemukset, jotka helpottuvat vähäksi aikaa jalkojen liikuttelulla. Ne saattavat vaikeuttaa nukahtamista ja nukkumista, ja monet kärsivät sen takia päiväväsymyksestä.  

Ihmiset kuvaavat tuntemusta hyvin eri tavoin. Se voi olla polttavaa, pistävää tai ryömivää tai ilmetä jalkojen kuumottamisena, kutinana tai kihelmöintinä. Nukahtaminen on vaikeaa, koska tuntemusten helpottamiseksi on noustava liikuttelemaan jalkoja. 

Koska levottomien jalkojen oireet liittyvät vuorokausirytmiin ja ovat pahimmat illalla ja alkuyöstä, kertovat monet levottomista jaloista kärsivät potilaat voivansa kuitenkin nukkua hyvin loppuyöllä ja aamulla. Monet ovatkin siirtäneet nukkumaanmenoaikaa myöhemmäksi. 

Jaksoittainen raajaliikehäiriö 

 Jaksoittainen raajaliikehäiriö voi esiintyä valveilla ennen nukahtamista tai kevyen tai keskisyvän unen aikana. Eniten oireita esiintyy alkuyöstä.  

Liikkeet voivat johtaa heräilyyn tai pieniin unesta havahtumisiin, jotka rikkovat unen rakennetta ja aiheuttavat päiväväsymystä. 

Narkolepsia 

Narkolepsia on krooninen sairaus, jolle on ominaista poikkeava päiväväsymys ja nukahtelutaipumus. 

Nukahtaminen voi tapahtua yllättäen arvaamattomissa tilanteissa. Ihminen voi nukahtaa esimerkiksi silloin, kun hän puhuu, syö tai kävelee tai jopa silloin, kun hän istuu hammaslääkärin tuolissa.  

Toinen narkolepsialle tyypillinen oire on voimakkaisiin tunnetiloihin, kuten ilahtumiseen, nauramiseen, pelästymiseen tai hämmästykseen, liittyvä äkillinen lihasjänteyden vähentyminen tai pettäminen eli katapleksia.   

Unihalvauksia tai hallusinaatioita saattaa esiintyä. REM-vaiheen säätely muuttuu niin, että unennäköä tulee heti nukahtamisen jälkeen. 

Viivästynyt unijakso 

Viivästyneestä unijaksosta kärsivän ihmisen on vaikea nukahtaa iltaisin ja herätä yhteiskunnan odotusten mukaiseen aikaan aamuisin. Hän kuitenkin nukahtaa myöhemmin yöllä helposti ja herää myöhemmin aamulla virkeänä.  

Viivästynyt unijakso ei ala vain paria tuntia keskimääräistä myöhemmin, vaan useita tunteja myöhemmin. 

Viivästynyt unirytmi on varsin tavallinen murrosikäisillä ja nuorilla aikuisilla. Suurin ongelma on se, että he eivät jaksa noudattaa tavallista koulu- tai työaikataulua. 

Viivästynyttä unirytmiä hoidetaan siirtämällä kehon sisäinen kello ja sosiaalinen kello samaan aikaan. Se vaatii valve- ja unirytmin rakentamista uudelleen.  

Rytmin siirtoa voidaan nopeuttaa aamulla annettavalla kirkasvalohoidolla, jota otetaan 30–50 minuutin ajan heti ylös nousemisen jälkeen. Myös unta rytmittävä melatoniini voi auttaa.  

Rytmin kääntämisestä on hyvä neuvotella sellaisen terveydenhuollon henkilön kanssa, joka ymmärtää unilääketieteellisiä asioita. 

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Unettomuuden omahoito-ohjelma

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

Unettomuuden nettiterapia

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Sinua saattaa kiinnostaa myös