Moodit ja niiden kanssa työskentely

MINÄTILA ELI MOODITMoodit ovat minän eri puolia, joihin sisältyy kullekin moodille ominaista toimintaa. Esimerkiksi ollessaan vihaisen lapsen moodissa henkilö toimii todennäköisesti varsin eri tavoin, kuin jos hän on haavoittuvan lapsen moodissa. Tutustutaan seuraavaksi eri moodeihin ja siihen, miten ne voivat kunkin meistä elämässä ilmentyä. Jokaisen moodin yhteydestä löydät harjoituksia, joiden avulla sinun on mahdollista helpottaa oman elämäsi moodivaihteluita

 Moodidynamiikka heijastaa omaa elämänhistoriaa

Moodit ovat minän eri puolia, joihin sisältyy kullekin moodille ominaista toimintaa. Kaikilla ihmisillä on omanlainen moodikarttansa, joka heijastaa omaa elämänhistoriaa. Joillekin esimerkiksi rankaisevuus on tyypillisempää, toiselle taas suojautuminen.

Katso alta video, missä on kuvattu moodidynamiikan toimintaa esimerkkien avulla.

Moodidynamiikka

Alta voit lukea tiivistelmän videon sisällöistä tekstimuodossa:

Tiivistelmä videon sisällöstä

Onko sinulla kenties jo tähän mennessä herännyt ajatuksia siitä, mitkä moodit saattavat olla juuri sinulle tyypillisiä? Opetellaan seuraavaksi tunnistamaan eri moodeja tehtävän avulla:

Moodien tunnistaminen

Lähdetään seuraavaksi tutustumaan tarkemmin erilaisiin moodeihin. Tulet oppimaan lisää haavoittuvuudesta, vihaisuudesta, rankaisevuudesta ja selviytymismoodeista. Lähdet tutkimaan, mitkä näistä moodeista ovat omassa moodikartassasi keskeisiä, ja opettelet keinoja kohdata omat hankalat tunteesi lempeästi ja hyvinvointiasi tukien.

 Haavoittuvan lapsen moodi

Satuttavat tilanteet lapsena ja nuorena jäävät meihin tunnemuistoksi. Jos kohtaat nykyisyydessä lapsuuden haavoittavaa kokemusta muistuttavan tilanteen, voit mennä samaan voimakkaaseen tunnetilaan, minkä koit lapsena tai nuorena. Tunne on tuolloin usein yksinäisyyttä, surua, avuttomuutta, toivottomuutta, huolta, ahdistusta, voimattomuutta tai kyvyttömyyttä. Voit kokea, ettet tule ymmärretyksi, et saa tukea tai et tule rakastetuksi.

Tunne on tyypillisesti liian voimakas suhteessa aikuisuuden tilanteeseen. Se heijastaakin lapsen tai nuoren tunnetta tilanteessa, jossa hän on jäänyt yksin ja avuttomaksi vaikean tunteen kanssa. Lapsi tai nuori on tilanteessa eri tavalla yksin ja avuton kuin aikuinen.

Tunne on niin voimakas, että se ”imaisee” henkilön sen ikäisen lapsen tasolle, jolloin haavoittuva kokemus on tapahtunut. Monet kokevat reagoivansa tunnetilassa kuin lapsi. He menettävät haavoittuvan lapsen moodissa oman aikuisen kyvykkyyden ratkaista tilanne. Myös ajattelu voi olla tällöin samanlaista kuin lapsella. Haavoittuvan lapsen moodissa omat ajatukset voivat olla esimerkiksi ehdottomia katastrofiajatuksia ”kukaan ei kestä minua”, ”kaikki epäonnistuu” tai maagisia ajatuksia ”voin aiheuttaa jotain pahaa vain ajatusteni kautta”.

Katso seuraavaksi, miten haavoittuvuuden kokemus nousee esiin Pekan arjessa.

Hylkäämisen kokemus

Haavoittuvan lapsen moodissa tarpeesi saada välittämistä, tukea tai turvaa on suurta. Silloin sinun on kuitenkin hyvin ymmärrettävästi vaikea toimia omin avuin. Haavoittuvuus voi myös olla paljolti piilossa ja kiellettyä, jos se on ollut lapsuudessa kiellettyä. Se on kuitenkin perusinhimillistä. Ihmiset ovat sosiaalisia olentoja ja meille kaikille ovat yhteisiä pelot, ettemme tule rakastetuksi ja hyväksytyksi, hylkäämispelot ja huonosti kohdelluksi tulemisen pelot. Jos on kokenut loukkaamista etenkin lapsuuden tai nuoruuden aikana omissa tunnetarpeissa, pelot ja vaikeat tunteet voivat nousta elämää ohjaaviksi.

Katsotaan nyt, miten Pekka lähtee käsittelemään haavoittuvuuden kokemuksiaan korjaavan mielikuvatyöskentelyn avulla.

Korjaava mielikuvatyöskentely hylkäämisen kokemukseen

Oma haavoittuvuus ja tarvitsevuus ovat kuitenkin pohja läheisille ihmissuhteille. Kyky kiinnittyä toiseen ja kyky olla lähellä toista tapahtuu oman haavoittuvuuden kokemisen kautta. Haavoittuvuuden kokemisen kautta voi myös ymmärtää toisia ihmisiä ja olla heitä varten. Haavoittuvuus ja tarvitsevuus ovat siis tärkeitä ominaisuuksia.

Haavoittuvuuden tunteita voi oppia hyväksymään, auttamaan itseä tunteiden kanssa ja pyytämään toisilta apua niiden suhteen. Usein jo omien vaikeiden tunteiden hyväksyminen ja niihin ymmärtäväisemmin suhtautuminen alkaa helpottaa niitä. Lähdetään seuraavaksi työskentelemään omien haavoittuvuuden kokemusten helpottamiseksi.

Sillä, miten itseämme puhuttelemme, on iso merkitys tunteisiimme. Opetellaan seuraavaksi, miten omaa haavoittuvaa lastaan voi auttaa puhumalla hänelle rauhoittavasti ja kannustavasti.

Lempeä puhe haavoittuvalle lapselle

Puheen lisäksi myös toiminnalla on iso merkitys tunteisiimme. Itselleen kannattaa siis osoittaa myös konkreettista hoivaa päivittäin. Alta löydät listan ideoista, miten voit hoivata itseäsi päivittäisessä arjessasi.

Hoivaa itseäsi konkreettisesti arjessa päivittäin

Seuraavassa mielikuvaharjoituksessa tutkitaan sitä, millä tavoin haavoittuvuus jää toistuvaksi kokemukseksi ja millä tavoin omien tunnetarpeiden huomioiminen muuttaa omaa suhtautumistasi itseen.

Mielikuvaharjoitus haavoittuvan lapsen moodista

Katsotaan vielä toinen esimerkki Pekan haavoittuvuuden kokemuksista. Seuraavassa videossa Pekka tutkii ulkopuolisuuden kokemuksia uudessa työpaikassaan.

Ulkopuolisuuden kokemus

Ulkopuolisuuden kokemuksia voi helpottaa korjaavan mielikuvatyöskentelyn avulla:

Korjaava mielikuvatyöskentely ulkopuolisuuden kokemukseen

 Vihaisen lapsen moodi

Vihaisen lapsen moodissa voi olla vaikeaa hallita omaa kiukun tunnetta. Vihaisena voi myös olla hankalaa toimia itselle hyvällä tavalla. Näissä tilanteissa saattaa tuntua siltä kuin olisi uudestaan kiukkuinen lapsi. Tähän tilaan siirrytään, kun ympäristö ei vastaa omiin haavoittuvuuden tunteisiin. Tunteina ovat vihaisuus, ärtyneisyys, turhautuminen tai kärsimättömyys. Kiukku voi jäädä toistuvaksi ja hankalaksi tunteeksi, jos haavoittuvuuden tarpeisiin ei ole vastattu tai vihaisuus ei ole ollut sallittua. Se voi tulla hallitsemattoman tuntuisina ryöpsähdyksinä. Tästä usein seuraa ongelmia ihmissuhteissa. Kiukku voi myös olla kokonaan kielletty siten, että siihen on vaikea saada kosketusta. Silloin on vaikea pitää omista rajoista kiinni.

"Vihaisuus on energiaa, jolla pidämme omat rajamme."

Kaikki ihmiset kokevat kiukun tunteita ja niitä kuuluukin kokea. Vihaisuus on energiaa, jolla pidämme omat rajamme ja jolla menemme eteenpäin. Lapsi, jonka haavoittuvuuden tunteisiin ei vastata, menee usein vihaisen lapsen moodiin. Siinä ei ole mitään väärää. Ongelma tulee siitä, että pohjalla oleviin haavoittuvuuden tunteisiin tai kiukkuun ei vastata toimivalla tavalla. Silloin aikuisena tuntuu hankalalta toimia vihaisuuden tunteiden kanssa: joko vaikealta hallita tunteita tai hyväksyä niitä.

Vihaisen lapsen moodissa keskeinen tarve on tulla ymmärretyksi. On hyvä tutkia sitä, mikä haavoittuvuuden tunne on vihaisuuden pohjalla. Tähän tunteeseen kannattaa pyrkiä vastaamaan.

Kun huomaat olevasi vihaisen lapsen moodissa, anna itsellesi aikaa rauhoittua. Pyri suhtautumaan vihaisuuden tunteeseen hyväksyvästi. Tunteelle on jokin hyvä syy, vaikka se saattaakin olla jossakin aiemmassa elämäntapahtumassa. Lähde tutkimaan, mikä haavoittuvuuden tunne sen taustalla on. Vihaisuus muuttuu helpommin hallittavaksi, kun haavoittuvuus sen taustalla tulee kohdatuksi.

Anna seuraavaksi vihaisuuden tulla esiin suojakuplaharjoituksen avulla.

Suojakuplaharjoitus

Katsotaan vielä lopuksi, miten vihaisuus näkyy Pekan arjessa ja miten hän lähtee sitä korjaavan mielikuvatyöskentelyn avulla työstämään:

Vihaisuuden kokemus

 Rankaiseva/vaativa moodi

Omaan haavoittuvuuteen kehittyy helposti jotenkin vähättelevä tai vaativa tapa suhtautua. Tästä puhutaan rankaisevana tai vaativana moodina. Lapsi, jonka haavoittuvuuden tunteisiin ei vastata, oppii suhtautumaan omaan haavoittuvuuteen tai vihaisuuteen kielteisesti. Hän voi alkaa ajatella itsestään esimerkiksi: ”olen tällainen itkupilli”, ”olen luuseri”, ”olen hankala ihminen”, ”kukaan ei kestä minua, jos näkee, minkälainen pohjimmiltaan olen”. Samalla omiin tarpeisiin haavoittuvana tai vihaisena kehittyy vähättelevä suhtautumistapa. Tällaisia ajatuksia ovat esimerkiksi ”minun pitäisi olla reippaampi ja itsenäisempi”, ”en saa vaivata muita”, ”olen liian tarvitseva”.

Rankaiseva tai vaativa moodi on sisäistä kielteistä puhetta itselle: ”olet vääränlainen, sinun pitäisi olla jotakin enemmän tai parempi”. Se tuntuu kuin ylhäältä päin tulevana puheena, ikään kuin jonkun auktoriteetin puheena. Jos olet rankaisevassa moodissa, koet ansaitsevasi syyllistämistä tai rangaistuksen ja alat toimia sen mukaisesti rankaisemalla, satuttamalla tai syyttämällä itseäsi. Vaativassa moodissa ajattelet, että täytyy olla täydellinen, suoriutua erinomaisesti, saavuttaa tietty asema, laittaa toisten tarpeet omien edelle, olla korostuneesti toisia varten tai olla tehokas. Tässä moodissa tuntuu kielletyltä ilmaista omia tunteita tai olla spontaani.

Tämä jatkuva kielteinen tai vaativa sisäinen puhe on satuttavaa ja uuvuttavaa. Sellainen masentaa tai ahdistaa ketä tahansa. Monet ihmiset tekevät sitä päivittäin huomaamattaan. He eivät usein huomaa, että jos joku puhuttelisi toista sillä tavalla, se olisi kiusaamista. Itseen kohdistuva kiusaaminen tuntuu usein oikealta tavalta suhtautua itseen, vaikka ei ikinä suhtautuisi toiseen ihmiseen niin. Hyvä ajatuskoe onkin miettiä, miten puhut itsellesi ja voisitko sanoa samoin hyvälle ystävällesi.

Tee ajatuskoe: voisitko puhua hyvälle ystävällesi samalla tavoin kuin puhut itsellesi?

Rankaiseva tai vaativa sisäinen puhe saattaa heijastaa sitä, miten ympäristö on kohdellut ja puhutellut meitä. Silloin jatkamme sen toistamista itse itsellemme. Se voi myös heijastaa lapsen tai nuoren pettymystä siitä, että omia tarpeita ei ole nähty. Tämä pettymys voi kääntyä omien tarpeiden ja itsen mitätöimiseksi. Rankaiseva tai vaativa sisäinen puhe on lapsen tai nuoren tapa suojata itseä haavoittavissa tilanteissa. On turvallisempaa ajatella, että vika on minussa kuin että toiset eivät pysty vastaamaan tarpeisiini. Itse voi yrittää toimia paremmin, mutta aikuisiin tai vertaisryhmään ei voi juuri vaikuttaa.

On usein pelottavaa luopua rankaisevasta tai vaativasta sisäisestä puheesta, koska sen tarkoitus on ollut suojata omia kipeitä tunteita. Rankaisevuudesta luopuessaan joutuu kohtaamaan sen alla olevaa pelkoa tai surua. Nämä pelot ja surut tuntuvat isoilta, koska ne ovat lapsen tai nuoren pelkoja ja surua niissä tilanteissa, missä hän on ollut. On hyvä opetella puhumaan itselle lempeämmin ja vähitellen kohdata omia haavoittuvuuden tunteita.

Katso, millaisia rankaisevuuden ja häpeän kokemuksia Pekalla on ollut työpaikallaan:

Rankaisevuuden kokemus

Rankaisevuuden kokemuksia lähdetään helpottamaan korjaavan mielikuvatyöskentelyn avulla:

Mielikuvatyöskentely rankaisevuuteen

Tunnistatko itsessäsi tällaista rankaisevuutta? Harjoitellaan seuraavaksi, miten oman rankaisevan äänen tilalle voisi löytää lempeämpiä ja sallivampia tapoja puhutella itseään.

Lista rankaisevan/vaativan moodin vastaisista lauseista

Harjoitellaan seuraavaksi vielä, millä tavoin vaikeissa tilanteissa voisi ajatella rankaisevuuden sijaan.

Rankaisevan/vaativan moodin harjoitus

 Selviytymismoodit

Selviytymismoodien tarkoitus on suojata haavoittuvuuden tunteilta. Ne yrittävät myös estää rankaisevaa tai vaativaa sisäistä ääntä. Nämä selviytymismoodit ovat olleet lapsen ja nuoren keinoja pärjätä ja ne ovat olleet tuolloin parasta, mitä hän on voinut kehittää.

Selviytymismoodien runsas käyttö aikuisuudessa usein estää omien tarpeiden kohtaamista ja aiheuttaa ongelmia. Selviytymismoodien käyttö vähenee usein itsessään, kun on riittävästi turvaa kohdata haavoittuvuuden tunteita.

Selviytymismoodeja ovat suojautujan, mukautujan ja ylikompensoijan moodit.

Suojautujan moodissa suljet tunteet pois mielestäsi. Voit esimerkiksi puuhailla koko ajan jotain ja juuttua nettiin. Saatat yrittää suoriutua asioista täydellisesti, ettei kukaan (tai sinä itse) arvostelisi sinua. Myös muun oirekäyttäytymisen kuten syömishäiriön tai päihteiden käytön tarkoitus on usein suojata haavoittuvuuden tunteilta.

Suojautujan moodissa olosi on turta tai levoton. Sinun on vaikea keskittyä tähän hetkeen. Sinun voi olla jälkikäteen vaikea muistaa tilanteita, joissa on ollut huono olo, koska menet suojautujan moodiin suojellaksesi itseäsi hankalilta tunteilta. Suorittajan moodissa täydellinen suoriutuminen ohittaa omat tarpeet. Onko tällainen suojautuminen sinulle tyypillistä? Jos huomaat olevasi suojautujan moodissa, se on sinulle viestipohjalla olevasta haavoittuvan lapsen moodista. Silloin sinun on tärkeä hakea enemmän turvaa ja hyväksyntää haavoittuvuuden tunteille. Suorittajan moodissa on hyvä opetella huolehtimaan omasta jaksamisesta ja omista rajoista.

Mikäli tunnistit olevasi taipuvainen menemään suojautujan moodiin, tee seuraavaksi mielikuvaharjoitus, jossa opettelet vapautumaan suojautujan moodista.

Suojautujan harjoitus

Mukautujan moodissa yrität olla liikaa muita varten ja miellyttää toisia tai estää heitä olemasta vihaisia sinua kohtaan. Mukautujan moodissa oma itse koetaan jollakin lailla hylkäämisen tai huonon kohtelun arvoiseksi tai muita huonommaksi. Tässä moodissa alistutaan ja mukaudutaan. Kun huomaat itsessäsi mukautujaa, pohdi, millä tavoin voisit suhtautua arvostavasti haavoittuvaan puoleesi ja miten voit huolehtia itsestäsi ja omista rajoistasi. Suhtaudu omaan toimintatapaasi kuitenkin lempeästi: sille on oma taustansa ja omat syynsä. Sinun ei tarvitse olla heti valmis. Saat tarvita apua. Jos tämä moodi on sinulle tuttu, hyötyisit jämäkkyystaitojen opettelusta.

Seuraavan harjoituksen avulla voit tutkia, miten mukautujan moodissa voisi puhua itseä auttavalla tavalla.

Mukautujan harjoitus

Ylikompensoijan moodissa taistelet rankaisevaa tai vaativaa ääntä vastaan. Tämä voi olla oman haavoittuvuuden kieltämistä, itsetunnon ”buustaamista” tai itsen puolustamista korostuneesti tai vihaisesti. Se voi olla suojautumista olemalla viileä, epäystävällinen, vihamielinen tai hylkäävä toisia kohtaan. Joskus se voi näkyä myös raivoamisena, jolla työnnetään toiset pois tai estetään heitä satuttamasta. Tässä moodissa tunne voi olla se, että on toisia parempi tai kyvykkäämpi tai että toiset kävelevät yli tai ovat epäluotettavia. Oletko huomannut ajautuvasi tällaiseen ylikompensoijan moodiin?

Kun tunnet olevasi taisteluasemissa, yritä pysähtyä ja tunnistaa, mikä haavoittuvuuden tunne sinulla on pohjalla ja mitä tarvitset. Suhtaudu ymmärtäväisesti siihen, että tunnistat itsessäsi tämän moodin. Silloin olet kokenut tilanteita, jotka ovat olleet satuttavia. On kuitenkin hyvä lähteä puolustautumisen sijaan tutkimaan omaa haavoittuvuutta ja miten voisit kohdata sitä. Sitä kautta pääset syvään tunnekontaktiin suhteessa itseesi.

Harjoitellaan nyt tutkimaan oloa ylikompensoijan moodissa ja voisiko itselle puhua silloin itseään auttavalla

Ylikompensoijan harjoitus