Positiivisen psykologian tutkimus tarjoaa tietoa terveyden edistämisestä. Perinteinen psykiatrinen tutkimus on puolestaan tuonut hyödyllistä tietoa sairauksista. Erilaiset oireet eivät kuitenkaan aina tarkoita hoidettavaa sairautta ja siksi on hyödyllistä tutkia miten vahvistaa ja kehittää olemassaolevia voimavaroja.
Usein erilaiset psyykkiset oireet voimistuvat, kun voimavarat ovat kuluneet liikaa, toisinaan huomaamatta. Tällöin elämä voi pikkuhiljaa kaventua selviytymisen puolelle. Ihminen alkaa karsimaan aiemmista mukavista toiminnoista ja ihmissuhteista ikään kuin säästääkseen itseään. Vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen. Kun mukavat asiat elämässä vähenevät, mieliala laskee entisestään ja ahdistus voi lisääntyä.
2000-luvulla julkaistuissa tutkimuksissa on tullut esiin mielenkiintoista tietoa tyytyväisen elämän avaimista. Keskimääräistä tyytyväisemmät ihmiset näyttäisivät keräävän elämäänsä tietoisesti positiivisia kokemuksia. Ihmissuhteiden tärkeys korostuu heidän arjessaan ja sosiaaliset suhteet toimivat heidän voimavaranaan. Taloudellisesti he sijoittavat kokemuksiin tavaran sijasta eikä taloudellinen menestys ollut tutkimuksissa merkittävässä asemassa onnellisuuden osoittaja.
Elämäänsä tyytyväiset ihmiset panostavat ennenkaikkea heidän mielenkiintoa ylläpitävään toimintaan. Toimintaan johon voi uppoutua ja joka on palkitsevaa ja heidän kykyjensä mukaista. Heidän arvio omasta itsestään ei perustu muiden näkemyksiin. He määrittelevät itsensä oman arvionsa mukaan.
Se, että on löytänyt elämälleen tarkoituksen, merkityksen ja kokee palvelevansa suurempaa tarkoitusta on vahvasti liitetty keskimääräistä tyydyttävämpään elämään. Kyky antaa nopeasti anteeksi ja löytää kiitollisuuden aiheita omasta elämästä näyttää lisäävän kokemusta hyvästä elämästä. Kiinnostus omaan henkiseen kasvuun sekä halu toteuttaa hyviä tai altruistisia tekoja on myös liitetty onnellisuuden kokemukseen. (M.Seligman, Gilbert)
Positiivinen psykologia on kohdistanut kiinnostuksensa hyveisiin keinona vahvistaa hyvinvointia edistäviä päämääriä ihmisen elämässä. Hyveet voidaan nähdä osana merkityksellisen elämän tai arvokeskeisen elämän perustaa. Hyveitä on vaalittu vuosituhansien saatossa eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa. Niiden on huomattu olevan kohtalaisen samanlaisia kulttuurista riippumatta. Hyveet ovat perusta monipuoliselle ja hyvinvointia edistävälle ajattelulle- sekä toiminnalle. Hyveitä ovat klassisen jaon mukaan mm. viisaus, rohkeus, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus. Näihin Seligman liittää lisäksi hengellisyyden ja rakkauden tai inhimillisyyden (humanity) hyveet.
