Lasten ja nuorten ahdistuksen hoito-ohjelma, Cool Kids

Voi sanoa, että kukaan ihminen ei ole ahdistuksesta vapaa. Ahdistus on hyödyllinen tunne, jonka tehtävä on varoittaa meitä vaaroista ja toisaalta virittää meitä parhaisiin suorituksiin.

Joskus ahdistus saa kuitenkin liikaa valtaa, jolloin huolet ja murheet vievät tilaa elämältä sekä estävät meitä tekemästä erilaisia asioita.

On tutkittu, että jopa noin 10 % nuorista kokee arkea haittaavaa ahdistusta. Ahdistusherkkyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten temperamentti, mallioppiminen ja stressaavat elämäntapahtumat.

Nuorille, jotka kokevat ahdistuneisuuden ensisijaiseksi oireekseen

Cool Kids sopii noin 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka kärsivät erilaisista ahdistusoireista ja kokevat, että ahdistuneisuus on heille ensisijainen kärsimystä aiheuttava oire. ​​​​​​

​​​​​​Cool Kids -ohjelma soveltuu kaikenlaisten ahdistusoireiden hoitoon. Joku ei uskalla lähestyä muita lapsia tai nuoria, toista pelottaa hissin käyttö ja kolmatta huolettaa olla erossa vanhemmista – huolien ja pelkojen kohteita on monia.

Ohjelmassa lasten ja nuorten ahdistusoireisiin pureudutaan yksilöllisesti, vaikka toteutusmuotona olisikin ryhmä.

Mitä osallistuminen edellyttää?

​​​​​​Cool Kids on taitoperustainen hoitomalli, jossa harjoitteita tehdään myös tapaamisten välillä. Sen vuoksi lapsen tai nuoren oma motivaatio on ensisijaisen tärkeä.

Toteutustavasta riippuen myös vanhemmat ovat mukana lapsensa tukena. Sen vuoksi on toivottavaa, että ainakin yksi vanhempi sitoutuu hoitoon.

Entä jos ahdistus ei ole ainoa oire?​

​​​​​​Joskus lapsella tai nuorella on ahdistuksen lisäksi muita merkittäviä oireita, kuten vakavaa masentuneisuutta, traumatisoitumista tai hoitamaton ADHD. Tällöin hoidon oikea-aikaisuutta arvioidaan tarkemmin.

Cool Kids ei sovellu, jos lapsella tai nuorella on ajankohtaista psykoottista oireilua tai akuuttia itsetuhoisuutta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Cool Kids -ohjelmaa voisi aloittaa muiden oireiden väistyttyä!​​​

Cool Kids pohjautuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (KKT). Kognitiivisen käyttäytymisterapian perusajatus on se, että ihminen ja ympäristö ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Tähän vuorovaikutukseen kuuluvat ympäristön ominaisuudet sekä ihmisen ajatukset, tunteet, toiminta ja kehon reaktiot.

KKT:ssa opetellaan tunnistamaan tunteiden, ajattelun ja käyttäytymisen yhteyksiä sekä haitallisia uskomuksia. KKT on aktiivinen ja tavoitteellinen psykoterapian muoto.

KKT-pohjaisena hoitona Cool Kids sisältää muun muassa

• kognitiivista uudelleenmuotoilua
• vaiheittaista altistusta
• kotiharjoitteita.

Samalla asetetaan asiakkaalle sopivia tavoitteita, joita kohti pyritään erilaisin menetelmin.

Cool Kids -ohjelmassa käytettäviä menetelmiä ​

• Käsitteellistäminen – tällä tarkoitetaan ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen tunnistamista sekä ymmärrystä siitä, miten ne vaikuttavat toisiinsa​.
• Kognitiivinen uudelleenmuotoilu eli realistinen ajattelu – tällä tarkoitetaan ajattelua, jossa ensimmäisestä huolestuneesta ajatuksesta edetään vaihtoehtoisten tulkintojen ja todisteiden etsintään.
• Vaiheittainen altistus eli huolitikkaat – tällä tarkoitetaan lapsen tai nuoren itsensä asettamia konkreettisia askelmia, joilla lähestytään pelottavia asioita tai tilanteita.

Ohjelmassa merkittävässä roolissa ovat myös​​

• psykoedukaatio, johon kuuluvat ymmärryksen lisääminen ahdistuneisuudesta ja Cool Kids -hoidosta sekä oireiden normalisointi.​
• ​vanhempien ohjaus
• kotona tehtävät harjoitukset
• tarvittaessa harjoiteltavat lisätaidot

Tiivistettynä

• Ajatukset ja tunteet vaikuttavat käyttäytymiseen. Käyttäytyminen taas vaikuttaa ajatuksiin ja tunteisiin.
• Kun muokataan sekä ajattelutapaa että käyttäytymistä, saadaan aikaan muutosta parempaan!

​​Cool Kids -hoito-ohjelmasta on olemassa erilaisia toteutustapoja. Toteutustapa riippuu lapsen tai nuoren yksilöllisestä tilanteesta ja siitä, miten hoito on toteuttavassa yksikössä organisoitu.

​Toteutustapoja

• Yksilöllinen perhehoito: Yksi lapsi tai nuori tulee tapaamisille yhdessä vanhempiensa kanssa. Työskentely tapahtuu pääosin yhdessä siten, että paikalla ovat sekä lapsi tai nuori että hänen vanhempansa.​
• Ryhmämuotoinen perhehoito: 4–8 nuoresta koostuva ryhmä ja heidän vanhempansa tulevat tapaamisille yhdessä. Aika jakaantuu yhteiseen työskentelyyn, lasten tai nuorten erilliseen työskentelyyn ja vanhempien erilliseen työskentelyyn.
• Vain lapselle tai nuorelle annettava hoito: Lapsi tai nuori tulee tapaamisille yksin, ja vanhemmille järjestetään kolme erillistä tapaamista. Myös ryhmiä voidaan toteuttaa siten, että vanhemmat eivät ole mukana joka tapaamisella.

Vanhempien osallistuminen on toivottavaa, mutta vanhempien nuorten kohdalla hoito voidaan toteuttaa myös ilman heitä.

Ahdistuksen hoidon aloittaminen ja käytännöt

Ennen ohjelman alkamista lapsi tai nuori ja vanhemmat tavataan ja haastatellaan.

Ohjelman alussa ja lopussa he täyttävät muutaman ahdistuksen määrää, voimakkuutta ja kohteita mittaavan kyselyn.

Kyselyiden tarkoituksena on

• saada tietoa lapsen tai nuoren tilanteesta
• seurata hoidon vaikuttavuutta
• parhaassa tapauksessa tehdä näkyväksi se, miten ahdistusoireet vähenevät hoidon myötä.

Cool Kids -hoito-ohjelmaan sisältyy noin 10 tapaamista

Ryhmämuotoisena toteutettava ohjelma sisältää aina kymmenen yhteistä tapaamiskertaa. Yksilömuotoisessa hoidossa tapaamisten määrä on arvio, sillä ohjelma sallii pienen jouston molempiin suuntiin.

Ohjelmassa käytetään työkirjoja

Lapsi tai nuori sekä vanhemmat saavat oman työkirjansa. Niitä käytetään ja täytetään sekä tapaamisilla että niiden välissä.

Lasten ja nuorten parissa toimivia Cool Kids -työntekijöitä on koulutettu ympäri Suomen. Voit kysyä, onko esimerkiksi omassa koulussasi, oppilaitoksessa tai kaupunkisi matalan kynnyksen hoitopaikassa Cool Kids -osaajia.