Siirry pääsisältöön

F45 Elimellisoireiset häiriöt

Tässä kuvataan elimellisoireisten häiriöiden diagnooseja sekä kulkua ja hoitoa.

Elimellisoireisissa häiriöissä keskiössä on kehollinen tai elimelliseen sairauteen viittaava oire, jota mikään tunnettu elimellinen sairaus ei kuitenkaan selitä. 

Oireet voivat olla esimerkiksi lihasnykäyksiä tai kipuja. Häiriöihin liittyy tavallisesti toistuvat pyynnöt lääketieteellisistä tutkimuksista, vaikka mitään sairautta ei tutkimuksissa löydy.  

Elimellisoireisiin häiriöihin kuuluvat muun muassa somatisaatiohäiriö, hypokondria ja pitkäaikainen kipuoireyhtymä.  

Kriteerit 

Somatisaatiohäiriö

Somatisaatiohäiriöön kuuluu useita toistuvia ja vaihtelevia fyysisiä oireita, joille ei tutkimuksista huolimatta ole löytynyt selittävää fyysistä sairautta. Näitä on esiintynyt vähintään kahden vuoden ajan.

Hypokondria

Hypokondrisesta häiriöstä kärsivä henkilö on jatkuvasti huolissaan ja vakuuttunut siitä, että hänellä on jokin vakava elimellinen sairaus. Siihen liittyy yleensä toistuvia kehollisia vaivoja tai jatkuvaa huolestuneisuutta omasta ulkomuodosta.

Lisäksi hän usein tulkitsee tavanomaiset aistimukset tai ulkonäköön liittyvät asiat epänormaaleina tai ahdistavina. Huomio on pääasiassa vain yhdessä tai kahdessa kehon osassa.

Pitkäaikainen kipuoireyhtymä

Pitkäaikaisessa kipuoireyhtymässä keskeinen oire on jatkuva voimakas kipu, jota ei voida selittää fyysisellä häiriöllä tai fysiologisella tapahtumasarjalla. 

Kipu on usein yhteydessä emotionaaliseen ristiriitaan tai psykologisiin ongelmiin siten, että niiden voidaan olettaa olevan pääasiallinen syy kipuihin.  

Sairauden kulku ja ennuste 

Arviolta noin 6 % ihmisistä kärsii jossain vaiheessa elämäänsä elimellisoireisesta häiriöstä. Monella heistä on elämänlaatu ja toimintakyky häiriön seurauksena heikentynyt. 

Useimmat häiriöstä kärsivät hakeutuvat toistuvasti terveydenhuoltoon saadakseen apua fyysisiin oireisiinsa. He käyttävät runsaasti terveydenhuollon palveluita.  

Omahoito ja hoito 

Hoito tapahtuu pääasiassa perusterveydenhuollossa. Epäselvien kehollisten oireiden ilmaantuessa onkin syytä hakeutua aluksi lääketieteellisiin tutkimuksiin. 

Pitkäkestoinen hoitosuhde ja psykoterapeuttiset hoitomenetelmät ovat keskeisiä. Hoidossa voidaan hyödyntää sekä lääkehoitoa että psykoterapiaa.  

Psykoterapiamuodoista varsinkin kognitiivinen käyttäytymisterapia on todettu tehokkaaksi. Lääkityksestä ei yleensä ole hyötyä elimellisoireisten häiriöiden hoidossa, ellei esimerkiksi hoideta samanaikaista masennusta tai kipua.   

Oireita voi lievittää vähentämällä stressiä, parantamalla fyysistä kuntoa ja käyttämällä rentoutusmenetelmiä.  

Omahoito-ohjelmat ja nettiterapia

Mielenterveystalon pitkittyneiden kehon oireiden omahoito-ohjelmasta voi olla apua. Se perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan sekä hyväksymis- ja omistautumisterapiaan.  Myös Mielenterveystalon rentoutuksen ja hengityksen omahoito-ohjelmasta voi olla apua. 

Työskentelyn voi lääkärin lähetteellä aloittaa myös nettiterapiassa. Mielenterveystalosta löytyy pitkittyneiden ja haittaavien kehollisten oireiden nettiterapia, jonka pääsee aloittamaan viikon kuluessa lähetteen teosta.

Mikä on diagnoosi?

Mielenterveyshäiriöihin liittyvät diagnoosit esitellään WHO:n kehittämän kansainvälisen ICD-10 tautiluokituksen mukaisesti.

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

Nettiterapiat

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Sinua saattaa kiinnostaa myös