Ikääntyneiden itsetuhoisuus

Ikääntyneiden itsemurhayritykset ovat usein vakavampia kuin nuoremmilla ja johtavat useammin kuolemaan tai vammautumiseen. Itsetuhoisuus on yleisempää miehillä kuin naisilla.

Mistä ikääntyneiden itsetuhoisuus voi johtua?

Ikääntyneiden itsemurha-ajatuksien ja yritysten taustalla on usein psyykkinen häiriö, kuten masennus tai päihderiippuvuus.  

Taustalta löytyy usein koettu yksinäisyyden tunne. Yksinäisyyden tunteita voi kokea myös muiden seurassa.

Itsemurhariskiä kohottaa myös ulkopuolisuuden kokemus ja näköalattomuus.

Muutokset ja ongelmat

Muutokset ihmissuhteissa voivat vaikuttaa itsemurhariskiin. Taustalla voi olla esimerkiksi vaikea menetys, kuten leskeksi jääminen tai ristiriidat perhesuhteissa. Kumppanin menetys voi herättää epätoivoa tai syyllisyydentunnetta, jolloin itsemurha voi tuntua mahdolliselta ratkaisulta.

Myös taloudelliset ongelmat, fyysinen sairaus, vaikea kipuhäiriö tai arjen toimintakyvyn heikkeneminen voivat herättää toivottomuutta.

Miten iäkkäiden itsetuhoisuus ilmenee?

Osana psyykkistä sairautta

Ikääntyneiden itsemurha-ajatukset ja -yritykset liittyvät tavallisimmin mielialahäiriöön, pitkään jatkuneeseen unettomuuteen ja/tai sietämättömäksi koettuun pahan olon tunteeseen.

Keskeisenä kokemuksena on usein näköalattomuus ja toivottomuuden tunteet. Henkilö ei koe voivansa itse enää vaikuttaa elämäänsä.

Näihin tunteisiin ja kokemuksiin voi vaikuttaa psykologisin keinoin sekä elämäntapamuutoksilla, erityisesti jos on itse valmis muutoksiin.

Ruumiillisten sairauksien herättämänä toivottomuutena

Itsemurhariskiin vaikuttaa myös fyysiset sairaudet. Keskeistä on se, miten suhtautuu omiin sairauksiinsa, ikääntymiseensä ja kehonsa haurastumiseen.

Ikääntymiseen liittyy monesti terveydentilan muutoksia, joihin sopeutuminen voi olla vaikeaa. Ne voivat myös rajoittaa arjessa selviytymistä ja itsenäisyyttä. Esimerkiksi krooninen sydänsairaus, liikkumisen rajoitteet, kivut tai aistien heikkeneminen voivat herättää toivottomuutta ja näköalattomuutta.

Sairaus voidaan kokea myös häpeällisenä tai rangaistuksena. Sairaus voi aiheuttaa turvattomuuden tunnetta. Tällöin elämää ei aina koeta mielekkäänä ja elämisen arvoisena.

Merkkejä itsemurhariskin kohoamisesta

• Ääneen lausutut kuolemantoiveet tai epäsuorat ilmaisut kuten halu ”päästä pois”.
• Itsemurhakeinojen etsiminen.
• Konkreettiset suunnitelmat itsemurhasta tai itsemurhan mahdollistavien välineiden hankkiminen.
• Jatkuva ja voimakas toivottomuus ja laaja-alainen näköalattomuus oman tulevaisuuden suhteen.
• Jatkuvat, epätavallisen voimakkaat syyllisyyden tai häpeän tunteet.
• Jatkuva masennus ja surun tunne, kyvyttömyys nauttia.
• Mielialan ja tunteiden toistuva, voimakas ja ennakoimaton vaihtelu lyhyessä ajassa. Ihminen voi olla itselleen epätyypillisen kiihtynyt, levoton tai ahdistunut.
• Erakoituminen tai läheisten välttely.
• Itsestä huolehtimisen lopettaminen.
• Kokemus siitä, että on taakka läheisilleen tai yhteiskunnalle.
• Toistuva liikaa nukkuminen tai unettomuus, tai vuorokausirytmin merkittävä muuttuminen.
• Alkoholinkäytön lisääntyminen tai kipu- tai rauhoittavien lääkkeiden väärinkäyttö.

Miten lisätä omaa hyvinvointia?

Vaikeissakin elämäntilanteissa on erilaisia keinoja, joilla voi kohentaa omaa hyvinvointiaan.

Muista seuraavat

• Pyydä apua rohkeasti ja ota apua vastaan.
• Huolehdi itsestäsi ja arjen askareista mahdollisuuksien mukaan.
• Huolehdi terveydestäsi, esimerkiksi lääkityksestäsi.
• Aloita jokin mielekäs tekeminen tai jatka sellaista tekemistä, josta olet pitänyt.
• Vaali ihmissuhteitasi.
• Huolehdi, että liikut, lepäät ja nukut riittävästi.
• Arvosta itseäsi silloinkin, kun olet vaikeassa elämäntilanteessa.

Mitä teen, jos haluan vahingoittaa itseäni?

Itsetuhoisista ajatuksista kannattaa aina kertoa luotettavalle henkilölle. Henkilö voi olla läheinen, ystävä tai terveydenhuollon ammattilainen.

Jo se, että kertoo omasta olosta ja ajatuksista muille, voi helpottaa.

Muista, että vaikeimman olon aikana on tärkeätä pysyä turvassa, kunnes pahin tuska taittuu.

• Ota matalalla kynnyksellä yhteyttä terveyskeskukseen, mielenterveyspalveluihin, Mieli ry: n valtakunnalliseen auttavaan puhelimeen (p. 09 2525 0111) tai, jos tilanne vaatii, Hätäkeskukseen (p. 112).
• Hakeudu turvalliseen ympäristöön kuten muiden ihmisten seuraan tai ammattilaisten luokse.
• Vaikean olon hillitsemiseksi voit kokeilla esimerkiksi kylmässä suihkussa käymistä, jääpalan pitämistä kämmenellä, kuminauhan napsuttelua rannetta vasten tai voimakkaan pastillin imeskelyä.
• Suuntaa huomiosi muualle, esimerkiksi fyysiseen tekemiseen tai itselle mieluisiin toimintoihin, kuten musiikin kuunteluun.
• Pyri palauttamaan mieleesi sellaisia hankalia tilanteita, joista olet kuitenkin selvinnyt.
• Mieti, mikä on sinun elämässäsi kaikkein tärkeintä juuri tällä hetkellä.
• Vältä alkoholin tai muiden päihteiden käyttöä.

Miten kohdata ahdistavat ja vaikeat tunteet?

Voimakkainkin ahdistus tai vaikea olo helpottaa ajan kanssa. Pahassa olossa ajatukset ovat usein korostuneen synkkiä ja on vaikea nähdä myönteisiä mahdollisuuksia.

Ajatukset ovat kuitenkin vain ajatuksia, jotka tulevat ja menevät.

• Muista, että ajatukset ovat vain ajatuksia. Vaikeiden tunteiden yhteydessä ei kannata heti uskoa ajatuksiaan. Ajatukset ja tunteet eivät ole vaarallisia.
• Kerro itsellesi, mitä koet parhaillaan. Mitä ajatuksia, tunteita ja toimintayllykkeitä tunnistat? Jos sinun on vaikeaa tavoittaa ajatuksiasi, voit kokeilla täydentää esimerkiksi lauseen ”Minusta tuntuu, kuin minulle kävisi/ kohta tapahtuisi/ että mikään/että kaikki/ että minä…”
• Kokeile olla näiden ajatusten ja tunteiden kanssa taistelematta niitä vastaan. Pyri tähän, vaikka mielesi sanoisi, että et voi sietää tätä tilannetta. Älä anna ajatusten ja vaikeiden tunteiden päättää, miten toimit.
• Kiinnitä huomiota omiin tarpeisiisi. Mikä olisi hyödyllistä sinulle juuri nyt?
• Ratko tarvittaessa ongelmia, ja pyydä siihen myös apua matalla kynnyksellä.
• Tutustu kriisitaitoihin. (https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/epavakauden-omahoito-ohjel…)

Jos olet huolissasi läheisesi itsetuhoisuudesta

Kerro huolestasi läheisellesi ja kysy avoimesti hänen tilanteestaan. Itsetuhoisuudesta tai kuoleman toiveista puhuminen ei lisää itsetuhoisuutta. Useimmiten se helpottaa läheisen oloa.   

Tärkeintä on kuunnella rauhallisesti, myötätuntoisesti ja tuomitsematta kriisissä olevaa läheistä.

Jo kokemus kuulluksi tulemisesta ja oman pahan olon jakaminen ymmärtävän ihmisen kanssa voi auttaa merkittävästi.

Muista, että voit aina myös soittaa suoraan hätänumeroon 112. Läheisen voi myös tarvittaessa saattaa paikallisen sairaalan päivystykseen, tai häntä voi myös rohkaista itse soittamaan itselleen apua.