Siirry pääsisältöön

Onko kaverisi itsetuhoinen?

Jos kaveri tai tuttu puhuu itsetuhoisuudesta, älä jää kantamaan huolta yksin. Myös somessa vastaantulevista itsetuhoisista sisällöistä kannattaa ilmoittaa.

Usein nuori puhuu itsetuhoisuudesta ensin kavereilleen. Kaverit saattavat myös huomata itsetuhoisen teon jäljet. Joskus suora tai epäsuora puhe itsetuhoisuudesta sosiaalisessa mediassa voi saada seuraajat huolestumaan. Itsetuhoiset ajatukset eivät ole nuorilla harvinaisia. Ne ovat kuitenkin aina merkki avuntarpeesta. Itsetuhoisuutta ei kannata salata. Siihen kannattaa aina hakea apua.

Pyydä neuvoa ja apua

Kiireellisessä tilanteessa voit aina kysyä neuvoa suoraan hätänumerosta 112.  

Vähemmän kiireellisessä tilanteessa voit kääntyä jonkun muun aikuisen puoleen, kuten

  • omat vanhemmat
  • kaverisi vanhemmat
  • opettaja
  • kouluterveydenhoitaja
  • koulupsykologi

Tukea ja neuvontaa tarjoavat myös Kriisipuhelin (puh. 09 2525 0111) ja Sekasin-chat. Niissä voi asioida myös nimettömänä. 

Mitä teen, jos huolestun?

  • Jos huolestut kaverin tai sometutun itsetuhoisuudesta, älä jää kantamaan sitä salaisuutena. Ei haittaa, vaikka et tietäisi, kuinka vakavasta tilanteesta on kyse.  
  • Vaikka kaveri pyytäisi salaamaan asian, et voi kantaa vastuuta toisen itsetuhoisuudesta. On aikuisten vastuulla auttaa teitä molempia.  
  • Kerro tilanteesta kenelle tahansa aikuiselle, johon luotat. Puhu myös siitä, millaisia tunteita asia sinussa herättää.  
  • Jos sinullakin on itsetuhoisia ajatuksia, kerro aikuiselle myös niistä.  

Miten tuen kaveria? 

  • Voit jutella kaverin kanssa ja kuunnella häntä. Sinun ei tarvitse osata ratkaista tilannetta eikä ottaa kantaaksesi toisen huolia. Saat rajata sitä, kuinka paljon haluat keskustella vaikeista asioista. 
  • Kaverin tukena voi olla monella tavalla. Puhumisen sijaan voit esimerkiksi ehdottaa sellaista yhteistä tekemistä, joka tuntuu sinusta kivalta ja turvalliselta. 
  • Jos sinua ahdistaa, kun joku puhuu sinulle itsetuhoisuuteen liittyviä asioita, voit kertoa sen. Pyydä kaveriasi puhumaan aikuisen kanssa. Jos kukaan aikuinen ei tiedä tilanteesta, kerro itse jollekin aikuiselle, johon luotat.
  • Voit kertoa kaverillesi Mielenterveystalon viiltelyn omahoito-ohjelmasta. Omahoito-ohjelma sisältää tietoa ja harjoituksia. Sen avulla voi oppia sietämään vaikeaa oloa ja löytää keinoja lopettaa viiltely.

Miten toimin somessa? 

  • Somessa voit ilmoittaa itsetuhoisuuteen liittyvistä julkaisuista ylläpidolle. Puhu silti myös henkilökohtaisesti jonkun aikuisen kanssa, jos huolestut tai asia painaa
  • Myös sinuun tai muihin kohdistuvista vihamielisistä tai häiritsevistä sisällöistä somessa kannattaa ilmoittaa ylläpidolle ja keskustella luotettavan aikuisen kanssa. 

Hyviä ohjeita itsetuhoisuudesta keskustelemiseen ja turvallisuudesta huolehtimiseen netissä löydät Mieli ry:n Chatsafe -ohjeistuksesta:

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Chillaa-appi nuorille

Chillaa-appi tuo apua ahdistukseen, jännitykseen ja stressiin sekä auttaa itsevarmuuden kehittämisessä.

  • aina taskussasi tukena
  • ei kirjautumista
  • rentoutus- ja mindfulness-harjoituksia
  • vinkkejä kiperiin tilanteisiin
  • tsemppiä muilta nuorilta

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.

Nettiterapiat

Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Nuorten sosiaalisen ahdistuneisuuden nettiterapia on tarkoitettu 13-17 -vuotiaille. Muut nettiterapiat ovat tarkoitettu yli 16-vuotiaille.

Sinua saattaa kiinnostaa myös