Tukea itsetuhoisuudesta kärsivän nuoren vanhemmille

Tältä sivulta voit lukea  

• vanhempien tunteista ja toimintatavoista 
• vanhempien ja hoitotahon yhteistyöstä 
• tilanteen vaikutuksesta koko perheeseen 
• vertaisten kokemuksista   

Oman lapsen itsetuhoisuus herättää vanhemmissa yleensä suuria, vaikeita ja ristiriitaisia tunteita. Vanhempi tuntee usein huolen, avuttomuuden, pelon ja surun lisäksi esimerkiksi syyllisyyttä ja häpeää. Myös vihantunteet ovat tavallisia. 

Vanhemman reaktiot 

Itsetuhoisuudesta kärsivään nuoreen voi olla hyvin vaikeaa saada yhteyttä. Kokemus siitä, ettei voi suojella omaa lastaan pahalta ololta tai ottaa itsetuhoisuutta pois, voi olla vanhemmalle sietämätön.  

Vanhemman hätä kertoo välittämisestä. Samalla hätä voi kuitenkin saada vanhemman toimimaan sellaisella tavalla, josta ei ole nuorelle apua.  

Huomaa riskipaikat

• Vanhempi saattaa tuntea tarvetta suojella itsetuhoisuudesta kärsivää nuorta kaikilta vaikeilta tunteilta ja stressiltä, koska pelkää niiden pahentavan tilannetta. Hyvä tarkoitus voi johtaa ongelmiin, jos vanhempi konfliktien pelossa esimerkiksi välttää puhumasta tärkeistä asioista nuoren kanssa tai ei pidä tarpeellisia rajoja. 
• Huolestunut vanhempi voi yrittää suojella nuorta rajoittamalla tai valvomalla tämän elämää liiaksikin. 
• Joskus vanhemman huoli ja hätä purkautuvat vihaisuutena, vähättelynä, sulkeutumisena tai torjuntana, kun nuori puhuu itsetuhoisuudesta tai ilmaisee vaikeita tunteitaan. Tällöin nuori saattaa kokea, että hän ei voi kääntyä vanhempansa puoleen. 
• Vanhempi saattaa omistautua niin täysin nuoresta huolehtimiselle, että uupuu itse kokonaan. 

Saman perheen vanhemmilla on usein erilainen tapa reagoida nuoren itsetuhoisuuteen. Se aiheuttaa helposti jännitteitä vanhempien välille.  

Itsetuhoisuus ja nuoruusikä 

Nuoruusiässä ihminen ratkoo erityisesti itsenäistymiseen ja identiteettiin liittyviä kysymyksiä. Nuori etsii omaa paikkaansa lapsuudenperheestään erillisenä, mutta siihen myös yhteydessä olevana. Samalla hän hapuilee käsitystä siitä, kuka ja millainen ihminen hän on.  

Nuoruusikään kuuluva häilyminen itsenäisyyden ja tarvitsevuuden välillä hämmentää ja turhauttaa ajoittain lähes kaikkia vanhempia. Itsetuhoisuudesta kärsivän nuoren vanhemmille se saattaa tuntua erityisen ristiriitaiselta.  

• Nuoren pyrkimykset itsenäisyyteen voivat tuntua pelottavilta, jos vanhempi kantaa huolta nuoren itsetuhoisuudesta. Silloin voi olla vaikeaa uskaltaa antaa nuoren irrottautua tai ottaa etäisyyttä edes hetkeksi, vaikka se olisi nuoren kehitykselle tärkeää.  
• Toisaalta nuoren tarvitsevuus voi saada vanhemman pelkäämään, ettei tämä itsenäisty tai että kehitys pysähtyy. Silloin vanhempi saattaa patistaa nuorta itsenäisyyteen juuri silloin, kun tämä tarvitsisi vanhemmiltaan tukea ja turvaa. 

Vanhempien tuki ja ammattiapu 

Itsetuhoisuuteen kannattaa aina hakea myös ammattiapua. Sen löytäminen ei kuitenkaan aina ole helppoa. Joskus nuoren saaminen avun piiriin vaatii vanhemmilta paljon ponnistelua.  

Nuoruusikään kuuluva itsenäistymisen ja tarvitsevuuden jännite voi näkyä myös avun hakemiseen liittyvissä kysymyksissä. 

• Nuori saattaa toivoa ja tarvita vanhemmiltaan paljon apua käytännön asioissa, ongelmiensa ratkomisessa ja avun etsimisessä. 
• Toisaalta nuori saattaa myös haluta salata hoitonsa vanhemmiltaan tai ainakin haluta pitää sen yksityisenä. 
• On myös tavallista, että nuori toivoo ja tarvitsee paljon apua joissakin hoitoon tai toipumiseen liittyvissä asioissa, muttei halua vanhempien edes tietävän joistain toisista asioista. 
• Nuorella saattaa olla ristiriitaisia tunteita hoitoa kohtaan. Hän saattaa myös jättäytyä hoidosta pois kertomatta vanhemmilleen.  

Vanhemmat kokevat yleensä voimakasta huolta ja avuttomuudentunnetta, jos sopivaa hoitopaikkaa ei löydy tai nuori ei halua sitoutua hoitoon. Silloin on erityisen tärkeää, että vanhemmat hakevat itselleen tukea esimerkiksi järjestöistä.   

Kun nuori on hoidossa 

Nuorella ja vanhemmilla voi olla erilaisia toiveita tai odotuksia sen suhteen, miten paljon vanhemmat osallistuvat nuoren hoitoon. Yhdelle vanhemmalle voi tuntua luontevalta ajatella, että hoito on kokonaan nuoren oma juttu. Toinen taas haluaisi olla aktiivisesti mukana koko hoitoprosessissa.  

Sopivaa tasapainoa vanhempien osallistumiselle on hyvä etsiä yhdessä nuoren ja ammattilaisten kanssa.

Muut perheenjäsenet 

Kun perheen nuori kärsii itsetuhoisuudesta, saattaa perheen elämä ikään kuin pysähtyä kriisin ympärille. Etenkin silloin, jos itsetuhoisuus johtaa tekoihin, voi se alkaa hallita koko perheen elämää.  

Mahdollisimman normaalin arjen jatkuminen on tärkeää koko perheelle. Perheessä on kriisinkin aikana myös muita ihmisiä, joiden hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää.  

Perheen ihmissuhteet 

• Jos perheessä on muita lapsia, tarvitsevat he kriisinkin aikana aikuisten tukea kasvuunsa ja kehitykseensä. Lisäksi he tarvitsevat tukea sisaruksen itsetuhoisuuteen liittyvien tunteiden käsittelyyn.  
• Myös vanhempien parisuhde tarvitsee aikaa ja huolenpitoa, jotta vanhemmat jaksavat tukea toisiaan ja lapsiaan.  
• Yksinhuoltajan on erityisen tärkeää voida huolehtia suhteistaan perheen ulkopuolisiin aikuisiin, jotta hän ei jää yksin. 

Avun hakeminen 

On yleensä kohtuuton vaatimus, että vanhempi tai vanhemmat yksin kannattelisivat koko perhettä kriisissä. Apua kannattaa pyytää ja vastaanottaa matalalla kynnyksellä sekä omalta tukiverkostolta että ammattilaisilta.  

Esimerkiksi neuvolasta, koulusta, nuorta hoitavalta taholta tai lastensuojelusta voi pyytää tukea itsetuhoisuudesta kärsivän nuoren sisaruksille, vanhempien parisuhteelle tai koko perheelle. 

Muun tukiverkoston tuki 

Perheen omaan tukiverkostoon voi kuulua esimerkiksi isovanhempia, kummeja, lasten ystävien perheitä, muita sukulaisia ja ystäviä. 

Heidän tukensa voi olla itsetuhoisuuteen liittyvässä kriisissä hyvin tärkeää. Toisaalta tukiverkosto saattaa reagoida itsekin kriisiin voimakkain tuntein, mikä voi tuoda omat haasteensa.  

Entä jos tukiverkostoa ei ole? 

Jos perheen oma tukiverkosto on pieni tai sitä ei ole, on ammattilaisten ja vertaisten tuki aivan erityisen tärkeää. Ammattilaisille kannattaa puhua suoraan tuen tarpeesta ja tukiverkoston puuttumisesta.  

Jos kannat yksin vastuuta itsetuhoisuudesta kärsivästä nuoresta

• Varmista, että nuorta hoitavat ammattilaiset ymmärtävät tilanteesi ja sen, miten yksin tilanteessa olet. 
• Puhu ammattilaisille suoraan omasta jaksamisestasi. Älä kaunistele tai vähättele. 
• Ota apua vastaan. Älä vaadi itseltäsi yksin selviytymistä. 
• Vertaistuki voi olla erityisen tärkeää, jos rinnalla ei ole toista vanhempaa jakamassa huolta.