Nuoren itsetuhoisuus
Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia tai olet vahingoittanut itseäsi, älä jää yksin. Itsetuhoisuuteen voi saada apua.
Tältä sivulta löydät
- tietoa itsetuhoisuudesta ja sen syistä
- tietoa siitä, mistä voit saada apua
- tietoa viiltelystä
Itsetuhoisuutta on monenlaista. Itsetuhoiset ajatukset eivät aina johda itsetuhoiseen toimintaan.
- Itsetuhoisuus voi ilmetä ajatuksina. Näitä ovat esimerkiksi kuolemantoiveet, itsemurha-ajatukset tai itsemurhasuunnitelmat.
- Toiminnan tasolla itsetuhoisuus voi näkyä itsensä vahingoittamisena. Sen tavoitteena voi olla kuolema tai olon helpottuminen.
Moni nuori kärsii itsetuhoisuudesta. Kasvamiseen voi liittyä monenlaista kipeää ja vaikeaa. Jos sinulla on ajatuksia itsemurhasta tai itsesi vahingoittamisesta, et ole yksin.
- Jopa joka kolmas nuori on joskus ajatellut vakavasti itsemurhaa.
- Joka kymmenes nuori on vahingoittanut itseään jollakin tavalla tarkoituksellisesti.
Itsetuhoisena olo tuntuu sietämättömältä. Voi pelottaa, ettei olo koskaan muutu. Itsetuhoiset ajatukset kuitenkin menevät myös ohi, eikä niiden tarvitse johtaa toimintaan.
Itsetuhoisuudessa on yleensä kyse siitä, että jokin tunnetila tuntuu sietämättömältä. Esimerkiksi häpeä, syyllisyys, yksinäisyys, viha, tyhjyys, pettymys ja suru ovat tavallisia tunteita itsemurha-ajatusten tai itsen vahingoittamisen taustalla.
Tunteet eivät synny tyhjästä. Itsetuhoisuutta ruokkivien vaikeiden tunteiden taustalla saattaa olla esimerkiksi
- koulukiusaamista, yksinäisyyttä tai riitoja ystävyyssuhteissa
- ero tai petetyksi tuleminen
- ongelmia kotona, esimerkiksi vanhempien välisiä vaikeita riitoja
- rikoksen uhriksi joutuminen, esimerkiksi väkivallan kokeminen
- kokemuksia syrjinnästä
- menetys tai kriisi, esimerkiksi läheisen sairastuminen tai kuolema
- elämää kapeuttava tai sekoittava mielenterveyden ongelma tai oireilu, esimerkiksi masennus, sosiaalisten tilanteiden pelko tai riippuvuus- tai syömishäiriöoireilu
Puhu ajatuksistasi, vaikka se tuntuisikin vaikealta.
Kun tilanteestaan, ajatuksistaan ja tunteistaan puhuu toiselle
- ei ole enää niin yksin
- voi myös itse ymmärtää paremmin omia tunteitaan
- syntyy usein uusia ajatuksia siitä, mikä voisi helpottaa tilannetta
- antaa toiselle tilaisuuden auttaa.
Ehkä olet jo puhunut tilanteestasi jollekulle, mutta hän ei ole tuntunut ymmärtävän. Muista silloin, että vika ei ole sinussa. Älä luovuta, vaan etsi joku toinen ihminen, joka osaa olla sinulle avuksi.
Kun vaikeita tunteita on liikaa, tulee niistä helposti solmu, josta ei tahdo saada itse selvää. Itsetuhoisena ihminen myös helposti syyttää itseään vaikeuksistaan ja kokee, ettei tilanne voi koskaan parantua.
Puhuminen auttaa avaamaan solmua. Vaikeinkin solmu yleensä myös aukeaa, vaikka joskus selvittely voi viedä vähän aikaa. Siksi itsetuhoisia ajatuksia kannattaa vastustaa, kunnes tilanne ja olo helpottuvat.
Vaikka pahin olo menisi nopeasti ohi, kannattaa itsetuhoisten ajatusten taustalla vaikuttavien asioiden ratkomiseen hakea apua. Muuten ne saattavat sytyttää sietämättömän tunteen uudelleen.
Turvallinen aikuinen ei tuomitse tai vähättele sinua tai itsetuhoisuuttasi, vaan on tukenasi. Sellainen aikuinen on aina löydettävissä, vaikka joskus joutuisi vähän etsimään.
- Puhu kotona. Vanhempien tehtävä on kuunnella ja auttaa. Anna heille siihen tilaisuus.
- Jos tuntuu, ettet voi puhua asiasta kotona, pohdi, löytyisikö läheltäsi joku muu luotettava aikuinen. Hän voi olla esimerkiksi isovanhempi, kummi tai kaverin vanhempi.
- Koulussa voit mennä terveydenhoitajan, kuraattorin tai psykologin luokse. He ovat koulussa, jotta voivat auttaa kaikenlaisissa pahoissa oloissa. Oppilashuollon ammattilaisilla on usein puhelinnumero tai muu yhteydenottokanava, johon voit lähettää lyhyenkin viestin.
- Voit myös jäädä oppitunnin tai koulun jälkeen juttelemaan opettajalle.
- Myös esimerkiksi nuorisotyöntekijälle, valmentajalle tai harrastuksen ohjaajalle voit kertoa ajatuksiasi.
- Apua voit hakea myös nimettömänä netissä. Luotettavaa tukea tarjoavat esimerkiksi Sekasin -chat, Sekasin Gaming, Nuortennetti ja Apuu-chat.
Omasta olosta puhuminen ei ole useinkaan helppoa. Se kuitenkin kannattaa.
- Kerro, että sinulla on paha olla ja tarvitset apua.
- Voit sanoa, ettet tiedä mihin tai kenen puoleen voisit kääntyä.
- Kerro myös itsetuhoisista ajatuksistasi. Silloin muut osaavat paremmin auttaa sinua.
- Kysy rohkeasti neuvoa ja apua tilanteen ratkaisemiseen.
Jos omasta olosta puhuminen on vaikeaa:
- Voit aloittaa sanomalla vaikka “tästä on vaikea puhua” tai “en tiedä, voinko/uskallanko puhua tästä”. Silloin aikuinen osaa hidastaa kuuntelemaan ja auttaa sinua kertomaan.
- Puhumisen sijaan voit myös kirjoittaa ajatuksistasi ja olostasi.
- Aina voit myös yrittää uudestaan, jos et uskaltanut sanoa kaikkea tärkeää.
Itsetuhoisena ihminen saattaa ajatella, etteivät muut välitä tai että aiheuttaisi omilla asioillaan vain turhaa huolta muille. Älä usko sellaisia ajatuksia.
Yhdessä myötätuntoisen kuulijan kanssa voi tutkia itsetuhoisuuden taustalla vaikuttavia kokemuksia, tunteita ja tapoja ajatella.
- On tärkeää yrittää ymmärtää, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat pahaan oloon ja itsetuhoisuuteen.
- Kun itsetuhoisuuden taustalla olevia syitä ymmärretään, on joihinkin niistä aina mahdollista vaikuttaa.
- Tarvittaessa voidaan tehdä turvasuunnitelma, joka auttaa vaikeimmankin olon aikana. Turvasuunnitelma on erittäin tärkeä silloin, jos itsetuhoiset ajatukset ovat aiemmin johtaneet itsemurhayritykseen.
Läheiset ja ammattiapu
Omat läheiset voivat olla tärkeä tuki itsetuhoisuuden syiden ymmärtämisessä ja purkamisessa. Itsetuhoisuuteen kannattaa kuitenkin hakea myös ammattiapua. Jos joku läheinen on sinulle tärkeä tuki, kannattaa hänet ottaa vastaanotolle mukaan.
Aina itsetuhoisuuteen ei liity itsemurha-ajatuksia tai kuolemantoiveita. Nuorilla sellainen itsensä satuttaminen, jossa tarkoituksena ei ole kuolema, on melko tavallista. Se on usein viiltelemistä, mutta se voi olla myös esimerkiksi raapimista, polttamista tai lyömistä.
- Viilteleminen tai muu itsensä satuttaminen on tapa yrittää pärjätä vaikeiden tunteiden kanssa. Se on siis selviytymiskeino.
- Viiltely tai muu itsen satuttaminen liittyy usein tilanteisiin, joissa olo on jollakin tapaa vaikea tai sietämätön. Se voi liittyä esimerkiksi häpeän-, syyllisyyden-, vihan-, yksinäisyyden- tai tyhjyydentunteisiin.
Selviytymiskeinona itsensä satuttaminen on petollinen, koska se yleensä pitkittää ja pahentaa hankalaa oloa. Viiltelyyn voi syntyä riippuvuus, ja sitä voi olla vaikeaa yksin lopettaa. Itsensä satuttamiseen kannattaa hakea apua, vaikka siihen ei liittyisikään itsemurha-ajatuksia.
Voit lukea lisää viiltelyn omahoito-ohjelmasta. Omahoito-ohjelmassa on tietoa ja harjoituksia. Sen avulla voi oppia ymmärtämään omaa tilannettaan ja toimintaansa paremmin sekä oppia uusia ajattelu- ja toimintatapoja. Viiltelyn omahoito-ohjelmasta saat myös keinoja sietää vaikeaa oloa.
Muista, että apua löytyy
- Sinulla on oikeus tarvita ja saada apua. Sinua myös halutaan auttaa.
- Sinun ei tarvitse esittää voivasi hyvin muiden takia.
- Jos läheltäsi ei löydy luotettavaa aikuista, käänny ammattilaisten puoleen.
Apua löytyy mm täältä:
