Lasten nepsypiirteet

Synnynnäiset piirteet ja ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten lapsi käsittelee ympäristöstä tulevaa tietoa ja reagoi siihen. Ne vaikuttavat lapsen käyttäytymiseen sekä tapaan olla vuorovaikutuksessa ympäristön ja toisten kanssa.

Mitä nepsypiirteet ovat?

Nepsypiirteet on yleisluonteinen termi synnynnäisille ja usein perinnöllisille ominaisuuksille. Ne säilyvät läpi elämän. Piirteiden ilmeneminen voi muuttaa muotoaan kasvun ja kehityksen myötä.

Tyypillisimpiä neuropsykiatrisia piirteitä ovat

• vilkkaus ja impulsiivisuus
• keskittymisvaikeus
• joustamattomuus
• aistiherkkyys
• tic-oireet

Tällä sivulla kerrotaan näistä piirteistä sekä tyypillisimmistä vaikeuksista, joita nepsypiirteisillä lapsilla voi olla. Näitä ovat

• tunteiden ja käytöksen säätelyn vaikeus
• vaikeudet sosiaalisissa suhteissa
• kuormittuminen

Nepsypiirteet voivat ilmetä erilaisina vaikeuksina arjessa. Nepsypiirteistä huolimatta lapsi voi myös oppia taitoja ja kykyjä, joiden avulla hän selviytyy hyvin. Lapsi tarvitsee aikuisen apua toimintansa tueksi ja ymmärtääkseen ympäristön odotuksia.

Nepsypiirteisiin liittyy usein myös vahvuuksia.

Vilkkaus ja impulsiivisuus

Kaikki lapset voivat olla välillä levottomia. Esimerkiksi jännitys tai väsymys voi lisätä levottomuutta.

Vilkkaalla lapsella voi olla todella paljon energiaa. Lapsi on äänekäs ja jatkuvasti liikkeessä. Hänelle voi sattua usein vahinkoja, ja hänen on vaikea rauhoittua.

Impulsiivinen lapsi voi saada paljon ideoita ja reagoi nopeasti erilaisiin asioihin. Lapsi toimii lyhytjänteisesti ja vaihtaa usein tekemisestä toiseen. Hän jaksaa keskittyä yhteen leikkiin vain hetkeksi kerrallaan.

Lapsi saattaa kuitenkin jäädä herkästi koukkuun nopeaa mielihyvää tuottaviin asioihin, kuten peleihin. Tällöin hän ei kykene lopettamaan tekemistä.

Keskittymisvaikeus

Keskittyminen on huomion kiinnittymistä johonkin. Keskittyessä tietty asia otetaan tietoiseen käsittelyyn ja muut asiat jätetään huomiotta.

Kaikilla lapsilla on välillä vaikeuksia tehdä asioita loppuun, aloittaa ikäviltä tuntuvia asioita tai lopettaa mukavien asioiden tekeminen.

Keskittymisvaikeus on keskittymistä vääriin asioihin. Se ei siis ole keskittymiskyvyn täydellistä puuttumista. Keskittymisvaikeudessa huomio kiinnittyy epäoleellisiin asioihin tai harhailee hallitsemattomasti. Toisaalta lapsi voi uppoutua omiin ajatuksiinsa.

Joustamattomuus

Ihmiset ovat synnynnäisiltä piirteiltään enemmän tai vähemmän joustavia. Kuormittuminen, stressi tai voimakas tunnetila usein vähentävät kykyä joustavaan ajatteluun.

Joustamattomalla lapsella on usein voimakkaita mielipiteitä ja ajatuksia siitä, miten asioiden kuuluisi mennä. Hän voi määräillä toisia. Jos asiat menevät eri tavoin kuin hän on ajatellut, hän ei ehkä pysty toimimaan. Hän saattaa kieltäytyä kokonaan tekemästä asioita tai kommunikoimasta.

Aistiherkkyys

Aistiherkkä henkilö reagoi aistiärsykkeisiin tavanomaista voimakkaammin ja pitkäkestoisemmin. Voimakkaana koetut aistimukset kuormittavat lasta. Kuormitus kasvaa päivän aikana, jos lapsi ei pääse välillä aistiesteettömään ympäristöön.

Aisteja ovat

• näköaisti
• kuuloaisti
• hajuaisti
• makuaisti
• tuntoaisti
• tasapainoaisti
• liikeaisti, lihasaisti ja nivelaisti – näiden kolmen aistin avulla ihminen tietää, missä asennossa keho on ja miten sitä voi liikuttaa

Aistimusten sietäminen pienessä määrin on tarpeen, jotta aistiherkkyys ei johda elämää rajoittavaan välttelemiseen. Uusien aistimusten sietämistä on hyvä harjoitella tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Sietämistä ei pidä harjoitella vasten lapsen tahtoa.

Keinoja aistiherkkyyden tunnistamiseen ja hyödyllisiin apukeinoihin löydät seuraavasta harjoituksesta.

Tic-oireet

Tic-oireet ovat vaarattomia, toistuvia lihasliikkeitä tai äännähdyksiä.

Motoriset tic-oireet ovat toistuvia lihasten liikkeitä tai liikesarjoja, kuten silmänliikkeitä, räpytyksiä tai irvistelyä. Äänellisiä tic-oireita voivat olla esimerkiksi huokailu, haukottelu, yskiminen, kurkun karauttelu tai erilaiset haukahtelevat ääntelyt.

Kognitiivisella eli ajatteluun liittyvällä tic-oireella tarkoitetaan esimerkiksi tahatonta laskemista, sanojen kääntelemistä tai irrallisia tilanteeseen liittymättömiä ajatuksia.

Jos tic-oireista ei ole haittaa, ei niitä tarvitse hoitaa. Jos tic-oireita esiintyy yli vuoden ajan runsaasti sekä motorisia että äänellisiä tic-oireita, saattaa kyseessä olla Touretten oireyhtymä.

Tunteiden ja käytöksen säätelyn vaikeus

Tunteet ovat tärkeä osa ihmisen kokemusmaailmaa. Ne antavat tietoa ja suuntaavat toimintaa. Ihminen voi tuntea satoja erilaisia tunteita. Ongelmia arjessa aiheuttaa yleensä tunteesta seuraava käytös, ei tunne itsessään.

Lapsi, jolla on nepsypiirteitä, voi kiihtyä erityisen nopeasti. Toisaalta hän saattaa myös jännittyä erityisen voimakkaasti ja herkästi. Hänen voi olla vaikea sietää hankalia tunteita ja säädellä toimintaansa.

Suuttuminen

Etenkin suuttumisen tunne voi vaikeuttaa arkea ja toisten kanssa toimimista. Kaikki lapset suuttuvat joskus. Suuttuessaan ihminen saattaa tehdä tai sanoa asioita, jotka harmittavat jälkikäteen.

Yleensä suuttumiseen on jokin syy. Se olla vaikka raivostuttava melu, muiden teot tai epämukavuus. Joskus suuttumus voi syntyä, kun mieleen nousee muistoja ikävistä tapahtumista.

Suuttumista voi oppia hallitsemaan harjoittelemalla tunteiden säätelemisen taitoja sekä tunnistamalla suuttumisentunnetta aiheuttavia asioita ennakkoon.

Arkuus ja ahdistusherkkyys

Arkuus ja ujous ovat ihmiselle ihan tavallisia synnynnäisiä ominaisuuksia. Arkuus näkyy usein jännittämisenä etenkin uusissa tilanteissa. Arka lapsi voi tarvita uuteen tilanteeseen sopeutumisen aikuisen tukea pitkäänkin. Turvallisella rohkaisulla hän pystyy etenemään kohti itsenäistä toimintaa.

Joskus jännitys on niin voimakasta, että se haittaa uusista tilanteista selviytymistä. Jännittävä lapsi voi vetäytyä tai hätääntyä. Hän voi vältellä ihmisiä ja olla haluton osallistumaan uusiin tekemisiin ja menemään uusiin paikkoihin.

Tilanteita ei kannata vältellä

Poisjääminen tekemisistä tai paikoista voi kuitenkin vahvistaa lapsen jännitystä. Jos lapsi ei pääse turvallisesti tutustumaan ja tottumaan tilanteisiin, voi lapsella lisääntyä ajatus asian vaarallisuudesta. Tämä voi altistaa ahdistuneisuuden lisääntymiselle.

Jännittyvä lapsi voi hyötyä kehon rentouttamisen tietoisesta harjoittelusta. Apuna voit käyttää esimerkiksi seuraavaa harjoitusta.

Vaikeudet sosiaalisissa suhteissa

Sosiaalisissa suhteissa voi olla vaikeuksia, jos lapsi on määräilevä tai liian intensiivinen.

Jotkut lapset viihtyvät yksin. Osa toivoo seuraa, mutta ei osaa pyytää toisia mukaan tai kertoa, mitä haluaisi tehdä.

Sosiaalisiin taitoihin kuuluu muun muassa:

• toisten lähestyminen
• tekemiseen liittyminen ja pyytäminen
• keskustelun aloittaminen
• toisen kuunteleminen
• neuvottelutaidot, kuten oman mielipiteen ilmaiseminen ja toisen näkökulman huomioiminen
• taito sanoa tarvittaessa ei
• ristiriitatilanteiden selvittäminen, kuten taito pyytää ja antaa anteeksi
• auttaminen ja avun pyytäminen
• luotettavuus ja lojaalius

Omalaatuinen käytös

Lapsi saattaa haistella tai läpsiä toisia ja hakeutua fyysisesti liian lähelle. Lapsi voi tehdä erikoisia liikkeitä ja viihtyä vaikealta näyttävissä asennoissa. Hän voi äännellä erikoisesti ja toistaa samaa.

Omalaatuiselle käyttäytymiselle ei tarvitse tehdä mitään, jos siitä ei ole haittaa arjessa ja ihmissuhteissa.

Omanlainen ajattelu- ja toimintatapa saattaa kuitenkin johtaa kokemukseen erilaisuudesta. Lapsi saattaa saada ympäristöstään paljon kielteistä palautetta tai kokea torjutuksi tulemista. Se voi vaikuttaa lapsen itsetuntoon. 

Lapsen itsetuntoa on tärkeä tukea myönteisen palautteen, kannustamisen ja rohkaisun avulla. Apuna voi käyttää esimerkiksi seuraavaa harjoitusta.

Kuormittuminen

Kuormittuminen tarkoittaa sitä, että asiat ja kokemukset väsyttävät henkisesti ja fyysisesti. Eri ihmiset kuormittuvat eri asioista.

Kaikki ihmiset kuormittuvat. Se ei ole vaarallista. Tavanomaiseen arkeen kuuluu myös ponnistelu, stressi ja hetkellinen väsyminen. Nepsypiirteinen lapsi kuormittuu normaalin arjen asioista usein tavanomaista enemmän.

Liiallinen tai liian pitkäkestoinen kuormittuminen voi aiheuttaa sietämätöntä oloa. Se voi häiritä tai estää päivittäisten asioiden tekemistä tai aiheuttaa hallitsematonta käytöstä. Siksi kuormitustekijöiden tunnistaminen on tärkeää. 

Aikuinen voi auttaa lasta tunnistamaan lapsen omaa väsymystä. Aikuinen voi myös ohjata lasta rauhoittamaan arkea ja keräämään voimia.

Miten nepsypiirteistä lasta voi auttaa?

Nepsypiirteet ovat synnynnäisiä. Siksi niitä ei voi “hoitaa pois”.

Nepsypiirteisiin liittyvät taidot ja kyvyt kehittyvät iän ja kasvamisen myötä. Monia taitoja voi myös tietoisesti opettaa.

Lapsen piirteitä ymmärtämällä tai tiedostamalla aikuiset voivat oppia, miten voivat parhaiten auttaa lasta. Aikuiset voivat myös suunnitella sellaisia tekemisiä, joissa piirteet voivat tulla esille vahvuuksina.

Lapsen oma ymmärrys omista piirteistä voi tukea tämän itsetuntoa. Aikuiset voivat auttaa lasta ymmärtämään, miten oma toiminta voi vaikuttaa muihin. Paras tapa on huomata mikä toimii, ja lisätä sitä.

Omahoito-ohjelma lapsen tueksi

Haluatko saada tarkemmin tietoa neuropsykiatrisista piirteistä ja löytää myönteisiä keinoja tukea lastasi? Omahoito-ohjelmasta saat tietoa ja keinoja tunnistaa erilaisia nepsypiirteitä. Opit erilaisia työkaluja, joilla voit auttaa lastasi elämään tasapainoisempaa arkea.

Kouluyhteisö-sivusto

Nepsypiirteet näkyvät usein myös koulussa erilaisina vaikeuksina ja vahvuuksina. Kouluyhteisö-sivuilta löytyy apua tilanteisiin, joissa lapsen oppiminen vaarantuu tai neuropsykiatriset oireet rajoittavat oppimista. Sivut on suunnattu erityisesti ammattilaisille. 

Voit linkata sopivan sivun lapsesi opettajalle, koulun rehtorille tai muulle koulun aikuiselle.

Milloin tarvitaan ammattiapua?

Joillakin lapsilla piirteet ovat voimakkaampia ja haittaavat pitkäaikaisesti selviämistä arjessa. Silloin on tärkeää selvittää, onko kyse neuropsykiatrisesta häiriöstä. Jos näin on, suunnitellaan lapsen tarvitsema tuki yhdessä ammattilaisten kanssa.