Vilkkaan ja impulsiivisen oppilaan tukeminen
Tämä teksti auttaa koulun aikuisia tukemaan nepsypiirteistä oppilasta. Ohjeiden avulla voi kuitenkin tukea muitakin vilkkaita ja impulsiivisia oppilaita.
Keskeiset asiat
- Vilkkaus ja impulsiivisuus voivat näkyä koulussa kehollisena levottomuutena, runsaana äänessä olemisena ja vahinkoalttiutena.
- Vilkkaan ja impulsiivisen oppilaan on vaikea tai jopa mahdotonta hallita tunteitaan, impulssejaan ja käyttäytymistään. Oppilaan käyttäytyminen ei ole tahallista. Hän toimisi toivotulla tavalla, jos osaisi ja pystyisi.
- Vilkkaan ja impulsiivisen oppilaan oppimista voi tukea
- ennakoimalla
- jäsentämällä päivää
- lisäämällä päivään taukoja
- pilkkomalla tehtäviä pienempiin osiin
- motivoimalla ja palkitsemalla
- varmistamalla, että oppilas kokee tulevansa kuulluksi
- antamalla mahdollisuus kehollisen levottomuuden purkamiseen, esimerkiksi liikkumisen ja hypistelyn salliminen
Miten vilkkaus ja impulsiivisuus näkyvät koulussa?
Vilkas ja impulsiivinen oppilas voi olla
- vauhdikas
- idearikas
- runsaasti puhuva
- jatkuvassa liikkeessä
- huomaamattaan äänessä koko ajan, esimerkiksi hyräilemällä ja naputtelemalla
- altis tapaturmille ja pienille vahingoille
Vilkkaus ja impulsiivisuus voivat näkyä myös seuraavilla tavoilla:
- Oppilas vaihtaa herkästi tekemisestä toiseen.
- Tehtävät jäävät kesken.
- Kouluvälineet ovat usein kateissa tai jäävät väärään paikkaan.
- Oppilas ei malta odottaa vuoroaan esimerkiksi jonossa.
- Oppilas ei pysty kuuntelemaan yhteistä ohjetta. Hän tarvitsee henkilökohtaisen ohjeen tai kuvatuen.
- Oppilas ei malta viitata vaan huutelee vastauksia luokassa.
- Oppilaan on vaikea pysyä omalla paikallaan.
- Oppilas kuljeskelee luokassa oppituntien aikana.
- Oppilas voi ottaa hauskuuttajan roolin ryhmässä. Hän voi hakea toisten huomiota vitseillä ja tempuilla.
- Oppilas ajautuu herkästi riitatilanteisiin toisten kanssa, vaikka viihtyykin hyvin toisten seurassa.
- Sosiaalisuutensa ansiosta oppilas voi olla pidetty luokkakaveri.
- Oppilas suoriutuu tehtävistä nopeasti. Hän voi turhautua odotellessaan toisia.
Mitä opettaja voi tehdä?
- Ennakoi ja visualisoi päivän lukujärjestystä. Se auttaa lasta hahmottamaan päivää. Lasta voi auttaa myös pulpetin tai pöydän kannessa oleva oma päivän aikataulu.
- Anna oppilaalle mahdollisuus liikkua luokassa tai hyödyntää hypisteltäviä esineitä oppitunnin aikana. Esimerkiksi luvallinen juomatauko voi auttaa.
- Nystyräpallolla tai käsin hierominen tai selän “hipsuttelu” auttaa joitakin vilkkaita oppilaita. Koskettamiseen on aina oltava oppilaan suostumus.
- Pilko tehtävät riittävän pieniin osioihin. Tarpeen vaatiessa kirjan sivusta voi kopioida oppilaalle vain osan kerrallaan. Mieti, mikä on opiskeltavan asian ydin ja mikä on tärkein tehtävä. Pohdi myös, minkä voi jättää tekemättä.
- Jaksota työskentely. Anna oppilaalle taukoja.
- Käytä ajastinta. Se tukee lapsen keskittymistä tehtävään. Sen avulla hän tietää, kuinka kauan tehtävää tehdään ja milloin saa seuraavan kerran aikuisen apua.
- Kokeile palkitsemista. Se voi lisätä oppilaan motivaatiota. Sitä voi toteuttaa koulussa yksilö- tai ryhmätasolla. Pidä tavoite riittävän lähellä. Se varmistaa onnistumiset.
- Tee koko luokan kanssa rentoutumisharjoituksia. Ne auttavat laskemaan korkeaa vireystilaa.
- Riitatilanteiden ja vahinkojen selvittämisessä varmista, että oppilaan oma näkemys tapahtumista tulee kuulluksi.
Muista
Lapset toimisivat lähtökohtaisesti toivotulla tavalla, jos he osaisivat.
Vilkas ja impulsiivinen lapsi on usein myös
- idearikas
- iloinen ja eloisa
- tehokas ja energinen tekijä
Harjoituksia vilkkaiden ja impulsiivisten oppilaiden tukemiseen koulussa
Harjoituksia voi hyödyntää
- ryhmässä ennaltaehkäisevästi
- yksilön tukena esimerkiksi opiskeluhuollossa
Tutkitaan yhdessä
Tutkitaan yhdessä koulussa -harjoituksen avulla voit saada lisää tietoa oppilaan omista kokemuksista, jotka liittyvät vilkkauteen ja impulsiivisuuteen. Harjoituksen voi jakaa ryhmälle täytettäväksi tai täyttää yhden oppilaan kanssa yhdessä keskustellen.
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapia
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
