Siirry pääsisältöön

Omahoito-ohjelma

Miten edistää hyvinvointia?

Mielen hyvinvointia voi edistää huolehtimalla fyysisistä perustarpeista. Uni, ruoka, liikunta ja seksuaalisuus ovat tärkeitä voimavaroja myös eläkeiässä. Erityisen tärkeitä ne ovat silloin, kun jokin tapahtuma tai tilanne kuormittaa mieltä.

Ikääntyvän kehon muuttuvista tarpeista kannattaa hankkia tietoa. 

Lepo ja uni 

Kiinnitä huomiota riittävään lepoon. Jos kärsit unettomuudesta, pyri hoitamaan sen syitä. 

Unentarve ei vähene iän myötä, mutta uni muuttuu kevyemmäksi. Fyysisen rasituksen puute, päiväunet, sairaudet, kivut, huolet ja murheet voivat aiheuttaa heräilyä tai unettomuutta.  

Ravinto 

Ikääntyessä on tärkeää huolehtia, että saa riittävästi ravinteikasta ruokaa. Lisää proteiinia jokaiselle aterialle. Muista hyvät rasvat.  

Monipuolinen ravinto ylläpitää kehon tasapainoa. Hyvältä maistuva ravitseva ateria voi kohottaa mielialaa merkittävästi. Heikko ravinto puolestaan vaikuttaa kielteisesti mielialaan. 

Iän myötä janontunne vaimenee, mutta nesteen tarve pysyy entisellään. Juomiseen on siis hyvä kiinnittää huomiota. 

Liikunta 

Liikunnan merkitys terveydelle, mielialalle ja arjen toimintakyvylle on suuri. Löydä itsellesi mieluinen tapa liikkua. 

Pienikin määrä liikuntaa on parempi kuin ei ollenkaan. Liikunta päiväaikaan parantaa myös unen laatua. 

Seksuaalisuus 

Seksuaalisuus muuttuu eri elämänvaiheissa. Se on kuitenkin osa sinua läpi koko elämän. 

Seksuaalisuus on muutakin kuin halukkuutta tai sen puutetta. Se on kosketusta, kumppanuutta, ajatuksia ja fantasioita. Se on halua tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi.  

Parhaimmillaan seksuaalisuus lisää voimavaroja. Toisaalta seksuaalisuuden tai siihen liittyvien huolien välttely saattaa myös aiheuttaa mielenterveyden ongelmia. 

Hengellisyys 

Hengellisyys tai uskonnollisuus tukee hyvinvointia. Se voi tuoda lohtua ja toivoa. Se voi tarjota myös mahdollisuuden olla yhteydessä muihin ihmisiin.  

Tutkimusten mukaan ihmiset kokevat mielihyvää ja täyttymyksentunnetta, jos he tuntevat olevansa osa jotain laajempaa kokonaisuutta. Joillekin tämän kokemuksen tarjoaa uskonto. Joillekin se syntyy filosofisen pohdinnan seurauksena. Toiset taas saavat saman kokemuksen luonnosta tai taiteesta. 

Uteliaisuus ja uuden opettelu 

Oletko huomannut, että iän karttuessa uuden opetteleminen ja asioiden mieleen palauttaminen ovat hidastuneet? 

Vaikka osa tiedonkäsittelyprosesseista muuttuisikin, ei kykysi oppia pääty. Aivosi sisältävät enemmän tietoa ja elämän asiantuntijuutta kuin nuorempana. Näitä tietoja voi yhdistellä myös uusilla luovilla tavoilla. 

Luovuutesi, tiedonhalusi ja ymmärryksen kaipuusi eivät katoa ikääntyessä. Maailma on täynnä uusia asioita. Uteliaisuus uutta kohtaan pitää virkeänä. 

Muistin huoltaminen 

Aivojen ja mielen huoltamisessa on paljon yhteistä. Mieli ja aivot tarvitsevat sopivassa suhteessa lepoa ja virikkeitä. Välillä on hyvä rikkoa totuttuja rutiineja ja tehdä asioita tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. Se virkistää aivoja ja piristää mieltä.  

Asioiden opettelu ja tehtävien ratkaisu aktivoivat muistiasi ja lisäävät mielesi hyvinvointia. Osaamisen haastaminen ja erilaisiin asioihin perehtyminen ovat mitä parhainta mielen hyvinvoinnin vahvistamista. 

Vaikeiltakin tuntuvia asioita voi kokeilla, vaikka vähän hitaammin. Opiskelu on elämyksiä ja oivalluksia. 

Elämänkonkari kertoo

”Kokeile ja opiskele uutta. Vanhanakin oppii, vaikka siihen tarvittaisiin useampia toistoja. Kehitä itsellesi erikoiskiinnostus. Ole utelias ja ennakkoluuloton uusia ihmisiä, kulttuureja ja asioita kohtaan.” 

Katso videolta, kun vapaaehtoistoimija ja tukihenkilö Marjatta Inki-Lindström kertoo uusien taitojen oppimisesta.