Siirry pääsisältöön

Omahoito-ohjelma

Milloin kyseessä on syömishäiriö?

Pienten lasten syömishäiriöt ovat harvinaisia. Niitä esiintyy 1–3 %:lla tyypillisesti kehittyvistä lapsista. Autistisilla ja kehitysviiveisillä lapsilla syömishäiriön riski on selkeästi suurempi.

Pienen lapsen syömishäiriö voidaan diagnosoida, mikäli kaikki seuraavista edellytyksistä täyttyvät

  • lapsen kasvu hidastuu tai paino laskee
  • syömisoireet ovat kestäneet vähintään kuukauden
  • oireiden taustalla ei ole sairautta tai toista psyykkistä häiriötä

Pienten lasten syömishäiriöt eroavat isompien lasten, nuorten ja aikuisten syömishäiriöistä, joita ovat anoreksia, bulimia ja ahmiminen.

Mitä pienten lasten syömishäiriöt ovat?

Tällä hetkellä pienellä lapsella voidaan diagnosoida

  • lapsen tai imeväisen syömishäiriö tai
  • lapsen tai imeväisen pica-oireyhtymä, jossa lapsi syö asioita, jotka eivät ole sopivia syötäviksi

Suomalainen diagnoosiluokitus on kuitenkin muuttumassa. Diagnoosit eivät ole jatkossa riippuvaisia iästä, vaan kaikki syömiseen liittyvät ongelmat ovat jatkossa samassa luokassa.

Diagnooseista myös ensin mainittu eli lapsen tai imeväisen syömishäiriö jää pois ja sen korvaa ARFID. Pica-oireyhtymä säilyy edelleen, mutta siitä poistuu ikämääre.

ARFID on uusi nimitys syömishäiriölle

Nimi ARFID tulee sanoista avoidant/restrictive food intake disorder. Siinä esiintyy pitkäaikaisia ja pysyviä syömisen ja ruokailun ongelmia.

ARFIDiin usein liittyy hyvin valikoivaa syömistä, jonka taustalla on aistiherkkyyttä. Se voi aiheuttaa merkittävää painon laskua, kasvun hidastumista, puutostiloja ja ruokailutilanteiden kuormittumista. ARFIDia sairastavilla lapsilla on todettu myös syömiseen liittyvän kiinnostuksen puutetta ja syömisen pelkoa.

ARFIDia esiintyy myös aikuisilla. Se eroaa aikuisten muista syömishäiriöistä siten, että siihen ei liity syömishäiriöille tyypillistä ajattelua tai kehonkuvan häiriöitä.

Mistä syömishäiriöt johtuvat?

Pienen lapsen syömishäiriöiden taustalla on samoja syitä kuin lasten syömisen ongelmissa yleensäkin. Syömishäiriötasolla oireet ovat voimakkaampia. Ne myös johtavat kasvun ja mahdollisesti myös kehityksen hidastumiseen. Lisäksi ne usein aiheuttavat haasteita vuorovaikutuksessa ja sosiaalisissa suhteissa.

Vuorovaikutusongelmat syömishäiriön taustalla

Joskus syömishäiriön taustalla voi olla lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen ongelmia. Niitä voivat aiheuttaa vanhemman oma syömishäiriö tai muu mielenterveysongelma, päihteiden käyttö tai traumakokemukset.

Lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen voi heijastua myös vanhemman uupumus tai parisuhteen ongelmat.

Miten syömishäiriöitä hoidetaan?

Mikäli epäilet pienellä lapsella syömishäiriötä, ole herkästi yhteydessä neuvolaan. Neuvolassa tehdään laaja alkukartoitus, jonka tarkoituksena on selvittää taustalla mahdollisesti olevat sairaudet ja vuorovaikutukseen liittyvät tekijät.

Usein tarvitaan lähete erikoissairaanhoitoon, jossa lasta voi olla yhtä aikaa arvioimassa ja hoitamassa useita eri työntekijöitä, kuten lastenlääkäri, puheterapeutti, toimintaterapeutti, ravitsemusterapeutti, lastenneurologi sekä lastenpsykiatrian työntekijöitä. Hoito suunnitellaan yksilöllisesti ja syömishäiriön syyn mukaisesti.

Muista

Pienten lasten syömishäiriöt ovat harvinaisia.

Pienten lasten syömishäiriöihin liittyy aina painon lisääntymisen hidastuminen tai painon lasku.

Pienten lasten syömishäiriöitä arvioidaan ja hoidetaan yleensä erikoissairaanhoidossa.