Siirry pääsisältöön

Omahoito-ohjelma

Mitä on huono ruokahalu?

Huono ruokahalu on yksi syömisongelman ilmenemismuodoista.

Lasten ruokahalu ja kasvuvauhti hidastuvat ensimmäisen ikävuoden lopulla ja toisen ikävuoden alussa. Tämä muutos saattaa joskus huolestuttaa vanhempia.

Mitä huonon ruokahalun taustalla on?

Aktiiviset lapset

Jotkut lapset ovat aktiivisia ja uteliaita. Leikkiminen ja puhuminen voi kiinnostaa heitä enemmän kuin ruokailu.

Tällaisten lasten voi olla vaikea tunnistaa nälän- ja kylläisyydentunteita. Heillä näläntunne sammuu pienestä määrästä ruokaa tai juomaa, jonka jälkeen syöminen ei enää kiinnosta.

Tällaiset lapset tarvitsevat tavallista enemmän aikuisen apua rauhoittuakseen ruokailutilanteisiin ja oppiakseen tunnistamaan nälän- ja kylläisyydentunteita.

Sairaudet

Myös lasten tavalliset ja ohimenevät sairaudet, kuten flunssat, heikentävät usein ruokahalua. Ruokahalu palautuu yleensä lapsen parantuessa.

Paljonko lapsen tulee syödä?

Aikuinen päättää, mitä, milloin ja missä syödään. Lapsi päättää, miten paljon ja mitä hän tarjotuista ruoista syö. Jos lautasella on paljon ruokaa kerrallaan, voi sen syöminen tyhjäksi tuntua ylivoimaiselta. Taaperon mahalaukku on noin hänen nyrkkinsä kokoinen.

Mikäli lapsi osaa jo itse annostella ruoan lautaselle, anna hänen tehdä se. Lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi. Lisää voi aina ottaa.

Miten motivoida lasta syömään?

Lapsen on tärkeä oppia tunnistamaan, milloin hän on nälkäinen ja milloin kylläinen. Sen oppiminen tuo lisää motivaatiota syömiseen.

Vanhemman tehtävänä on huolehtia säännöllisistä ruoka-ajoista, aterioiden määrästä ja ruokailun sopivasta kestosta. Ruokailun kesto riippuu iästä ja on noin 15–20 min.

Ruokailujen välistä napostelua kannattaa välttää. Näin ruokailujen väliin jää riittävän pitkä tauko näläntunteen kehittymiselle.

Rauhoita ruokailutilanne

Ennen ruokailua on tärkeä varmistaa ympäristön rauhallisuus esimerkiksi sammuttamalla televisio tai tabletti.

Ruokailuhetkissä ei tarvita ylimääräisiä viihdykkeitä. Ne vievät huomion pois ruoasta, nälän- ja kylläisyydentunteen havainnoinnista sekä yhteiseen ruokailuun liittyvästä vuorovaikutuksesta. Ruoka on itsessään nautinto.

Muista

Ruokahalu vaihtelee lapsen kasvuvaiheen mukaan. Myös sairastelulla on siihen vaikutusta.