Omahoito-ohjelma
Mitä riittävän hyvä vanhemmuus on?
Vaativaan tilanteeseen saattaa reagoida monella eri tavalla. Vanhempi kokee ehkä jatkuvaa väsymystä, stressiä tai ahdistusta, eikä ehdi huolehtia omista tarpeistaan.
Toisaalta vanhempi saattaa pyrkiä olemaan täydellinen: huolehtiva ja kaiken järjestävä vanhempi, menestyvä työssä ja aktiivinen sosiaalisissa yhteisöissä. Tällöin hän saattaa uupua.
Uupumisen ehkäisemiseksi on tärkeää tarkastella omaa arkea ja omia rajoja sekä pyrkiä tasapainoon ja huolehtia palautumisesta.
Lapsen perustarpeet
Vanhemman tehtävä on huolehtia lapsen perustarpeiden toteutumisesta.
Fyysiset perustarpeet
Näitä ovat syöminen, riittävä uni, liikunta, hygienia ja terveys sekä lämmin ja turvallinen ympäristö.
Psyykkiset perustarpeet
Näitä ovat turvallisuuden tunne, rakkaus ja hoiva, ikäkauden mukainen itsenäisyys ja identiteetin kehittyminen, hyväksyntä, positiivinen palaute, oppiminen ja sen mahdollisuudet sekä itseluottamuksen ja -arvostuksen tukeminen.
Sosiaaliset perustarpeet
Näitä ovat yhteys ja kiintymys läheisiin, pysyvät ja positiiviset ihmissuhteet, yhteisöön kuuluminen, tunteiden ja ajatusten jakaminen, sosiaalisen hyväksynnän saaminen ja arvostetuksi tuleminen omana itsenään.
Mikä vaikuttaa vanhemmuuteen?
Hyviä tapoja toteuttaa vanhemmuutta on monia. Jokainen vanhempi toimii oman luonteensa, oppimansa ja kokemansa perusteella. Havainnoimalla omaa ajatteluasi ja toimintaasi pystyt huomaamaan omat toimintatapasi. Siten niitä pystyy myös muokkaamaan.
Vanhemman oman lapsuuden merkitys
Lapsuudessa saatu kasvatus vaikuttaa mielikuvaamme siitä, millaista vanhemmuus on. Se, miten vanhempana toimii, heijastaa aiempien sukupolvien vanhemmuutta.
Vanhemmilta opitut tavat voivat siirtyä sukupolvelta toiselle. Kun tunnistat, minkälaisia tapoja olet perinyt omilta vanhemmiltasi, voit tietoisesti päättää, mitä niistä haluat jatkaa ja mitä et. Taustastasi voi löytyä sekä hyviä, säilytettäviä perinteitä että muutosta kaipaavia toimintatapoja.
Vanhemmuuden paineet ja voimavarat
Omia voimavaroja ja vahvuuksia tarkastellessa löytyy oma tapa toimia vanhempana.
Vanhemmuuteen voi liittyä paineita, jotka syntyvät esimerkiksi omista kokemuksista, ympäristön odotuksista tai vertailusta. On myös tavallista, että vanhemmuus herättää vaikeitakin tunteita.
Vanhemmuuden voimavaroja saa eri asioista. Pohdi, mistä sinä saat voimavaroja, ja mikä sinua auttaa jaksamaan.
Hyötyä voi olla esimerkiksi konkreettisesta lastenhoito- tai ruuanlaittoavusta, tiedosta lapsen kehitykseen liittyen, ammattilaisen tai ystävän kanssa keskustelusta, omista stressinhallinnan keinoista tai oman hyvinvoinnin ylläpidosta.
Miten löytää tasapainoa vanhemmuuteen?
Vanhempana joudut joustamaan omista tarpeistasi. Millä tavalla voisit huolehtia siitä, että sinulla on kuitenkin lepoa ja mahdollisuuksia palautua, ja kuka voisi siinä sinua auttaa? Mieti, miten muut elämäsi roolit, esimerkiksi ystävänä, ammattilaisena tai sisaruksena, voisivat saada tilaa.
Keskusteleminen perheen tai vertaisten kanssa ja avoimuus kokeilla uusia ratkaisuja voivat auttaa sinua löytämään oman tapasi toimia.
Perhearjessa voi joskus olla vaikeaa löytää aikaa omille menoille tai harrastuksille. Jos perheessä on kaksi vanhempaa, pyrkikää keskustelemalla löytämään tapa toteuttaa molempien vanhemmuutta yhteistyössä. Näin voitte rakentaa juuri teille toimivaa arkea.
Jos olet perheenne ainoa aikuinen, on tärkeää miettiä, kenen kanssa voit jakaa ajatuksia vanhemmuudesta sekä saada apua oman ajan toteutumiselle. Voit löytää vertaistukea esimerkiksi järjestöistä.
Muista
Riittävän hyvä vanhemmuus ei ole täydellistä. Vanhemmaksi kehitytään ja kasvetaan yhdessä lapsen kehityksen myötä, siinä ei ole tarkoituskaan tulla valmiiksi.