Omahoito-ohjelma

Keskustelu auttaa lasta ymmärtämään arjen muutoksia, perheen tilannetta ja aikuisten käyttäytymistä. Kun perhe uskaltaa kohdata vaikeitakin asioita puhumalla, luo se luottamusta, toivoa ja turvaa.

Miksi on tärkeää puhua avoimesti?

On tavallista, että vanhemmat haluavat suojella lapsiaan hankalilta asioilta. Lapsi kuitenkin aistii herkästi kodin ilmapiirin, joten vaikeuksistakin puhuminen on tärkeää.

Lapsen on hyvä saada selitys asioille, jotka vaikuttavat perheen arkeen ja ilmapiiriin. Keskustelu ei tarkoita kaikkien asioiden jakamista lapselle. Keskustelun tarkoituksena on, että perheenjäsenet ymmärtävät tilannetta sekä tunteita ja reaktioita, joita tilanne perheenjäsenissä aiheuttaa.

Miten keskustelu auttaa?

Keskustelu auttaa vanhempaa ymmärtämään lapsen kokemuksia ja reagointia.

Muiden perheenjäsenten kokemusten ja reagoinnin ymmärtäminen vahvistaa perhesiteitä ja auttaa löytämään yhdessä ratkaisuja arjen haasteisiin. Tämä luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tulevaisuudentoivoa.

Kun vaikeista asioista puhutaan, lapsi kuulee myös sen, että asia ei ole hänen vastuullaan.

Yhteinen ymmärrys tukee hyvinvointia

Kun kaikilla perheenjäsenillä on samankaltainen tieto ja käsitys perheen tilanteesta, puhutaan yhteisestä ymmärryksestä. Yhteinen ymmärrys ei tarkoita, että kaikki olisivat samaa mieltä.

Yhteinen ymmärrys voi muodostua, kun vanhemmat puhuvat perheen asioista lapselle avoimesti, lapsen ikä huomioiden. Kun hankalistakin asioista uskalletaan puhua ja kysyä, se lähentää perheenjäseniä ja auttaa löytämään yhdessä ratkaisuja arkeen.

Yhteinen ymmärrys perheen ulkopuolisten tahojen kanssa

Yhteinen ymmärrys on tärkeää myös lapsen eri arkiympäristöjen välillä.

Kun lapsen elämän tärkeät aikuiset päiväkodissa, koulussa tai vapaa-ajan ympäristöissä tietävät perheen elämäntilanteen, pystyvät he tukemaan lasta paremmin ja huomioimaan hänen yksilölliset tarpeensa.

Kun lapsi tietää, että aikuiset tietävät perheen tilanteesta, hänen ei tarvitse itse huolehtia siitä.

Miten puhua lapselle tai nuorelle?

Lapselle voi kertoa, että vanhemman tai perheenjäsenen mahdollisesti muuttunut käytös ei johdu lapsesta. Lapselle on myös hyvä kertoa, että aikuinen hankkii asiaan apua, eikä lapsen tarvitse olla siitä huolissaan.

Lapselta voi kysyä mitä ajatuksia ja tunteita asia hänessä herättää. Vaikka lapsi ei vastaisi, hän ymmärtää, että asiasta on lupa puhua.

Mistä asioista puhua ja mitä jättää puhumatta?

Esimerkiksi parisuhteen ongelmat tai vanhemman traumaattiset kokemukset voivat näkyä vanhemman toiminnassa tai käyttäytymisessä. Silloin näistä asioista on hyvä mainita harkiten, lapsen ikätason mukaisesti ja turvallisesti.

Lapselle voi kertoa sairauksista, stressistä, taloudellisista vaikeuksista tai ihmissuhdeongelmista yleisellä tasolla. On hyvä kertoa, millä tavalla nämä asiat mahdollisesti vaikuttavat vanhemman reaktioihin tai toimintaan.

Lapselle ei tule kertoa asioita, jotka liittyvät aikuisten intiimisuhteisiin tai eivät ole lapsen ikätasoiseen ymmärrykseen sopivia.

Koululaiset ja nuoret

Koulu- tai murrosikäisellä voi olla jo melko paljon tietoa eri asioista ja perhettä kohdanneista ongelmista. Nuori voi saada tietoa eri tietolähteistä, ja se voi olla virheellistä. Siksi vanhemman on hyvä selittää, mistä on kyse ja kertoa asiat omasta ja perheen näkökulmasta.