Siirry pääsisältöön

Miten voin auttaa pakko-oireisesta häiriöstä kärsivää?

Tämä sivu on tarkoitettu läheisten luettavaksi. Saat perustietoa pakko-oireista sekä vinkkejä siitä, miten voit auttaa ja tukea.

Pakko-oireinen häiriö koskettaa häiriöstä kärsivän lisäksi myös hänen ympärillään olevia henkilöitä. Voi olla surullista, ahdistavaa ja raivostuttavaakin katsoa vierestä, kun läheinen juuttuu oireisiinsa ja silminnähden kärsii niiden vuoksi. 

Pakko-oireet voivat vaikeuttaa ihmissuhteita esimerkiksi aiheuttamalla pelkoja ja välttelykäyttäytymistä. 

Mitä pakko-oireista on tärkeää tietää?

Omahoito-ohjelman ensimmäinen osa, jossa kerrotaan, mistä pakko-oireissa on kyse, sisältää paljon hyödyllistä tietoa. Sen lukeminen voi auttaa sinua ymmärtämään läheisesi tilannetta paremmin.

Alle on listattu muutamia tärkeimpiä asioita, joita sinun on hyvä tietää pakko-oireiden luonteesta.

  • Pakko-oireisiin liittyvä ahdistavuus on todellinen kokemus, vaikka ulkopuolisen onkin sitä vaikea ymmärtää.
  • Pakko-oireista kärsivä ei pysty säätelemään oireidensa pakottavuutta, eikä tiettyä pakkotoimintoa siis pysty lopettamaan vain päättämällä niin.
  • Pakko-oireinen häiriö ei ole kenenkään syytä, eikä kyse ole tahdonvoiman puutteesta. Kyseinen häiriö kehittyy, jos on kehittyäkseen.
  • Pakko-oireet vaikuttavat ulkopuolisesta usein järjettömiltä. Myös oireista kärsivä saattaa tunnistaa oireidensa järjettömyyden, mutta se ei vielä yksinään mahdollista niistä eroon pääsemistä.
  • Ihminen ei ole yhtä kuin hänen pakko-oireensa. Hän on oma itsensä, vaikka oireet vaikuttavatkin hänen käytökseensä.
  • Hetkelliset takapakit toipumisessa kuuluvat asiaan, eikä niistä tarvitse huolestua. Ne eivät ole syy luovuttaa hoidossa.
  • Vaikka pakko-oireet eivät ole tahdonalaisia, voi niihin vaikuttaa aktiivisella työskentelyllä. Oireisiin ja arjen hyvinvointiin voidaan vaikuttaa merkittävästi.

Miten voin auttaa pakko-oireista kärsivää läheistäni? 

  • Hanki tietoa pakko-oireisesta häiriöstä. Kun tiedät mistä siinä on kyse, pystyt auttamaan läheistäsi paremmin.
  • Vakuuta läheisellesi, että kaikki on hyvin. Läheisesi voi vaatia itseltään hyvin paljon, mutta olla samalla hyvin epävarma. Kerro läheisellesi, että hän on hyvä sellaisena kuin on. 
  • Tarjoa läheisellesi muuta tekemistä. Se vie ajatuksia pois itsensä tarkkailusta ja pakko-oireista. 
  • Kannusta läheistäsi tapaamaan ystäviään ja tekemään asioita, jotka tuottavat iloa. 
  • Vahvista läheisesi tunnetaitoja puhumalla hänen kanssaan vaikeista asioista. 
  • Anna läheisellesi myönteistä palautetta ja kannusta häntä.  
  • Mieti läheisesi kanssa, millaisia taitoja ja hyviä ominaisuuksia hänellä on. 

Pakko-oireisen häiriön omahoito-ohjelma

Jos läheisesi on aloittanut aktiivisen työskentelyn pakko-oireidensa vähentämiseksi, voit itsekin tutustua omahoito-ohjelmaan, jotta tiedät tarkemmin, mitä hän käy läpi.

Omahoito-ohjelmassa käytetään kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Läheisesi opettelee vähitellen kohtaamaan pakkoajatuksensa ilman erilaisiin pakkotoimintoihin ja varmisteluihin turvautumista. Näin pakkoajatusten tuottama ahdistus vähitellen lievittyy.

Pakkoajatuksiin liittyvä ahdistus on todellista ja voimakasta. Siksi onkin tärkeää, että läheisesi kohtaa ahdistuksen vaiheittain, itse määräämäänsä tahtiin.

Näin voit konkreettisesti tukea läheistäsi hänen työskentelyssään pakko-oireiden voittamiseksi

  • Kerro asiallisesti, mitä tunteita läheisesi oireet sinussa herättävät. Älä syytä läheistäsi hänen oireistaan.
  • Kannusta ja rohkaise läheistäsi. Huomioi pieniltäkin vaikuttavat onnistumiset. Läheisesi on työskennellyt niiden eteen enemmän kuin arvaatkaan.
  • Anna läheisen edetä harjoitteissa hänelle itselleen sopivaan tahtiin. Älä hoputa häntä. Voit kuitenkin kannustaa häntä tekemään harjoitteita säännöllisesti.
  • Työskentely pakko-oireiden lievittämiseksi on vaativaa. Hoidon kuluessa läheisesi voi olla esimerkiksi ärtyneempi kuin tavallisesti. Pyri olemaan näissä tilanteissa ymmärtäväinen.
  • Stressi pahentaa oireita. Yritä hoidon aikana pitää muu elämäntilanne vakaana.
  • Läheisesi pyrkii todennäköisesti altistusharjoitusten aikana vakuuttelemaan itselleen, ettei mitään hätää ole. Saatat haluta turvautua vakuutteluun myös itse. Vakuuttelu on kuitenkin yksi ahdistuksen välttelyn muoto samassa määrin kuin pakkotoiminnotkin. Älä siis vakuuttele läheistäsi altistusharjoitusten aikana tai myöhemminkään. Altistusten aikana kiellettyä vakuuttelua ovat esimerkiksi: ”Ei mitään hätää. Et ole vahingoittanut/vahingoittamassa ketään”, ”Ei se ole vaarallista” ja ”Mitään pahaa ei tapahdu”. Sen sijaan on vain todettava: ”En voi tietää, onko tapahtumassa jotain, mutta toivotaan parasta” tai ”Olet nyt opettelemassa, että elämässä on otettava tällaisia riskejä”. Tämä saattaa kuulostaa kummalliselta, mutta näin toimimalla autat läheistäsi eniten.
  • Jos läheisesi haluaa lopettaa työskentelyn, voit kannustaa häntä jatkamaan. Voitte esimerkiksi yhdessä muistella, miksi hän alun perin aloitti tämän omahoito-ohjelman käymisen. Tämän jälkeen voitte pohtia, mitä hän on tähän mennessä saavuttanut tällä ohjelmalla ja mitä hän haluaisi vielä saavuttaa.

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.

Nettiterapia

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Sinua saattaa kiinnostaa myös