Perustietoa pakko-oireista

Pakko-oireet ovat pakkoajatuksia ja pakkotoimintoja. Monilla esiintyy sekä pakkoajatuksia että pakkotoimintoja, mutta pakko-oireinen häiriö voi myös painottua näistä vain toiseen.  

Oireet voivat olla läsnä arjessa lähes jatkuvasti tai niitä voi esiintyä vain ajoittain. 

Oireet voivat vaikeuttaa ihmissuhteita sekä aiheuttaa pelkoja ja häpeää. Pakko-oireissa ei ole kyse pysyvästä ominaisuudesta, vaan toiminnallisesta häiriöstä. Pakko-oireita voidaan hoitaa. 

Pakkoajatukset 

Pakkoajatukset ovat toistuvia ahdistavia ajatuksia, joita on vaikea tai mahdoton saada mielestä pois. Ajatukset ovat liioiteltuja tai epätarkoituksenmukaisia tilanteeseen nähden. Ihminen myös yleensä tunnistaa oireensa järjenvastaisiksi ja haluaisi päästä niistä eroon. 

Pakkoajatukset liittyvät useimmiten  

• tartuntaan tai likaisuuteen 
• symmetrian tai täsmällisyyden tarpeeseen 
• pelkoon itsehillinnän menettämisestä 
• pelkoon toisten vahingoittamisesta esimerkiksi veitsellä tai kuristamalla 
• tiettyihin piirteisiin omassa kehossa tai ruumiin toimintoihin, kuten mahan ääniin 

Pelko voi myös kohdistua seksuaalisuuteen tai seksuaalisen itsekontrollin menettämiseen. Ajatukset voivat olla luonteeltaan myös väkivaltaisia. Tämä aiheuttaa usein häpeää ja syyllisyyttä. 

Ajatukset eivät kuitenkaan heijasta henkilön omaa arvomaailmaa, eikä niistä tarvitse potea syyllisyyttä.   

Pakkotoiminnot

Pakkotoiminnoilla ja rituaaleilla yritetään vähentää pakkoajatusten aiheuttamaa voimakasta ahdistusta. Ahdistus helpottuukin yleensä rituaalin myötä, mutta vain hetkellisesti. Pakkotoimintojen takana on usein jokin ahdistava pakkoajatus.  

Rutiinit voivat viedä aikaa useita tunteja päivässä ja aiheuttaa ahdistusta, kun liialliset pelot ja mielikuvat pyörivät jatkuvasti päässä. 

Yleisiä pakkotoimintoja ovat esimerkiksi 

• liiallinen ja toistuva peseytyminen, kuten käsien- tai kasvojen pesu tai suihkussa käynti 
• asioiden, kuten lukkojen tai hellan tarkistaminen, ja tämän tekeminen toistuvasti 
• tavaroiden järjestely ja laskeminen 

Milloin on kyse pakko-oireisesta häiriöstä?  

Erilaiset pakkoajatukset ja pakkotoiminnot ovat lievempinä osa jokaisen ihmisen arkea. Jotkut ihmiset ovat taipuvaisempia tällaisiin ajatuksiin ja toimintoihin. Kyseessä ei kuitenkaan ole välttämättä pakko-oireinen häiriö. 

Pakko-oireisesta häiriöstä voi olla kyse, jos pakkoajatukset tai- toiminnot 

• ovat vaikeita ja itsepintaisia, eikä niitä pysty vastustamaan vaikka yrittäisi 
• eivät tuota mielihyvää, vaikka ne voivatkin lievittää hetkellisesti ahdistusta 
• aiheuttavat ahdistusta tai häiritsevät henkilön elämää esimerkiksi viemällä liikaa aikaa, jopa useita tunteja  
• ovat kestäneet useamman viikon, yleensä jopa vuosia 

Miten pakko-oireita hoidetaan? 

Pakko-oireita voi hoitaa esimerkiksi psykoterapian avulla. Terapiassa harjoitellaan ahdistuksen sietämistä, pelkojen kohtaamista sekä pakkotoimintojen viivyttämistä ja vastustamista. 

Joskus lääkityksellä voidaan lievittää pakkoajatusten ja toimintojen sekä ahdistuksen voimakkuutta.

Katso videolta kokemusasiantuntijan kertomus siitä, minkälaisia tunteita pakko-oireet ovat hänessä herättäneet.

Mitä voin itse tehdä?

Omahoito-ohjelma itsenäiseen työskentelyyn  

Hyvä uutinen on, että muutos on mahdollinen. Avaimet onnistumiseen ovat sinulla itselläsi, sillä olet oman mielesi paras asiantuntija. Apua saa Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista, joita voi käydä läpi joko yksin tai yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa. Pakko-oireiden omahoito-ohjelmasta saat tietoa pakko-oireista sekä välineitä oireiden kanssa työskentelyyn.

Voit käyttää omahoito-ohjelmaa  

• itsenäisesti  
• odotellessasi muuta hoitoa  
• muun hoidon tukena  
• muun hoidon jo loputtua  

Kerro olostasi  

Moni kertoo olonsa helpottuneen, kun on kertonut oireistaan läheisilleen. Vaikka asian puheeksi ottaminen tuntuisikin vaikealta ja turhalta, kannattaa pahasta olosta puhua turvalliselle aikuiselle tai hyvälle ystävälle. Kun kertoo tilanteestaan, ei ole enää yksin vaikean tilanteen kanssa. Tällöin omat ajatukset ja tunteet usein myös selkiytyvät. 

Läheisesi ovat saattaneet myös huomata oireesi. Keskustelemalla voit saada yllättävänkin paljon tukea ja ymmärrystä toipumiseesi.  

Muut ihmiset tukena 

Jos läheisille puhuminen ei ole mahdollista, voit hakeutua juttelemaan vertaisten kanssa. Vertaistukea on saatavilla ryhmässä ja kahden kesken. Keskustella voi sekä kasvotusten että verkossa. On olemassa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamaa vertaistoimintaa.  

Pidä huoli itsestäsi 

Arjen sujuvuudella on vahva yhteys mielen hyvinvointiin. 

Kun koet voivasi hyvin, sujuu arki ilman suuria ponnisteluita. Toisaalta mielekkäät arjen rutiinit ja säännöllinen vuorokausirytmi edistävät terveyttä. 

Voit vaikuttaa omaan hyvinvointiisi hyvin yksinkertaisilla, päivittäisillä asioilla. Liikunta, mielihyvä ja uni ovat arjen peruspalikoita. Toisen ihmisen läsnäolo ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä. Päivittäisen ravinnon laadulla on myös suuri merkitys mielialaan.