Miten digimedian käyttö vaikuttaa mielenterveyteen?

Tältä sivulta löydät tietoa merkeistä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota, sekä keinoja, joilla voit helpottaa tilannettasi.

Milloin digimedian käyttö on kuormittavaa?

Liiallinen ruutuaika tai jatkuva ajanvietto somessa, peleissä tai muissa digipalveluissa voi näkyä monin tavoin:

Mielialassa

• ahdistuneisuutena
• alakulona, ärtyneisyytenä
• tunteena, ettei pysty rauhoittumaan ilman älypuhelinta tai nettiä

Arjessa

• unirytmin häiriintymisenä
• koulu- tai työtehtävien keskeytymisenä tai aikaansaamattomuutena
• kiinnostuksen vähenemisenä muita harrastuksia ja asioita kohtaan

Sosiaalisissa suhteissa

• poissaolevuutena
• kasvokkaisen kohtaamisen välttelynä, jonka läheiset usein huomaavat

Kehossa

• väsymyksenä
• päänsärkyinä
• niska- ja hartiakipuina
• levottomuutena

Mistä kuormittuminen johtuu?

Digimedian käyttö voi kuormittaa monista syistä. Osa näistä liittyy itse teknologiaan ja sen koukuttaviin ominaisuuksiin, osa taas yksilöllisiin ja ympäristötekijöihin.

Teknologian vaikutus

Digitaaliset alustat on suunniteltu houkuttelemaan jatkamaan toimintaa mahdollisimman pitkään ja olemaan aina saatavilla.

Suostutteleva suunnittelu, algoritmit ja pelillistäminen pitävät käyttäjän otteessaan ja vaikeuttavat toiminnan rajaamista. Siksi laitteilla vietetään helposti enemmän aikaa kuin oli tarkoitus, ja tärkeät asiat saattavat jäädä paitsioon.

Myös digitaalisen maailman kiihtyvä tahti ja sosiaalisen median luomat paineet, kuten tarve ylläpitää tietynlaista kuvaa itsestä, voivat lisätä kuormitusta.

Pelaamisessa joukkueeseen kuuluminen voi aiheuttaa ongelmia, jos pelikaverit asuvat eri aikavyöhykkeillä ja pelaaminen häiritsee vuorokausirytmiä.

Yksilölliset tekijät ja ympäristön vaikutus

Digimedian käyttö voi kuormittaa eri tavoin riippuen ihmisen valmiuksista ja voimavaroista.

Sille, että digimedian käyttö karkaa helpommin käsistä, voivat altistaa esimerkiksi

• tietyt persoonallisuuspiirteet
• tunne- ja itsesäätelyn haasteet
• kuormittavat elämäntilanteet

Myös ympäristö ja läheisten tarjoamat mallit ja tuki vaikuttavat.

Suojaavia tekijöitä taas ovat toimivat ihmissuhteet, arjen säännöllinen rytmi sekä hyvinvoinnista huolehtiminen. Nämä tekijät auttavat pitämään digitaalisen ja reaalimaailman paremmin tasapainossa.

Runsas digilaitteiden käyttö ja mielenterveys

Tutkimuksissa runsas digipelaaminen sekä sosiaalisen median ja älypuhelimen käyttö on yhdistetty erilaisiin mielenterveyden haasteisiin.

Yhteydet eivät aina tarkoita syy-seuraussuhdetta, mutta ne kertovat siitä, että digimedian käyttö ja mielenterveys vaikuttavat toisiinsa.

Ahdistuneisuushäiriöt ja masennus

Useissa tutkimuksissa on havaittu yhteys runsaan ruutuajan ja ahdistus- sekä masennusoireiden välillä.

Pakko-oireinen häiriö

Pakko-oireet tai -ajatukset voivat tehdä digilaitteiden käytön rajoittamisesta erityisen hankalaa ja lisätä riskiä ongelmalliselle käytölle.

Tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeudet

Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen haasteet voivat tehdä digilaitteiden käytön rajaamisesta vaikeampaa. ADHD lisää riskiä digilaitteiden hallitsemattomaan käyttöön, mutta samankaltaisia haasteita voi esiintyä myös ilman diagnoosia.

ADT (Attention Deficit Trait) viittaa tilapäiseen tarkkaavuuden kuormittumiseen ja hajanaisuuteen, jota voivat lisätä stressi, väsymys ja runsas digilaitteiden käyttö. Digilaitteiden jatkuva ärsyketulva ja ilmoitukset voivat heikentää keskittymistä ja vaikeuttaa pitkäjänteistä tekemistä. Lisää tietoa löydät sivulta Mikä on hankinnainen keskittymisvaikeus?

Univaikeudet

Myöhäiset pelisessiot, sinivalo ja jatkuva tavoitettavana olo voivat häiritä unirytmiä ja heikentää palautumista.

Itsetunto ja kehonkuva

Sosiaalisessa mediassa esiintyvä vertailu ja ulkonäköpaineet voivat aiheuttaa haasteita minäkuvan muodostamisessa, erityisesti nuorilla.

Sosiaaliset suhteet

Liiallinen digilaitteilla vietetty aika syrjäyttää helposti kasvokkaisia vuorovaikutustilanteita. Se voi hidastaa sosiaalsiten taitojen kehittymistä ja lisätä yksinäisyyden kokemusta.

Miten haittoihin kannattaa suhtautua?

Digimedian käytön ongelmat syntyvät yleensä useiden samanaikaisten tekijöiden kietoutuessa yhteen. Oireilun taustalla voi olla samanaikaisesti mielenterveyden haasteita, elämäntilanteen kuormittavuutta ja vaikeuksia rajata laitteiden käyttöä.

Liiallinen digimedian käyttö puolestaan voi lisätä tai vahvistaa jo olemassa olevaa mielenterveyden oireilua.

Milloin on syytä havahtua?

Jos huomaat, että digilaitteet vievät liikaa aikaa tai tilaa arjestasi, tai että some tai pelaaminen alkavat vaikuttaa mielialaasi, on se tärkeä viesti. Pienetkin muutokset arjessa, kuten unen väheneminen tai läheisten huomiot, voivat kertoa muutoksen tarpeesta.

Omahoito-ohjelma itsenäiseen työskentelyyn

Muutos on mahdollinen. Avaimet onnistumiseen ovat sinulla itselläsi, sillä olet oman mielesi paras asiantuntija. Saat apua Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista. Voit käydä niitä läpi joko yksin tai yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa.

Seuraavista omahoito-ohjelmista saat tietoa digimedian käytön ongelmista sekä välineitä niiden selättämiseen:

Mistä saan ammattiapua?

Jos tarvitset ammattiapua, ota yhteyttä oman hyvinvointialueesi perusterveydenhuoltoon tai sosiaalipalveluihin. Terveysasemat, yksityiset lääkäripalvelut ja työterveyshuolto tarjoavat neuvoja ja tukea erilaisiin hyvinvoinnin haasteisiin.

• Toiminnallisia riippuvuuksia, joiden piiriin hallitsematon digimedian käyttökin lukeutuu, hoidetaan päihdepoliklinikoilla, A-klinikoilla ja vastaavissa palveluissa.
• Tietoa, neuvontaa ja vertaistukea ongelmalliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen, somen- ja netin käyttöön tarjoavat useat järjestötoimijat.

Nettiterapiat

Myös maksuttomat nettiterapiat ovat nopeasti saatavilla oleva tehokas apu moneen yleiseen mielenterveyden ongelmaan.

Järjestötoimijat tarjoavat tietoa, apua ja vertaistukea. Jos läheisille puhuminen ei ole mahdollista, voit hakeutua juttelemaan vertaisten kanssa. Vertaistukea on saatavilla ryhmässä ja kahden kesken. Keskustella voi sekä kasvotusten että verkossa.

Auttavia järjestöjä

Sosped-säätiö tarjoaa tietoa ja tukea muun muassa toiminnallisiin riippuvuuksiin.

Peluuri tarjoaa vertaistukea, auttaa ja ohjaa peliongelmissa myös läheisiä.

Pelituki tuottaa ja välittää tietoa raha- ja digipelaamisesta, peliongelmista ja liiallisesta internetin/somen käytöstä.

Somerajaton tarjoaa tietoa ja tukea somen käytön hallintaan.

Digipelirajaton tarjoaa tietoa ja tukea ongelmalliseen digipelaamiseen.

Pelirajaton tarjoaa tietoa ja vertaistukea rahapelihaittoihin.

Nimettömat pelurit - Gamblers Anonymous (GA) on vertaisryhmä pakonomaisesta pelaamisesta irti pyrkiville.

Valtti tarjoaa vertaistukea liikaa pelaaville.

Tiltti tarjoaa tietoa ja tukea rahapelaamisesta aiheutuviin haittoihin ja rahapeliongelmista toipumiseen.