Esihenkilö, mitä voit tehdä työyksinäisyydelle?

Työyksinäisyys voi koskettaa ketä tahansa asemasta riippumatta. Se voi esiintyä myös työympäristössä, jossa ihmisiä ja kohtaamisia on paljon.

• Sosiaalinen yksinäisyys tarkoittaa, ettei työssä ja työyhteisössä ole riittävästi sosiaalisia kontakteja ja toimivia verkostoja.
• Emotionaalinen yksinäisyys tarkoittaa, ettei työyhteisön ihmisten välisessä kanssakäymisessä ole riittävästi avoimuutta ja luottamusta.

Työyksinäisyys heikentää työhyvinvointia ja vaikuttaa kielteisesti työssä suoriutumiseen ja yhteisöllisyyteen. Pitkittynyt työyksinäisyys voi johtaa työntekijän sairastumiseen ja jopa työpaikan vaihtamiseen.

Seuraavalla videolla (2:28) Pauliina kertoo siitä, mitä työyksinäisyys on.

Mistä työyksinäisyys johtuu?

Työyksinäisyys voi johtua työstä ja sen organisoinnin puutteista sekä työyhteisön yksilökeskeisestä ja vaativasta toimintakulttuurista. 

Työyksinäisyyden syitä ovat työn luonne, etä-/hybridityö, työn organisoinnin ja johtamisen puute, työpaikan sosiaaliset suhteet ja työpaikan sisäiset tekijät.

Työstä ja työyhteisöstä johtuvia työyksinäisyydelle altistavia tekijöitä ovat

• työn psykososiaalinen kuormitus
• etätyön määrä
• epäselvät viestintäkäytännöt
• huono tuki esihenkilöltä
• heikko perehdytys
• riittämätön palaute.

Altistavia tekijöitä ovat niin ikään

• tarpeellisten työtilojen ja työvälineiden puuttuminen
• työmäärävaatimukset eli kiireellisyys
• epävarmuus työn jatkuvuudesta
• esihenkilötyön yksinäisyys.

Esihenkilön työyksinäisyys

Esihenkilötyön yksinäisyys liittyy usein ammattirooliin, jossa esihenkilö edustaa työnantajaa, vastaa työn tekemisestä ja työnhyvinvoinnista ja tekee itsenäisiä päätöksiä.

Työyksinäisyyttä on työyhteisöissä, missä on sosiaalista ulossulkemista eli ostrakismia.

Työyksinäisyys uuvuttaa

Työyksinäisyyden vaikutukset näkyvät työn tekemisessä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Työyksinäisyys on merkittävä hyvinvointi- ja tuottavuusriski sekä yksilölle että koko työyhteisölle.

Työyksinäisyys vaikuttaa

• tiimityötä ja työyhteisön toimivuutta heikentäen
• työhyvinvointia ja motivaatiota laskien
• työyhteisöön sitoutumista heikentäen
• työtehtävissä suoriutumista heikentäen
• avun pyytämistä, vastaanottomista ja antamista vaikeuttaen
• pitkittyessään terveyttä vakavasti heikentäen.

Työyksinäisyyden kokemus vaikeuttaa työn tekemistä. Se

• lisää stressiä
• kasvattaa työuupumuksen riskiä
• edesauttaa kyynisyyttä työtä ja työyhteisöä kohtaan
• heikentää ammatillista itsetuntoa
• vaikeuttaa palautumista työpäivän aikana ja sen jälkeen
• hankaloittaa työn ja muun elämän yhteensovittamista
• lisää poissaoloja sekä halua vaihtaa työpaikkaa.

Työyksinäisyys on yhteydessä terveysongelmiin, kuten

• masennusoireisiin
• uniongelmiin
• keskittymisvaikeuksiin
• fyysisiin vaivoihin, kuten päänsärkyihin ja lihaskipuihin
• yleiseen sairastavuuteen.

Sosiaaliseen terveyteen panostaminen suojaa työyksinäisyydeltä

Työyksinäisyyteen voidaan vaikuttaa keskeisesti tunnistamalla ilmiö osana työterveyttä ja työhyvinvointia. Sosiaalisen terveyden vaaliminen on yhtä tärkeää kuin fyysisen ja psyykkisen terveyden huomioiminen osana esihenkilön työsuojelullista työtä.

Työyksinäisyydeltä suojaavat hyvä ja asiallinen suhde esihenkilön kanssa sekä esihenkilön

• tuki käytännön työhön ja ongelmatilanteisiin
• myönteinen suhtautuminen
• aktiivinen työ työyhteisöön kuulumisen eteen.

Työyksinäisyydeltä suojaa yhteisöllisyys, jota lisäävät

• työkavereilta saatu sosiaalinen tuki
• työyhteisön avoin keskustelu- ja viestiyhteys
• työyhteisön ratkaisulähtöinen keskustelu- ja viestiyhteys.

Päätöksentekijänä toimimisen aiheuttamalta työyksinäisyydeltä suojaavat

• hyvät itsensä johtamisen taidot
• oman johtamisosaamisen kehittäminen
• kollegiaalisuus
• johtamiskokemusten ja kysymysten jakaminen
• avun pyytäminen, vastaanottaminen ja antaminen
• tarvittaessa työnohjaus ja muu sosiaalinen tuki

Välittävä esihenkilö vähentää työyksinäisyyttä

Työyksinäisyyden ennaltaehkäisy ja vähentäminen on koko työyhteisön tehtävä. Esihenkilö on ratkaisevassa roolissa varmistamassa, että työyhteisössä toimitaan reilusti ja panostetaan työkaveritaitoihin sekä yhteisöllisyyteen.

Välittävä esihenkilö panostaa keskinäiseen yhteenkuuluvuuteen ja antaa välitöntä tukea työyksinäisyyttä kokevalle työntekijälle.

Esihenkilö tunnistaa työyhteisön eri roolien voimavarat ja tukee sosiaalista kanssakäymistä ja yhteistyötä. Hän

• antaa työyhteisölle tukensa
• mahdollistaa työn tekemiseen muiden sosiaalisen tuen
• mahdollistaa yhteisten taukojen pitämiseen.

Työyksinäisyyden vähentäminen on koko työyhteisön asia

Sosiaalinen terveys on tärkeä osa koko työyhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun työyhteisössä on tilaa kuulluksi tulemiselle, luottamukselle ja yhteiselle tekemiselle, yksinäisyyden kokemukset vähenevät ja työ saa uuden merkityksen.

Työyhteisössä voitte lähteä konkreettisella tavalla lisäämään yhteisymmärrystä ja löytämään ratkaisuja yksinäisyyteen toteuttamalla Yksinäisyys ilmiötyöpajan.

Tutustu lisää ja toteuta Työyksinäisyys ilmiötyöpajaa, jossa pääsette yhdessä tutkimaan, mitä yksinäisyys merkitsee työyhteisön näkökulmasta ja miten voitte vahvistaa yhteenkuuluvuutta arjessa.

Apua yksinäisyyteen

Yksinäisyyteen on tarjolla apua. Työntekijöille tulisi kertoa tukimuodoista ja viedä tiedot kaikkien saataville työpaikan yhteisiin viestintäkanaviin. Heille tulisi myös muistuttaa, että omasta ja toisten sosiaalisesta terveydestä huolen pitäminen työssä ja vapaa-ajalla on tärkeää. Esihenkilön kannattaan myös itse pitää omista sosiaalista suhteistaan huolta.

Lue lisää

Sivulta löydät kootut materiaalit, joita on kehitetty yhdessä työelämään siirtyvien ja siellä olevien nuorten ja yksinäisyystyön ammattilaisten kanssa.

Sinua voi kiinnostaa myös