Miten puhua työyksinäisyydestä esihenkilötyössä?

Kun työyksinäisyys otetaan huomioon esihenkilötyössä, se lisää työntekijän itsetuntemusta työyhteisön jäsenenä. Se

• luo yhteisymmärrystä ja yhteyttä
• tuo työn korjattavia epäkohtia konkreettiselle tasolle
• tarjoaa keinoja keskustella hyvin merkityksellisistä asioista
• tukee yhteisöllisyyttä ja sen arvostamista työyhteisössä.

Luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen

Työyksinäisyys jää helposti piiloon, mutta vaikuttaa sekä työntekijän hyvinvointiin että koko työyhteisön toimintaan. 

Esihenkilön tehtävä on mahdollistaa turvallinen ilmapiiri, jossa on hyvä olla. Silloin myös työyksinäisyydestä voi puhua avoimesti.

• Sosiaalisesta terveydestä ja työyksinäisyydestä voi kysyä osana laajempaa hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kehittämistä.
• On hyvä korostaa, että kyse on vapaaehtoisesta ja luottamuksellisesta keskustelusta, ei työssä suoriutumisen arvioinnista.
• Jos teet tiimitason kyselyjä ja kartoitusta työyksinäisyydestä ja ulossulkemisesta, pidä tulokset anonyymeina ja yhteenvetomuodossa.

Aktiivinen kuunteleminen on osa ratkaisua

Kuunteleminen ilman arvostelua tai yritystä korjata tilannetta lisää kuulluksi tulemista.

Kuunteleminen ja kysyminen auttaa keskustelussa eteenpäin.

• "Millaisissa tilanteissa tunnet jääväsi ulkopuolelle?"
• ”Kerrot, että työyhteisössämme on kova kiire ja työ on paineista. Kohtaamisia kollegojen kanssa on liian vähän.”

Mahdollisuuksia yhteyden lisäämiseen kannattaa etsiä. 

Olisiko mahdollista lisätä yhteisiä taukoja, tiimityötä tai mentorointia? Ratkaisun avaimet löytyvät ensisijaisesti työntekijästä itsestään. Kannattaakin kysyä häneltä: 

• “Mikä auttaisi sinua?” 

Itsenäinen päätöksenteko lisää tunnetta siitä, että omilla mielipiteillä on merkitystä.

Tunne siitä, että on osa porukkaa, on tärkeä.

Kutsuminen mukaan erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin vahvistaa osallisuuden tunnetta.

Nuori työntekijä ja sosiaalinen perehdytys

Työyhteisön kannattaa yhdessä varmistaa, että nuori työntekijä löytää oman paikkansa ja pääsee mukaan porukkaan. 

Kuuluminen ja osallisuus työyhteisöön ehkäisee nuoren työntekijän yksinäisyyden kokemusta. Työuran alussa se rakentaa turvallista pohjaa reilulle ja vastavuoroiselle työkaveruudelle.

Perehdytys rakentaa työyhteisöön kuulumisen tunnetta. 

• Nuorelle työntekijälle on tärkeämpää kokea saavansa tukea ja olevansa osa porukkaa kuin täydellinen perehdytysohjelma.

Nuoren esitteleminen työkavereille lisää yhteisöllisyyden kokemista. 

• Työyhteisössä opitaan nuoren nimi ja hänet toivotetaan tervetulleeksi työyhteisöön.

Tukihenkilö tai “työkaverikummi” helpottaa nuoren työn arjessa. 

• Työkaverikummi opastaa työpaikan arkeen: missä ja kenen kanssa voi pitää taukoja ja keneltä voi kysyä neuvoja.

Myönteinen yhteisöllisyys on omaehtoista. 

• Kaikkien ei tarvitse mukautua ja osallistua kaikkeen työyhteisön vapaamuotoiseen toimintaan. Jokainen saa olla oma itsensä. Hän voi valita haluaako kuulua joukkoon.

Mistä voi aloittaa keskustelun?

Työntekijän kokema yksinäisyys voi vaikuttaa jaksamiseen, motivaatioon ja työssä suoriutumiseen. Esihenkilön läsnäolo sekä kuunteleva ja tukea antava palaute voivat ratkaisevalla tavalla vähentää työyksinäisyyttä.

Esimerkkejä kysymisestä ja keskustelun aloittamisesta

• ”Millaista sinulle on ollut aloittaa työ meillä/ työskennellä tässä porukassa?”
• ”Miten olet viihtynyt työyhteisössä viime aikoina?”
• ”Miten koet oman paikkasi tiimissä? Mikä on vaikuttanut kokemukseesi?”
• ”Miten sinä koet päässeesi mukaan työyhteisöön?”

Esimerkkejä kuuntelemisesta 

ja siitä, miten voi viestiä olevansa aidosti kiinnostunut sekä tarkentaa kuulemaansa niin, ettei korjaa toisen kokemusta

• ”Koetko ulkopuolisuutta työyhteisössä tällä hetkellä?”
• ”Millaisissa tilanteissa koet ulkopuolisuutta?”
• ”Miten kokemuksesi vaikuttaa sinuun tällä hetkellä?”

Esimerkkejä siitä, miten voitte yhdessä miettiä, mikä auttaisi työyksinäisyyteen

• ”Haluaisimme, että jokainen työntekijä tuntisi itsensä osalliseksi ja arvostetuksi. Onko jotakin, mitä voisimme tehdä paremmin tämän suhteen?”
• ”Mitä kaipaisit?”
• ”Mitä toivoisit minun tekevän?”
• ”Mitä et ainakaan toivo?”
• ”Miten voisin tukea sinua?”
• ”Ehdottaisin, että toimisimme näin…… Miltä tämä kuulostaa sinusta?”
• ”Kumpi näistä vaihtoehdoista auttaisi sinua parhaiten?”

Mahdollisia työkaluja keskustelun tueksi

• Kehityskeskustelu sosiaalisen terveyden tukena
• Lista perehdytettävistä asioista
• Välittävä työyhteisö -työkalu avuksi työyksinäisyyteen
• Ajan varaaminen työterveyteen.

Varmista kuulluksi ja autetuksi tuleminen

Keskustelujen edetessä selvitä, onko nuori kokenut saaneensa apua yksinäisyyden tunteeseensa. 

Kysy, puhuttiinko juuri nuorelle tärkeistä asioista: 

• ”Haluaisitko lisätä vielä jotain olennaista siihen mitä kerroit aikaisemmin?”

Sovi, milloin tapaatte uudestaan aiheen äärellä: 

• ”Haluaisin nähdä sinut x ajan kuluttua uudestaan ja varmistaa, että asiat, josta puhuimme, edistyvät / että olet saanut työterveydestä apua.”

Osoita kiinnostusta: 

• “Juteltiin viikko sitten voinnistasi. Miten sinulla menee tällä hetkellä?”

Osoita arvostusta siitä, että asiasta keskusteltiin:

•  ”Kiitos, että kerroit kokemuksistasi. Pidän tämän mielessä. Pohditaan yhdessä vielä, miten edistämme asiaa.”

Lue lisää

Tämä sisältö on osa välittävän työyhteisön osallistavia työkaluja. Tutustu yhteisöllisyyttä lisääviin työkaluihin täällä:

Sinua voi kiinnostaa myös: