Äkilliset elämänkriisit

Avainsanat: elämänmuutos, tapaturma, menetys, ero, kuolema, kriisi

  • Jos elämässä tapahtuu jokin suuri ja kielteinen odottamaton muutos, voidaan puhua äkillisestä kriisistä. Kriisin voi kohdata esimerkiksi kokiessaan keskenmenon, joutuessaan väkivallan kohteeksi, sairastuessaan vakavasti, parisuhteen yllättäen päättyessä tai läheisen menehtyessä. Kriisin voi kokea myös joutuessaan erilaisiin läheltä piti tilanteisiin tai joutuessaan seuraamaan sivusta järkyttävää tapahtumaa.
  • Ihmismieli aloittaa kriisin kohdatessaan automaattisesti sopeutumisprosessin. Joskus ihmisen omat voimavarat eivät riitä selviytymään tästä raskaasta prosessista yksin. Silloin ulkopuolinen apu on tarpeen.
  • Kriisin kokemisen seurauksena voi ilmetä esimerkiksi ahdistuneisuutta, ärtyneisyyttä, vatsakipua tai muita ruumiillisia oireita. Joskus äkillisen kriisin kohtaamisen jälkeen voi kehittyä myös mielenterveyden ongelmia, kuten traumaperäinen stressihäiriö.

Lue lisää

Suuri osa kriisin kohdanneista ihmisistä käy läpi samanlaisia vaiheita sopeutuessaan uuteen elämäntilanteeseen.

Kriisin vaiheet

  • Sokkivaihe alkaa heti tapahtuneen jälkeen ja kestää korkeintaan joitain vuorokausia. Ihminen ei vielä käsitä tapahtumaa. Tyypillisesti ihminen on tässä vaiheessa tapahtumaan nähden poikkeuksellisen tyyni. Joskus sokkivaiheessa saattaa ilmetä voimakasta paniikkia tai päinvastaisesti lamaantuneisuutta. Vaiheen tarkoituksena on suojella ihmismieltä tiedolta, jota se ei pysty vielä ottamaan vastaan.
  • Reaktiovaihe kestää yleensä muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Tällöin aletaan vähitellen tulla tietoiseksi siitä, mitä on tapahtunut ja mitä se merkitsee. Tässä vaiheessa koetaan voimakkaita tunnereaktioita (esimerkiksi syyllisyyttä, vihaa ja itkuisuutta) ja fyysisiä reaktioita (esimerkiksi pahoinvointia, huimausta ja univaikeuksia). Kokemuksesta halutaan yleensä tässä vaiheessa puhua muiden kanssa.
  • Käsittelyvaihe kestää muutamasta kuukaudesta noin vuoteen. Tässä vaiheessa aloitetaan varsinainen surutyö ja aletaan pikkuhiljaa hyväksyä tapahtunut. Vaiheen aikana voi ilmetä esimerkiksi muisti- ja keskittymisvaikeuksia ja ihmissuhteista vetäytymistä.
  • Uudelleen suuntautumisen vaiheeseen koettu kriisi alkaa pikkuhiljaa muodostua osaksi omaa elämäntarinaa. Elämänilo palaa hiljalleen ja kriisistä on jopa voitu saada lisää voimavaroja.

Kriisistä toipuminen

  • Eri ihmisten valmiudet sietää vaikeita elämäntapahtumia ovat erilaisia. Toinen saattaa selvitä suhteellisen nopeasti omillaan, toinen taas tarvita enemmän aikaa ja tukea.
  • Koetun kriisin luonteen lisäksi toipumiseen vaikuttaa esimerkiksi muu elämäntilanne. Jos elämäntilanne on entuudestaan raskas, on kriisistä selviytyminen hankalampaa.
  • Äkillisen kriisin kohdatessa saattavat myös vanhat käsittelemättömät kriisit nousta pintaan. Uusi kriisi antaa mahdollisuuden työstää näitä vanhoja käsittelemättömiä tunteita.

Lisää tietoa verkossa:

Kriisit (Suomen Mielenterveysseura)

Elämän erilaiset kriisit (Terveyskirjasto)

Traumaperäinen stressihäiriö (Terveyskirjasto)

Traumaperäinen stressihäiriö (Käypä hoito)​​

Omahoito