Eletyt vuodet kartuttavat usein itsetuntemusta ja elämän ymmärrystä sekä erilaisia mielen taitoja, kuten tunteiden säätelyä ja kykyä pärjätä muutoksissa.
Eläkeikäisenä olet jo melkoinen elämän konkari. Pitkä elämänkokemus avartaa näkemyksiä ja tarjoaa suhteellisuudentajua. Osaatko kenties suhtautua asioihin rauhallisemmin kuin nuorempana? Tunnetko itsesi paremmin ja ymmärrätkö ehkä myös muita ihmisiä paremmin?
Eletyt vuodet kartuttavat usein itsetuntemusta ja elämän ymmärrystä sekä erilaisia mielen taitoja, kuten tunteiden säätelyä ja kykyä pärjätä muutoksissa. Elämän varrella kohdatut haasteet tuovat usein oivalluksia ja oppimista sekä siten lisäävät onnellisuutta, vaikka näin ei ehkä yleensä tule ajatelleeksi.
Klikkaa painiketta ja hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota
Eläkeiässä hyväksyvä ja avoin asennoituminen itseen, elämään ja muihin ihmisiin on usein kehittynyttä, mutta sitä voi myös kehittää edelleen.
Myönteinen elämänasenne ei tarkoita epämiellyttävien tai kielteisten tunteiden ja asioiden kieltämistä vaan niiden tarkastelemista eri näkökulmista. Vastoinkäymisiä kokiessasi voit pohtia, mitä myönteistä ikävässä tapahtumassa voisi nähdä. Mitä olet oppinut aikaisemmista vastoinkäymisistä? Mitä merkitystä niillä on ollut elämässäsi vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua?
Anteeksiantaminen lisää myönteisyyttä ja vapauttaa niin mielen kuin kehonkin jännitteitä. Se haihduttaa kaunaa ja katkeruutta sekä vapauttaa tilaa myönteisille ajatuksille ja tunteille. Anteeksianto, irti päästäminen ja tavoitteiden uudelleen asettelu tekevät nykyhetkestä iloitsemisesta helpompaa.
Osaatko antaa anteeksi itsellesi ja tuntea myötätuntoa itseäsi kohtaan? Pitkittynyt oman toiminnan soimaaminen, katuminen ja syyllisyys vievät voimavaroja, joita voisit hyödyntää nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeisiin. Itsensä ja muiden arvostamisen lisäksi armollisuus ja kiitollisuus nousevat eläkeiässä monelle merkityksellisiksi asioiksi.
Toiveikkuus, leikkisyys ja avoimuus uudelle liittyvät myönteiseen elämänasenteeseen. Jos jaksat hieman hassutella, nauraa tai opetella jotain uutta, käy olosi varmasti valoisammaksi. Kehityksesi ihmisenä jatkuu läpi elämän, ja uusia kiinnostavia asioita voi olla edessäsi.
Tunteiden tunnistamista, hyväksymistä ja niiden kanssa toimimista kutsutaan tunnetaidoiksi. Tunnetaidot ovat tärkeitä niin arjessa kuin muutoksissa ja kriiseissäkin.
Tunteiden kokeminen on aina yksilöllistä. Yksi kokee itsensä tunneherkäksi, toinen taas rauhalliseksi. Yksi reagoi vähän ja toinen taas voimakkaasti. Tunteiden käsittelyn taito yleensä kasvaa ikääntyessä.
Kaikista tunteista ei tarvitse pitää, mutta niiden tasaamista ja suhteellistamista oppii. Ikäviä ajatuksia voi sietää, tai niiden voi vain antaa olla. Kun ei lähde ikävien tunteiden vietäväksi, ne menevät aikanaan ohi. Kielteisten tunteiden kanssa toimeen tuleminen ja myönteisten tunteiden vahvistaminen lisäävät hyvinvointia.
Elämän pituus tuo oman asetelmansa tunnetaitoihin ja -tiloihin. Joskus vanhat, jo kertaalleen unohdetut tai syrjään painetut ikävät asiat ja tuntemukset, voivat nousta pintaan ja alkaa uudelleen vaivata. Eläkeiässä voi olla liikaakin aikaa miettiä menneitä tapahtumia ja niiden herättämiä tunteita. Toisaalta niiden käsitteleminen uudesta perspektiivistä voi olla hyödyllistäkin.
Fyysisistä perustarpeista huolehtiminen vahvistaa mielen hyvinvointia. Uni, ruoka, liikunta ja seksuaalisuus ovat tärkeitä voimavaroja myös eläkeiässä. Erityisen tärkeitä ne ovat silloin, kun jokin voimia vaativa tapahtuma tai tilanne kuormittaa mieltä.
Kiinnitä huomiota riittävään lepoon ja mahdollisen unettomuuden syiden hoitoon. Unentarve ei vähene iän myötä, mutta uni muuttuu kevyemmäksi. Fyysisen rasituksen puute, päiväunet sekä monet sairaudet ja kivut voivat aiheuttaa heräilyä tai unettomuutta. Myös huolet ja murheet valvottavat.
Ikääntyessä tarvitset vahvaa ruokaa. Lisää proteiinia jokaiselle aterialle. Rasvainen kala, pähkinät, marjat ja hyvät rasvat ovat tärkeitä. Monipuolinen ravinto ylläpitää kehon fysiologista tasapainoa. Heikko ravinto vaikuttaa kielteisesti mielialaan. Myös mielihyvällä on merkitystä!
Iän myötä janontunne vaimenee, mutta nesteentarve pysyy entisellään. Juomiseen on siis hyvä kiinnittää huomiota.
Löydä itsellesi mieluinen tapa liikkua. Liikunnan merkitys terveydelle, arjen toimintakyvylle ja mielialalle on suuri. Pienikin määrä liikuntaa on parempi kuin ei ollenkaan. Sopivasti ajoitettu liikunta parantaa myös unen laatua.
Seksuaalisuus muuttuu eri elämänvaiheissa, mutta on osa sinua läpi koko elämäsi. Seksuaalisuus on muutakin kuin halukkuutta tai sen puutetta. Se on kosketusta, kumppanuutta, ajatuksia ja fantasioita sekä halua tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi.
Parhaimmillaan seksuaalisuus lisää voimavaroja. Pahimmillaan se syö niitä ja voi aiheuttaa jopa mielenterveyden ongelmia.
Klikkaa painiketta ja hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota
Vaikka tunteiden säätely on eläkeiässä kehittynyttä, mieli tulkitsee muutokset ensin lähes automaattisesti uhaksi. On tärkeää huomata, mihin asioihin voit vaikuttaa itse. Yhtä tärkeää on erottaa ne asiat, joihin et voi vaikuttaa.
Hyödyttömän vatvomisen tunnistaa siitä, että ajatuksiin juuttuminen ei johda ratkaisuun. Vatvominen on inhimillistä, mutta se ei edistä mielen hyvinvointia vaan voi ohjailla toimintaa sekä tuottaa stressiä ja ahdistusta. Myös keho voi jäädä stressaantuneeseen tilaan.
Mielen rauhoittamiseen on monenlaisia keinoja. Huolten ja murehtimisen kieltämisen voi nähdä selviytymiskeinona. Huolten ja pelkojen tunnistaminen, nimeäminen ja hyväksyminen tarjoaa kuitenkin yleensä mielekkäämmän selviytymiskeinon.
Keskittyminen tähän hetkeen ja toimintaan voi auttaa irtautumaan murehtimisesta. Jo kymmenen minuuttia muuta tekemistä voi riittää ikävien ajatusten rauhoittamiseen.
Tietoisen läsnäolon tekniikat auttavat hyväksymään ajatukset ja tunteet sekä olemaan tietoisesti läsnä elämässä. Kun mielen johdattaa nykyhetkeen, ei menneen murehtiminen tai tulevaisuudesta huolehtiminen kuormita.
Sosiaalinen tuki on tärkeää. Se, että voi puhua huolista ja tulla kuulluksi, merkitsee paljon. Pelkkä läsnäolokin helpottaa ja lohduttaa. Jos puhuminen tuntuu liian vaikealta, voi huolten kirjoittaminen rauhoittaa mieltä.
Huolet voivat auttaa omien arvojen kirkastamisessa tai arvojen muuttumisen tunnistamisessa. Hyvä vanhuus syntyy arvojen mukaisesta elämästä sekä elämän kokemisesta merkitykselliseksi.
Onko sinulla ikääntyessä tullut tarve tarkastella mennyttä elämääsi ja ymmärtää itseäsi sen kautta? Omaelämäkerrallisella muistelulla voit saavuttaa jatkuvuuden ja minuuden ymmärtämisen kokemuksia. Muistelemalla teet elämäsi itsellesi ja muille ymmärrettäväksi.
Muistaminen on henkilökohtaista. Olennaista on, kuinka itse muistosi tulkitset ja miten ne vaikuttavat mielialaasi tässä hetkessä. Joskus mieli jää vatvomaan menneisiin tapahtumiin, mikä voi sitoa voimavaroja ja tuottaa kärsimystä.
Vaikka menneisyydessäsi olisi kipeitäkin muistoja, on niiden tarkasteleminen mahdollisuus ymmärrykseen ja itsesi hyväksymiseen. Kipeille tapahtumille voi aina löytää uusia tulkintoja ja muistoista voi päästää irti.
Sovinto menneisyyden kanssa tuo helpotusta. Kun katse yltää jo lähes koko elämänkulkuun, näkymä on avara ja asioiden mittakaavaa pystyy tarkastelemaan aiemmasta poikkeavalla tavalla.
Muistelu voi olla siis myös terapeuttista. Menneen hyväksyminen sellaisena kuin se on, puutteineen ja tuskineen, luo rauhaa nykyhetkeen. Mennyttä voi tarkastella voimavarapankkina, josta löytyvät elämänkulun aikana kertyneet tunne- ja selviytymistaidot. Terapeuttisesti käytettynä muistelu vähentää jopa masennusoireita.
Klikkaa painiketta ja hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota
Oletko huomannut, että iän karttuessa uuden opetteleminen ja asioiden mieleen palauttaminen ovat hidastuneet?
Vaikka osa tiedonkäsittelyn prosesseista muuttuisikin, kykysi oppia ei pääty. Aivosi sisältävät enemmän tietoa ja elämän asiantuntijuutta kuin nuorempana. Näitä tietoja voi yhdistellä myös uusilla luovilla tavoilla.
Luovuutesi, tiedonhalusi ja ymmärryksen kaipuusi eivät katoa ikääntyessä. Maailma on täynnä uusia asioita. Tuttu on turvallista, mutta uteliaisuus uutta kohtaan pitää virkeänä.
Aivojen ja mielen huoltamisessa on paljon yhteistä. Asioiden opettelu ja tehtävien ratkaisu aktivoivat muistiasi ja lisäävät mielesi hyvinvointia. Osaamisen haastaminen sekä erilaisiin asioihin perehtyminen ovat mitä parhainta mielen hyvinvoinnin vahvistamista.
Vaikeiltakin tuntuvia asioita voi kokeilla, vaikka vähän hitaammin. Opiskelu on elämyksiä ja oivalluksia.
Klikkaa painiketta ja hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota
Eläkkeelle jääminen jättää enemmän aikaa huolehtia itsestä, hyvinvoinnista ja ihmissuhteista. Mielen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen ei ole monimutkaista tai vaikeaa. Se koostuu arkisista teoista ja asioista.
Arjen rytmi ja vaihtelu tuovat iloja. Huomion kääntäminen myönteiseen ja hyvään on mahdollisuus, jonka voi käyttää joka päivä. Aina voi nauttia niistä asioista, joita on tarjolla.
Omannäköinen elämä tuo mielekkyyden kokemuksia. Pyri toimimaan arjessa niin, että valintasi ovat sopusoinnussa arvojesi kanssa.
Klikkaa painiketta ja hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota
Vaikuttamista, tekemistä ja yhdessäoloa
Osallistu erilaisiin yhteisöihin, kuten suvun, naapuruston, ystävien ja harrastusryhmien tapahtumiin. Eläkeläisen arki saa tapahtumista rytmiä, aikatauluja ja mielekkyyttä. Hyödyllisyyden, tarpeellisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemukset tukevat mieltä monin tavoin.
Merkityksellisen ystävyyden kriteerit voivat muuttua iän myötä ja löyhempikin osallistuminen voi tuottaa osallisuuden kokemuksia. Mikset kokeilisi kiinnostavaa ryhmätoimintaa? Muiden parissa huolet eivät tunnu niin suurilta.
Koetko liikkeelle lähtemisen vaikeaksi? Moni kokee vieraiden ihmisten pariin menemisen vaikeaksi tai keinotekoiseksi. Yksikin tuttu ryhmässä madaltaa kynnystä huomattavasti.
Kuuntelemista ja kohtaamista
Kuuntele ja kohtaa myös itsesi. Kuka sinä olet? Mitkä asiat tuottavat sinulle iloa? Mitkä asiat koet itsellesi tärkeiksi?
Se, että voi puhua jollekulle, on usein riittävä hoito alakuloon tai jopa suruun. Myötätunnon ohella esiin voi nostaa myös toivoa paremmasta.
Vaali ihmissuhteitasi. Yhteys muihin tuntuu tärkeämmältä, mitä enemmän ikää kertyy. Perheen lisäksi vertaiset ja kohtalotoverit sekä satunnaisemmat tuttavuudet ja myös auttamisen ammattilaiset voivat kuulua siihen seuralaisten verkostoon, josta iäkäs ihminen nauttii.
Sosiaaliset suhteet ja verkosto harvenevat iän myötä. Kukaan ei voi astua jo lähteneiden tilalle, mutta avoimuus uusille kohtaamisille kannattaa.
Kosketus
Vaikka kulttuurissamme on vältelty kosketusta, kokee moni eläkeikäinen esimerkiksi halauksen aiempaa tärkeämmäksi. Fyysisen läheisyyden, myötätunnon ja välittämisen osoitukset rakentavat yhteyttä toisiin ihmisiin.
Kosketus lisää mielihyvähormonin eli oksitosiinin tuotantoa. Kosketuksen puute voi lisätä masennusta ja ahdistusta ikääntyessä. Hyväksyvä ja lempeä kosketus on olennainen ihmisten välisen kommunikaation väline.
Kaikki eivät kaipaa kosketusta vaan suhtautuvat siihen välinpitämättömästi tai karttavat sitä. Jokaisella on oikeus määrittää omat rajansa.
Hyvän tekeminen ja toisten auttaminen
Eläkeiässä sinulla on paljon annettavaa muille. Siihen kuuluu niin aikaa kuin elämänkokemuksia ja oivalluksiakin. Toisten auttaminen tuo runsaasti iloa. Samalla jätät myös henkistä perintöä lähimmäisillesi.
Ole kuitenkin tietoinen omista rajoistasi. Esimerkiksi lastenlasten hoitaminen voi joskus viedä liikaa voimia.
Hyvän tekemistä vapaaehtoistoiminnan muodossa voi toteuttaa monella tapaa. Toisille sopii vuosien sitoumus, toisia taas kiinnostaa yksittäisiin tapahtumiin panostaminen. Olennaista on löytää itselle mielekäs tapa ja tyyli auttaa toisia.
Klikkaa painiketta ja hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.