Siirry pääsisältöön

Nuorten masennus

Ajoittain syntyvät ikävät tunteet, kuten alakuloisuus ja surumielisyys, ovat tavallinen osa elämää. Kun normaali alakuloisuus muuttuu pitkäkestoisemmaksi ja voimakkaammaksi, voi olla kyse masennuksesta.

Mitä masennus on? 

Tunteet kuuluvat elämään. Esimerkiksi alakuloisuus, pettymys ja suru ovat tavallisia tunteita.

Jokaisella on jossain vaiheessa ohimenevää surua tai mielialan laskua, joka voi liittyä esimerkiksi vaikeaan elämäntilanteeseen. Aina tilanne ei kuitenkaan pahene masennukseksi. 

Kun normaali alakuloisuus muuttuu pitkäkestoisemmaksi ja voimakkaammaksi, voi olla kyse masennuksesta. Tällöin tunnetta esiintyy useimpina päivinä viikossa, ja siihen liittyy samanaikaisesti myös muita masennuksen oireita. Arkeen kuuluvista normaaleista asioista voi olla vaikea selviytyä.

Tunteet voivat vaihdella nopeasti

Tunteiden vaihtelu voi tuntua joskus äkilliseltä ja rajulta. Etenkin erilaiset ikävät tapahtumat ja vastoinkäymiset voivat vaikuttaa nopeasti mielialaan.

Olo voi tuntua yhtenä hetkenä täysin toivottomalta, mutta pian taas normaalilta. Voimakkaat ja vaihtelevat tunteet ovat usein tavanomainen osa nuoruutta ja kasvua.

Mistä masennus johtuu?

Masennus ei ole ikinä omaa syytä eikä välttämättä minkään yksittäisen tekijän aiheuttamaa. Synnynnäiset taipumukset ja erilaiset vaikeat elämänkokemukset voivat vaikuttaa masennuksen syntyyn.

Ihmiselle voi muodostua myös erilaisia masennusta ruokkivia ajattelu- ja toimintatapoja. Läheisen aikuisen tai ammattilaisen tuki ja omahoito-ohjelmat voivat auttaa tunnistamaan ja muokkaamaan niitä.

Masennuksen syntyyn eri tavoin vaikuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi

  • perinnöllinen alttius
  • laiminlyönnit tai väkivalta
  • pienet ja suuret menetykset elämässä
  • sairastuminen
  • kavereiden puute tai yksinäisyys
  • kiusaaminen
  • perheen ongelmat
  • raskailta tuntuvat odotukset ja paineet
  • huoli oman paikan löytymisestä
  • unen, liikunnan ja riittävän ravinnon puute
  • päihteiden käyttö

Millaisia oireita masennukseen voi liittyä?

  • pitkittynyt alakuloinen tai ärtynyt mieliala
  • keskittymiskyvyn puute ja vaikeudet koulussa
  • toistuvat kuolemaan liittyvät ajatukset
  • itseluottamuksen väheneminen
  • ruokahalun muutokset
  • selittämättömät fyysiset oireet (päänsärky, pahoinvointi, lihaskivut)
  • uupumus ja väsymys
  • unihäiriöt (liikaunisuus, aamuyön heräily, vaikeus nukahtaa uudelleen) 
  • syrjään vetäytyminen ja eristäytyminen
  • kiinnostuksen puute harrastuksiin ja mukaviin asioihin
  • toimintakyvyn väheneminen ja aikaansaamattomuus

Harjoitus

Mielihyvävarasto - Mistä asioista nautit?

Miksi?

Mielialaa parantaa tekeminen, joka on mielekästä tai jossa kokee olevansa hyvä. Siksi on tärkeää alkaa tekemään pikkuhiljaa uudestaan asioita, joista saa mielihyvää. Pieni askel kerrallaan.

Harjoitus auttaa sinua tunnistamaan, mitkä asiat tuovat itselle mielihyvää tai onnistumisen kokemuksia.

Muista kuitenkin, että hyvä olo ei välttämättä lisäänny heti. Sille on annettava riittävästi aikaa. 

Miten?

Laita ylös, mitkä asiat tuovat sinulle mielihyvää tai onnistumisen kokemuksia.

Voit valita asioita, joista nautit ennen tai keksiä kokonaan uusia. Valitse listasta ne, jotka sopivat sinulle tai kirjoita omat ideasi.

Esimerkkilista mielekkäästä toiminnasta

Katso listaa ja tee itsellesi vastaava.

  • Musiikin kuuntelu
  • Pelien pelaaminen
  • Ulkona syöminen
  • Kavereiden näkeminen
  • Yhteydenpito kavereihin somessa
  • Leipominen
  • Kirpputorilla käyminen
  • Iltakävelyllä käyminen
  • Elokuvissa käyminen
  • Liikunta
  • Harrastaminen
  • Saunominen
  • Luonnossa liikkuminen
  • Jalkapallon katsominen televisiosta

Mistä ja milloin apua? 

Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä. Sinun ei tarvitse tietää itse, kärsitkö masennuksesta.

Kerro olostasi 

Vaikka asian puheeksi ottaminen tuntuisikin vaikealta ja turhalta, kannattaa pahasta olosta puhua turvalliselle aikuiselle tai hyvälle ystävälle.

Kun kertoo tilanteestaan, ei ole enää yksin vaikean tilanteen kanssa. Tällöin omat ajatukset ja tunteet usein myös selkiytyvät.

Hyödynnä Mielenterveystaloa

Apua saa myös Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista, joita voi käydä läpi joko yksin tai yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa. Sivun lopusta löydät masennukseen suositeltuja sisältöjä.

Yli 16-vuotiaille on tarjolla myös nettiterapiaa, jota varten tarvitaan lääkärin lähete.

Ammattilaisen apu

Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.

Apua voi hakea esimerkiksi

  • terveydenhoitajalta
  • koulukuraattorilta
  • koulupsykologilta
  • nuorisoasemalta

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Chillaa-appi nuorille

Chillaa-appi tuo apua ahdistukseen, jännitykseen ja stressiin sekä auttaa itsevarmuuden kehittämisessä.

  • aina taskussasi tukena
  • ei kirjautumista
  • rentoutus- ja mindfulness-harjoituksia
  • vinkkejä kiperiin tilanteisiin
  • tsemppiä muilta nuorilta

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

Nettiterapiat

Pääosin yli 16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Nuorten sosiaalisen ahdistuneisuuden nettiterapia on tarkoitettu 13-17 -vuotiaille. Muut nettiterapiat ovat tarkoitettu yli 16-vuotiaille.

Sinua saattaa kiinnostaa myös