Siirry pääsisältöön

F60.2 Epäsosiaalinen persoonallisuus

Tässä kerrotaan epäsosiaalisen persoonallisuuden diagnoosista sekä kulusta ja hoidosta.

Persoonallisuushäiriöt ovat pitkäaikaisia ja joustamattomia ajattelu- ja käyttäytymismalleja, jotka aiheuttavat haittaa ihmiselle itselleen ja hänen ympäristölleen. 

Haitta näkyy tavallisesti ristiriitoina henkilön suhteissa muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Ristiriidat voivat altistaa masennus- ja ahdistuneisuusoireille. Henkilö ei usein itse miellä ongelmallisia piirteitään häiriöksi. 

Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö

Epäsosiaaliselle persoonallisuudelle on ominaista piittaamattomuus yleisistä normeista ja toisten oikeuksista sekä kyvyttömyys tai haluttomuus huomioida toisia ihmisiä. 

Häiriöstä kärsivä on impulsiivinen, vilpillinen, helposti ärtyvä ja usein myös aggressiivinen. Hän syyllistyy toistuvasti lainrikkomuksiin eikä kadu tekojaan. Epäsosiaalinen ihminen näkee toimintansa syyt muualla kuin itsessään.  

Kriteerit 

Kaikissa persoonallisuushäiriödiagnooseissa on oleellista, että 

  1. henkilön käyttäytyminen poikkeaa kyseisessä kulttuurissa tavanomaisena pidettävästä käyttäytymisestä 
  2. käyttäytyminen on pitkäaikaista ja joustamatonta sekä ilmenee useissa eri tilanteissa 
  3. käyttäytyminen aiheuttaa kärsimystä henkilölle itselleen tai vastoinkäymisiä sosiaalisissa suhteissa 

Epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön piirteet

Seuraavista piirteistä vähintään kolmen tulee täyttyä.

  • välinpitämättömyys toisten tunteita kohtaan 
  • vastuuttomuus ja välinpitämättömyys sosiaalisia normeja, sääntöjä ja velvoitteita kohtaan 
  • vaikeus ylläpitää kestäviä ihmissuhteita, vaikkakaan ei vaikeutta luoda suhteita 
  • alhainen turhautumien sietokyky sekä matala kynnys toimia aggressiivisesti ja väkivaltaisesti 
  • kyvyttömyys tuntea syyllisyyttä tai kyvyttömyys ottaa opiksi epämiellyttävistä kokemuksista ja erityisesti rangaistuksista 
  • taipumus moittia muita tai puolustella kaunistelevin järkeistyksin omaa käytöstä, joka on johtanut selkkaukseen yhteiskunnan kanssa 

Persoonallisuushäiriö ja käytöksen tai persoonallisuuden muutokset

Raja normaalina pidetyn käyttäytymisen ja persoonallisuushäiriön välillä on liukuva. Myös psyykkisesti terveet ihmiset voivat voimakkaassa stressitilanteessa kokea asioita tai käyttäytyä poikkeavilla tavoilla, mutta se jää lyhytaikaiseksi ja on tilannekohtaista. 

Persoonallisuushäiriöt eroavat persoonallisuuden muutoksista. Persoonallisuuden muutokset ovat aikuisiällä tapahtuvia käyttäytymisen muutoksia, jotka ilmenevät pitkittyneen stressin tai psykiatrisen sairauden, aivovamman tai muun sairauden seurauksina. 

Häiriön kulku ja ennuste 

Persoonallisuushäiriöt alkavat lapsuudessa, nuoruudessa tai viimeistään nuorella aikuisiällä. Niiden kehittymisessä kasvuympäristöllä ja ihmissuhdekokemuksilla on merkittävä rooli. 

Persoonallisuushäiriöt ovat yleisiä. Arvioiden mukaan 5–15 % aikuisista kärsii erilaisista persoonallisuushäiriöistä.  

Persoonallisuushäiriöt ovat pitkäaikaisia häiriöitä, jotka voivat kestää koko eliniän. Niiden jäykkyys ja joustamattomuus saattavat kuitenkin lieventyä iän myötä.  

Persoonallisuushäiriöitä voi esiintyä eri asteisina. Lievissä häiriöissä käyttäytyminen aiheuttaa ongelmia vain ajoittain. Vakavammissa häiriöissä ongelmia esiintyy jatkuvasti. Tällöin henkilö saattaa kärsiä myös muista psykiatrisista häiriöistä ja todellisuudentaju voi ajoittain pettää.  

Epäsosiaalinen käytös alkaa tavallisesti jo ennen 15 vuoden ikää. Murrosiän jälkeen käytös johtaa tavallisesti juridisiin seurauksiin, usein myös vankilatuomioihin. Tähän häiriöön liittyy usein myös päihteiden väärinkäyttöä.   

Omahoito ja hoito 

Persoonallisuushäiriöitä voidaan hoitaa psykoterapialla, mutta häiriöstä kärsivän oma motivaatio on ensiarvoisen tärkeää. Persoonallisuushäiriöistä kärsivät harvoin tunnistavat itse häiriötä, joten motivaatio hoitoon on usein parhaimmillaankin häilyvä. 

Persoonallisuushäiriöiden hoidossa voidaan hyödyntää psykoterapian eri muotoja.  

Lääkehoidosta ei persoonallisuushäiriön hoidossa ole tavallisesti hyötyä. Lääkehoidolla voidaan kuitenkin joissain tilanteissa tukea muuta hoitoa tai hoitaa persoonallisuushäiriöön liittyviä muita oireita tai häiriöitä, kuten masennusta tai ahdistuneisuutta. 

Mikä on diagnoosi?

Mielenterveyshäiriöihin liittyvät diagnoosit esitellään WHO:n kehittämän kansainvälisen ICD-10 tautiluokituksen mukaisesti.

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

Nettiterapiat

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Sinua saattaa kiinnostaa myös