Nuorten keskittymisvaikeudet

Keskittymisvaikeudet ovat tavallisia nuoruudessa. Taustalla ei aina ole sairautta tai oireyhtymää. Joskus myös arjen kuormittavat tilanteet ja puutteellinen palautuminen heikentävät keskittymistä. Jos keskittymisvaikeudet aiheuttavat harmia ja vaikeuttavat tärkeiden asioiden toteutumista, kannattaa niihin puuttua.

Mitä keskittymisvaikeus on?

Keskittymisvaikeus tarkoittaa sitä, että on vaikea keskittyä siihen, mihin sillä hetkellä pitäisi tai kannattaisi. Se ei tarkoita sitä, että ei pysty keskittymään mihinkään. Yleensä erityisen vaikeaa on keskittyä työläisiin ja tylsiin asioihin.

Kun keskittymisen säätely takkuaa, menee tärkeitäkin asioita ohi. Menoja tai määräaikoja unohtuu, ja toisen puhetta voi olla vaikea asettua kuuntelemaan.

Mitä haasteita keskittymisvaikeuksiin liittyy?

Keskittymisvaikeudet hankaloittavat usein aikaansaamista, oppimista ja muistamista. Yhdessä näillä voi olla laajojakin vaikutuksia elämään.

Keskittymisvaikeuksiin liittyy monella hankaluutta esimerkiksi tehdä ja noudattaa omia suunnitelmia tai käyttää asioihin järkevällä tavalla aikaa.

Oppiminen voi olla hankalaa, sillä keskittymisvaikeuden vuoksi on hankala syventyä oppikirjaan tai opettajan puheeseen. Voi myös olla haastavaa kaivaa muistista asioita, joita on aiemmin oppinut. Esimerkiksi kokeessa ajatukset voivat harhailla ja aika loppua kesken.

Voiko keskittyä liikaa?

Joskus keskittymisen vaikeus on enemmänkin ylikeskittymistä. Sitä kutsutaan hyperfokukseksi.

Silloin tehtävään uppoutuu niin syvästi, ettei huomaa ajan kulumista tai ympärillä tapahtuvia asioita. Tehtävästä irrottautuminen voi olla vaikeaa, ja keskeytykset ärsyttävät.

Mistä keskittymisvaikeudet johtuvat?

Hyvän keskittymisen lähtökohta on hyvä kehon ja mielen tasapaino. Monet sairaudet, oireyhtymät ja tilannetekijät voivat häiritä keskittymiskykyä.

Erityisesti nuorilla keskittyminen voi tilapäisesti vaikeutua ilman, että kyseessä on synnynnäinen tarkkaavuuden häiriö ADHD tai muu häiriö. Jännittävät tai järkyttävät tapahtumat voivat hetkellisesti viedä keskittymiskyvyn. Myös kehossa tapahtuvat, nuoruusikään kuuluvat muutokset voivat vaikuttaa keskittymiseen.

Mitkä tekijät vaikuttavat keskittymisvaikeuksiin?

Keskittymiskyky vaihtelee eri elämäntilanteissa myös esimerkiksi unen ja stressin määrän mukaan. Kiireinen elämänrytmi, arjen ja opiskelun vaatimukset sekä runsas älylaitteiden käyttö voivat aiheuttaa keskittymishaasteita.

Keskittymiskyky on erottamattomasti yhteydessä vireyteen eli siihen, kuinka energinen olo on. Joillakin suurin ongelma keskittymiselle on vireystilan vaihtelu: olo tuntuu olevan jatkuvasti joko ylivireä tai sitten liian väsynyt. Tällöin keskittymiselle sopivaa tilaa on vaikea saavuttaa tai ylläpitää.

Miten tukea keskittymistä?

Moni syntymästään asti keskittymisvaikeuksia kokenut kertoo, että arki sujuu parhaiten silloin, kun nukkuu, syö, opiskelee tai tekee työtä ja harrastaa aina suunnilleen samoihin aikoihin.

Pyri mahdollisimman säännölliseen elämään

Ei ole tarpeen aloittaa uutta liikuntaharrastusta tai alkaa noudattaa tiukasti jotain tiettyä ruokavaliota tai unirytmiä. On kuitenkin hyvä huolehtia, että lepoa, terveellistä ruokaa ja liikettä on riittävästi.

Kaiken ei tarvitse olla täydellistä koko ajan. Riittää että suurimman osan ajasta noudattaa keskittymistä tukevaa elämäntapaa.

Opettele tasaamaan vireystilaa

Opi tasaamaan sekä ylivireyttä että alivireyttä.

Tunnistatko ylivireän olon? Siinä hengitys voi kiihtyä ja keho pyrkiä liikkeelle. Tällöin keskittyminen on tavallistakin vaikeampaa.

Kun olo on levoton, auttaisiko

• hengitysharjoitus,
• rauhalliseen paikkaan hakeutuminen tai
• ärsykkeiden vähentäminen?

Kun olo on väsynyt ja energiat vähissä, mikä sinua piristää? Toimisiko esimerkiksi

• liike,
• valo,
• musiikki,
• hedelmä tai
• kahvi?

Mitä voin itse tehdä?

Nuorten keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelma

Nuorten keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelma tarjoaa tukea erityisesti yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille nuorille sekä heidän perheilleen. Halutessasi voit tutustua myös aikuisille suunnattuun keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelmaan.

Omahoito-ohjelmasta löydät keinoja parempaan arkeen keskittymisvaikeuksien kanssa. Se sopii sekä pysyvämpien keskittymisvaikeuksien, kuten ADHD:n, ja tilapäisempien keskittymisen haasteiden lievittämiseen.

Voit käyttää omahoito-ohjelmaa

• itsenäisesti
• odotellessasi muuta hoitoa
• muun hoidon tukena
• muun hoidon jo loputtua
• yhdessä luotettavan aikuisen tai ystävän kanssa

ADHD:n nettiterapia

Yli 16-vuotiaille keskittymisvaikeuksiin on tarjolla myös nettiterapiaa. Nettiterapia on maksutonta, ja sen pääsee aloittamaan noin viikossa lähetteen saamisesta. Lähetteen voi tehdä kuka tahansa lääkäri. Lääkäri arvioi nettiterapian soveltuvuuden sinulle. Myös etävastaanotto soveltuu arviointikäyntiin.

Nettiterapia ei vaadi ADHD-diagnoosia. ADHD:n nettiterapia on tarkoitettu henkilöille, joiden toimintakykyä uhkaavat ADHD-tyyppiset oireet, kuten:

• Merkittävät tarkkaavuuden vaikeudet (keskittyminen, tehtävien loppuun saattaminen, organisointi).
• Toiminnanohjauksen vaikeudet (aloittaminen, suunnittelu, ajanhallinta).
• Impulsiivisuus tai levottomuus.
• Yllä mainittuihin liittyvä kuormitus, uupuminen tai arjen hallinnan vaikeudet.

Kerro keskittymiseen liittyvistä haasteistasi muille

Vaikka asian puheeksi ottaminen tuntuisikin vaikealta ja turhalta, kannattaa keskittymisen vaikeuksista puhua turvalliselle aikuiselle kuten opettajalle tai kouluterveydenhoitajalle. Kun kertoo tilanteestaan, ei ole enää yksin vaikean tilanteen kanssa. Tällöin omat ajatukset ja tunteet usein myös selkiytyvät.

Koulun ammattilaiset ovat saattaneet myös huomata haasteesi keskittymisessä. Keskustelemalla voit saada yllättävänkin paljon tukea keskittymiseen.