Hyvinvoiva opettaja opiskelijan tukena

Mistä opettajan työhyvinvointi rakentuu?

Hyvä työilmapiiri ja työssä viihtyminen parantavat työntekijän fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Työhyvinvointia rakennetaan työympäristöä ja työtehtäviä kehittämällä. 
Opettajan työhyvinvointiin vaikuttavat seuraavat tekijät:

• Työajan ja -tehtävien joustavuus sekä vaihtelu.
• Selkeät ja kohtuulliset tavoitteet.
• Myönteinen sosiaalinen vuorovaikutus työyhteisössä.
• Mahdollisuus käyttää taitojaan ja vahvuuksiaan työssään, kokemus pystyvyydestä.
• Vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä, kokemus itseohjautuvuudesta.
• Työmäärää vastaava palkka.
• Tasapuolinen johtaminen.
• Moniammatillisen yhteistyön tuki opiskelija-asioissa.
• Esihenkilön ja työtovereiden arvostus.

Yksilön työhyvinvointiin vaikuttavat lisäksi yksilölliset voimavarat:

• Motivaatio.
• Elämänhallinta.
• Elämäntilanne.
• Oma terveys ja työkyky.
• Resilienssi.

Opettajan työlle tyypillisiä kuormitustekijöitä

• Opettajuuden muutokset ja määrärahojen tiukennus, mitkä lisäävät työmäärää ja vaativat sopeutumista.
• Eettinen kuormittavuus tilanteissa, joissa opettajan omat ja ympäristön arvot ovat ristiriidassa. Opettaja voi joutua toimimaan esimerkiksi resurssipulan vuoksi vastoin parempaa tietämystään.
• Aivokuormitus, johon liittyvät esimerkiksi työn keskeytykset ja pirstaleisuus, jatkuvat muutokset, liiallinen tietotulva ja suuret ryhmäkoot.
• Kiire ja melu.
• Puutteelliset työtilat.
• Tietotekniset haasteet ja vaatimukset.
• Opetuksen valmisteluun käytetty aika, eriytetyn tai selkokielisen opiskelumateriaalin valmistelu.
• Työrauhaongelmat, kuten matkapuhelimen asiaton käyttö ja opiskelijoiden levoton käytös.
• Erilaiset opiskelijat ja heidän tarpeensa huomioiminen opetuksen järjestämisessä.
• Tyytymättömyys esihenkilötyöhön, kuten riittämätön tuki haastavissa työtilanteissa.

Miten opettajan työhyvinvointia voi parantaa?

Kun opettaja voi hyvin, hänellä on voimavaroja olla opiskelijoiden tukena.

Työympäristöön ja työtehtäviin liittyviä keinoja:

• Työn kokonaiskuvan kartoittaminen selvittämällä, mitä siihen kuuluu ja miten se on muuttunut.
• Kirjallisten asiakirja- ja muiden paperitöiden määrän kohtuullistaminen.
• Eettisen kuorman vähentämiseksi oikein suunnatut ja riittävät resurssit. Kohtuullinen työmäärä lisää hallinnantunnetta ja mahdollistaa opettajan laadukkaan ja eettisesti kestävän työnteon.
• Aivokuormituksen vähentäminen. Tärkeää on työyhteisön tuki, onnistumisen kokemukset ja hyvä työmotivaatio sekä se, että opettaja kokee itsensä johtamisen mahdolliseksi toimivassa työympäristössä.
• Tarpeellisen ja luotettavan tiedon tunnistaminen hallitsemattoman, suuren tietomäärän joukosta.
• Henkilökohtaiset tavoitteet. Vaikka opettajan työtä ohjaavat opetussuunnitelman sisällöt, kannattaa asettaa itselleen merkityksellisiä tavoitteita. Onnistumisen ilo henkilökohtaisissa tavoitteissa vahvistaa motivaatiota työn tekoon.
• Riittävän ajan ja resurssin varaaminen opiskelijan kohtaamiseen ja tämän asioihin keskittymiseen.
• Ratkaisukeskeinen ongelmanratkaisu työyhteisössä, joka keskittyy muutostoiveisiin ja tavoitteisiin ongelmien löytämisen sijaan.
• Avoin keskustelu onnistumisista. Se lujittaa työyhteisöä ja saa tuntemaan ylpeyttä työstään.
• Kollegoiden ja esihenkilön osoittama kiinnostus ja tuki. Ne lisäävät työhyvinvointia ja työn imua.
• Työn imu, jota vahvistaa merkitykselliseksi koettu työ, jossa pääsee käyttämään vahvuuksiaan ja kehittymään.

Opettajan tietoiset valinnat omien voimavarojensa puitteissa lisäävät hallinnantunnetta kuormitustekijöistä. Tietoisia valintoja ovat seuraavat:

• Roolien selkeyttäminen työyhteisössä. Voisinko karsia tarpeettomia ja raskailta tuntuvia rooleja?
• Itsensä toteuttaminen ja omien arvojen näkyminen työssä. Se lisää hyvinvointia. Teen opetuksesta itseni näköisen ja hyödynnän kiinnostukseni kohteita.
• Materiaalien jakaminen muiden kanssa. En tee kaikkia materiaaleja ja suunnitelmia itse vaan pyydän tarvittaessa apua.
• Kollegoille puhuminen ja vertaistuen saaminen. Hyödynnän myös muita koulun ammattilaisia esim. opiskeluhuoltoa.
• Empatia- ja tunnetaitojen käyttäminen. Ne lisäävät ymmärrystä opiskelijoita ja työtovereita kohtaan.
• Omien ja muiden vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen. Ne lisäävät kaikkien hyvinvointia.
• Kiireen välttäminen priorisoimalla asioita ja tekemistä. Se lisää tehokkuuttani, luovuuttani ja työni laatua.
• Onnistumisista iloitseminen. Kun nautin työstäni, saan enemmän aikaiseksi ja voin hyvin.
• Positiivisen palautteen huomaaminen. Säilytän saamani kivat viestit ja luen niitä säännöllisesti.
• Hyväntahtoisuus ja myötätuntoinen suhtautuminen muihin. Se vähentää työstressiä, lisää työmotivaatiota ja -tehokkuutta, edistää tasapainoa työn ja kodin välillä sekä lisää merkityksellisyyden kokemusta.
• Omien rajojen asettaminen ja liiallisista vaatimuksista luopuminen itseä kohtaan: Mille asioille voin sanoa ei? Päätän etukäteen, milloin olen tavoitettavissa.
• Elämän eri osa-alueiden tasapainon säilyttäminen: Onko minulla riittävästi palauttavaa vapaa-aikaa? 
   

Katso video

Voit hyödyntää oppilaiden kanssa työskentelyssä seuraavia videoita: