Tietoa stressistä

Stressi välittyy mieleen usein epämukavana, jännittävänä tai ahdistavana olotilana. Sen tarkoitus on auttaa toimimaan tilanteissa, jotka tuntuvat uhkaavilta. 

On yksilöllistä, minkälaisissa tilanteissa stressiä koetaan ja miten se ilmenee. Joku voi kokea tilanteen uhkaavana ja pelottavana, toinen taas mielenkiintoisena haasteena. 

Stressiä tarvitaan jokapäiväisessä toiminnassa, sillä se saa yrittämään parastaan. Lyhytaikainen hyvä stressi on siis välttämätöntä.  

Milloin stressi voi olla ongelma? 

Jos stressiä aiheuttava asia on pitkäaikainen, saattaa stressi pitkittyä. Tällöin stressireaktio ikään kuin jää päälle. 

Vaikeisiin elämäntilanteisiin liittyy lähes poikkeuksetta stressiä. Vaikeiden elämäntilanteiden kohdalla stressin määrä ja kesto voivat ylittää yksilöllisen sietorajan.  

Silloin on kyse traumaattisesta tai trauman jälkeisestä stressireaktiosta, jolloin stressireaktio venyy äärimmilleen. Kaikki aistit ovat valppaina, ja adrenaliinin eritys lisääntyy.  

Lisää tietoa trauman jälkeisistä stressireaktioista saat täältä: 

Miten stressi vaikuttaa? 

Stressi voi tuntua 

• levottomuutena 
• sydämentykytyksenä 
• hikoiluna 
• lihasjännityksenä 
• kohonneena valppautena 
• uniongelmina 

Jos stressi pitkittyy, se voi aiheuttaa 

• sairastumisalttiuden lisääntymistä 
• uupumusta 
• masennusta 
• ahdistusta 
• paniikkikohtauksia 

Miten stressiä voi purkaa? 

Stressiä voi purkaa esimerkiksi 

• rentoutus- ja läsnäoloharjoituksilla 
• hengitysharjoituksilla 
• liikunnalla 
• tekemällä asioita, jotka tuottavat iloa 

Mitä voin itse tehdä? 

Omahoito-ohjelma itsenäiseen työskentelyyn  

 Apua stressin käsittelyyn saa myös Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista, joita voi käydä läpi joko yksin tai yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa. Uupumuksen omahoito-ohjelmasta löydät harjoituksen stressin purkamiseen esimerkiksi liikunnan ja läsnäoloharjoitusten avulla. Paniikin omahoito-ohjelmasta löydät apua jos stressiin liittyy paniikkikohtauksia.

Voit käyttää omahoito-ohjelmaa  

• itsenäisesti  
• odotellessasi muuta hoitoa  
• muun hoidon tukena  
• muun hoidon jo loputtua  

Kerro olostasi  

Moni kertoo olonsa helpottuneen, kun on kertonut oireistaan läheisilleen. Vaikka asian puheeksi ottaminen tuntuisikin vaikealta ja turhalta, kannattaa pahasta olosta puhua turvalliselle aikuiselle tai hyvälle ystävälle. Kun kertoo tilanteestaan, ei ole enää yksin vaikean tilanteen kanssa. Tällöin omat ajatukset ja tunteet usein myös selkiytyvät. 

Läheisesi ovat saattaneet myös huomata oireesi. Keskustelemalla voit saada yllättävänkin paljon tukea ja ymmärrystä toipumiseesi.  

Muut ihmiset tukena 

Jos läheisille puhuminen ei ole mahdollista, voit hakeutua juttelemaan vertaisten kanssa. Vertaistukea on saatavilla ryhmässä ja kahden kesken. Keskustella voi sekä kasvotusten että verkossa. On olemassa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamaa vertaistoimintaa.  

Pidä huoli itsestäsi 

Arjen sujuvuudella on vahva yhteys mielen hyvinvointiin. 

Kun koet voivasi hyvin, sujuu arki ilman suuria ponnisteluita. Toisaalta mielekkäät arjen rutiinit ja säännöllinen vuorokausirytmi edistävät terveyttä. 

Voit vaikuttaa omaan hyvinvointiisi hyvin yksinkertaisilla, päivittäisillä asioilla. Liikunta, mielihyvä ja uni ovat arjen peruspalikoita. Toisen ihmisen läsnäolo ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä. Päivittäisen ravinnon laadulla on myös suuri merkitys mielialaan. 

Lisävinkkejä siitä, mitä voi itse tehdä löytyy täältä

Miten rentoutumista voi harjoitella?

Ihminen säätelee olotilaansa hengityksen ja lihasten jännittämisen avulla. Stressaantuneena lihasjännitykset jäävät kuitenkin helposti päälle. Siksi niistä irti päästämiseen kannattaa kiinnittää huomiota.

Tässä harjoituksessa opit rentouttamaan lihaksiasi jännitys-rentoutustekniikan avulla. Harjoittelet keskittymään kehoon ja hengitykseen. Käyt eri lihasryhmiä läpi niitä ensin jännittämällä ja sen jälkeen rentouttamalla.

Valitse itsellesi rauhallinen paikka, jossa voit tehdä harjoituksen istuen.

Harjoitusta on hyvä tehdä päivittäin ja joskus useammankin kerran päivässä.

•   Harjoitusta on tärkeä tehdä säännöllisesti vähintään 2–3 viikon ajan.  
•   Säännöllinen harjoittelu saa aikaan kestävämpiä muutoksia.    

Toiston kautta opit rentouttamaan lihaksiasi tarpeen mukaan aina, kun koet ahdistusoireiden ilmaantuvan.

Voit kuunnella tai lukea harjoituksen.