Siirry pääsisältöön

Opiskelijan yhteisöön kuulumisen tukeminen työssäoppimisjaksolla

Yhteisöllisyyden kokeminen ja ryhmään kuulumisen tunne ovat tärkeitä nuoren terveyttä ja hyvinvointia suojaavia tekijöitä.

Tiivistelmä

  • Kokemus yhteisöön kuulumisesta voi tukea merkittävästi mielen hyvinvointia niin opinnoissa kuin työelämässä.
  • Yhteisöön liittyminen voi olla vaikeaa yksilöllisistä tai yhteisöllisistä syistä.
  • Tiiviin opiskeluyhteisön muodostuminen vaatii läsnäoloa, yhteistä aikaa ja jaksamista.
  • Hyvä sosiaalinen toimintakyky tukee yksilön pärjäämistä yhteisön jäsenenä.

Tältä sivulta löydät vinkkejä yhteisöön liittymisen ja yhteisöllisyyden tukemiseen.

Yhteisöön kuuluminen tarkoittaa sitä, että henkilö kokee itsensä osaksi tiettyä ryhmää tai yhteisöä. Yhteisöllisyyden kokemus on yksi ihmisen perustarpeista. Ihmiset voivat kuitenkin haluta tai kyetä olemaan osa yhteisöä eri tavoin.

Yhteisöllisyyden kokeminen lisää parhaimmillaan

  • mielen hyvinvointia
  • turvallisuuden tunnetta
  • motivaatiota opiskella
  • mahdollisuuksia harjoitella sosiaalisia taitoja.

Yhteisön tarjoama sosiaalinen tuki voi lievittää stressiä, vähentää yksinäisyyttä ja ehkäistä uupumusta. Yhteisöön kuulumisen vaikeudet tai sen ulkopuolelle jääminen voivat sen sijaan heikentää hyvinvointia.

Miten yhteisöllisyys tukee opiskelijan hyvinvointia?

Yhteisöllisyyden vahvistaminen oppilaitoksissa on tärkeää, sillä se vaikuttaa suoraan opiskelijoiden hyvinvointiin, opiskeluihin sitoutumiseen ja työelämävalmiuksiin.

Yhteisöllisyyttä kannattaa vahvistaa, koska se

  • edistää mielen hyvinvointia vahvistamalla turvallisuuden tunnetta: Opiskelijat kokevat olevansa osa ryhmää, mikä vähentää yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta. Turvallinen ja kannustava ilmapiiri rohkaisee osallistumaan ja jakamaan ajatuksia.
  • tukee oppimista ja motivaatiota: Yhteisöllinen ilmapiiri lisää opiskelumotivaatiota ja sitoutumista opintoihin. Se tukee myös opintojen edistymistä ja vähentää riskiä opintojen keskeytymiseen.
  • kehittää sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutusvalmiuksia: Opiskelijat oppivat toimimaan erilaisissa ryhmissä ja kohtaamaan monenlaisia ihmisiä. Nämä ovat taitoja, joita tarvitaan työelämässä ja yhteiskunnassa.
  • edistää moninaisuutta ja osallisuutta: Yhteisöllisyys auttaa huomioimaan erilaiset taustat ja vahvistaa jokaisen opiskelijan kokemusta siitä, että hän on arvostettu ja kuultu.
  • vahvistaa oppilaitoksen kulttuuria ja ilmapiiriä: Yhteisöllinen oppilaitos saa opiskelijat ja henkilökunnan viihtymään. Yhteisöllinen ilmapiiri tukee monella tavalla koko yhteisön toimintaa.
  • parantaa työrauhaa: Yhteisöllisyyden lisääntyminen parantaa usein työrauhaa ja opiskeluilmapiiriä, mikä helpottaa osaltaan myös opettajan työtä.

Miksi opiskelu- tai työyhteisöön liittyminen voi olla vaikeaa?

Yhteisöön liittymisen haasteiden taustalla voi olla monia eri tekijöitä.

Yksilölliset tekijät

  • Ominaisuudet: arkuus, ujous, erityisherkkyydet.
  • Kokemus itsestä: heikko omanarvontunto, erilaisuuden tunne tai epävarmuus.
  • Sosiaaliset taidot: taitojen harjaantumattomuus tai vaikeus luoda ja ylläpitää ihmissuhteita.
  • Elämäntilanne ja -kokemus: vaikeus liittyä yhteisöön, jos oma tilanne ja kokemus on erilainen kuin yhteisössä (eri ikä, sairaus, kriisi).
  • Aiemmat ikävät kokemukset: esimerkiksi kiusaaminen tai ulkopuolelle jättäminen.
  • Nepsypiirteet: esimerkiksi keskustelukumppanin sanattomat viestit ja ei-kielelliset reaktiot voivat olla vaikeita tulkita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
  • Mielen hyvinvoinnin haasteet: ahdistus, masennus, sosiaalinen jännittäminen.
  • Arvot: yhteisössä voidaan käyttää kieltä, huumoria tai toimintatapoja, jotka eivät sovi omaan arvomaailmaan.

Yhteisöön liittyvät tekijät

  • Yhteisön säännöt ja tavat toimia: pelisäännöistä ei ole keskusteltu avoimesti tai ne eivät tunnu omilta.
  • Liiallinen kiire: ihmisten väliset kohtaamiset jäävät lyhyiksi tai niitä ei pääse syntymään.
  • Yhteisö ei ole avoin uusille jäsenille: Yhteisössä esiintyy ostrakismia eli sosiaalista ulossulkemista.
  • Vähäiset osallistumismahdollisuudet: tilaisuuksia tutustua muihin ei ole tai yhteisö ei kannusta osallistumaan.
  • Kulttuurien erilaisuus: eri taustoista tulevien ihmisten tavat ja perinteet voivat olla toisille vieraita, esimerkiksi nuorten alakulttuurit tai eri maiden ja alueiden kulttuurit.
  • Syrjintä tai ennakkoluulot: moninaisuutta ei hyväksytä.

Opiskeluun liittyvät tekijät

  • Etäopiskelu: kun läsnäolo oppilaitoksessa vähenee, kohtaamisten mahdollisuudet yhteisössä vähenevät.
  • Opintojen kurssimuotoisuus ja omien opintopolkujen kulkeminen: vieraassa ryhmässä voi olla vaikea olla rennosti ja oma itsensä. Silloin voi olla hankalampaa pyytää apua tai näyttää muille, ettei ymmärrä.
  • Opintojen kuormittavuus: voimavarojen vähyys vaikuttaa sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen.
  • Työ opintojen ohella: kuormitus saattaa lisääntyä ja rajoittaa mahdollisuuksia osallistua opiskeluyhteisön toimintaan.

Mikä auttaa vahvistamaan opiskelijan yhteisöön kuulumista?

Opiskelijan mahdollisuutta kuulua yhteisöön voidaan vahvistaa sekä tukemalla yksilöä että kehittämällä yhteisön toimintatapoja. On myös hyvä muistaa, että jokaisella on oikeus päättää, miten haluaa yhteisöön kuulua.

Vinkit opiskelijan tukemiseen:

Katso myös

Milloin ja mistä apua?

Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä.

Ammattilaisen apu

Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.

Apua voi hakea esimerkiksi

  • opiskeluhuollosta (terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi)
  • hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)
  • opinto-ohjaajalta
  • erityisopettajalta

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.

Nettiterapiat

Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Sinua saattaa kiinnostaa myös