Opiskelija, onko yhteisöön liittyminen vaikeaa?
Tiivistelmä
- Kokemus ryhmään kuulumisesta lisää mielen hyvinvointia.
- Jokaiseen yhteisöön mahtuu erilaisia persoonia, meitä kaikkia tarvitaan.
- Yhteisöön voi olla vaikeaa liittyä yksilöllisistä tai yhteisöllisistä syistä johtuen.
- Jokainen pienikin kohtaaminen rakentaa yhteyttä ja antaa mahdollisuuden tutustumiselle.
Tältä sivulta löydät vinkkejä yhteisöön liittymisen.
Yhteisöön kuuluminen tarkoittaa sitä, että kokee olevansa osa jotakin ryhmää tai yhteisöä. Useimmat meistä tarvitsevat tunnetta, että kuuluu ryhmään. Kaikilla on kuitenkin oma tapansa olla yhteisön osana: jotkut viihtyvät isossa porukassa, toiset pienemmässä ryhmässä.
Yhteisöön kuuluminen lisää parhaimmillaan
- mielen hyvinvointia
- turvallisuuden tunnetta
- motivaatiota opiskella
- mahdollisuuksia harjoitella sosiaalisia taitoja.
Yhteisöön kuuluminen voi lievittää stressiä, vähentää yksinäisyyttä ja ehkäistä uupumusta. Yhteisöön kuulumisen vaikeudet tai ulkopuolelle jääminen voivat sen sijaan heikentää hyvinvointia.
Miten yhteisöllisyys vaikuttaa hyvinvointiin?
Yhteisöllisyys vahvistaa mielen hyvinvointia, koska se vähentää yksinäisyyttä ja antaa hyväksytyksi tulemisen tunteen. Se mahdollistaa ilojen ja surujen jakamisen muiden kanssa.
Yhteisöllisyys auttaa
- tuntemaan turvallisuutta ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta
- saamaan motivaatiota opiskeluun ja harrastuksiin
- oppimaan uusia taitoja ja vuorovaikutusta
- vähentämään stressiä ja yksinäisyyttä.
Miksi opiskelu- tai työyhteisöön liittyminen voi olla vaikeaa?
Yhteisöön liittyminen ei aina ole helppoa. Se voi tuntua vaikealta esimerkiksi seuraavista syistä:
Opiskelijaan liittyvät tekijät
- Omat ominaisuudet: Arkuus, ujous tai epävarmuus voivat tehdä tutustumisesta haastavaa.
- Sosiaaliset taidot: Joskus on vaikea tietää, miten aloittaa keskustelu tai ylläpitää ystävyyssuhteita.
- Elämäntilanne: Jos oma elämäntilanne on erilainen kuin muilla, voi olla vaikea löytää yhteistä säveltä.
- Aiemmat kokemukset: Kiusaaminen tai ulkopuolelle jättäminen on voinut jättää pelon tunteen.
- Yhteisön ilmapiiri: Jos yhteisö ei ole avoin uusille jäsenille, voi olla vaikea tuntea olonsa kotoisaksi.
- Nepsypiirteet: Neuropsykiatriset piirteet voivat vaikeuttaa muiden sanattomien viestien tai vuorovaikutustapojen ymmärtämistä.
- Mielen hyvinvointi: Ahdistus, masennus tai sosiaalinen jännittäminen voivat tehdä yhteisöön liittymisestä vaikeampaa.
- Arvot: Joskus yhteisössä käytetään kieltä, huumoria tai toimintatapoja, jotka eivät tunnu omilta tai sopivilta omiin arvoihin.
Yhteisöön liittyvät tekijät
- Epäselvät pelisäännöt: Yhteisössä ei ole puhuttu avoimesti siitä, miten siellä toimitaan, tai säännöt eivät tunnu omilta.
- Kiire: Ihmiset ovat niin kiireisiä, etteivät ehdi tutustua tai jutella kunnolla.
- Sulkeutunut porukka: Yhteisö ei ole avoin uusille jäsenille. Jotkut saattavat jättää muita ulkopuolelle.
- Vähän mahdollisuuksia osallistua: Tilaisuuksia tutustua muihin ei ole tai yhteisö ei kannusta osallistumaan.
- Eri kulttuurit: Ihmisillä on erilaisia tapoja ja perinteitä, jotka voivat tuntua toisista vieraalta, esimerkiksi nuorten alakulttuurit tai eri maiden kulttuurit.
- Syrjintä ja ennakkoluulot: Kaikkia ei hyväksytä sellaisina kuin he ovat.
Opiskeluun liittyvät tekijät
- Etäopiskelu: Jos opiskelupaikassa ei ole usein läsnä, on vaikeampi tavata muita ja tutustua porukkaan.
- Uudet ryhmät ja omat opintopolut: Uudessa ryhmässä ja tuntemattomien seurassa voi tuntua vaikealta olla oma itsensä ja uskaltaa kysyä apua tai myöntää, ettei ymmärrä jotain.
- Opintojen kuormittavuus: Liika stressi tai kiire voivat viedä energiaa ystävyyssuhteiden ylläpitämiseltä.
- Työ opintojen ohella: Työskentely opintojen lisäksi voi viedä aikaa ja energiaa, joten yhteisten tapahtumien seuraaminen voi jäädä vähemmälle.
Vinkkejä opiskelijalle
Hyvinvointi
Ole oma itsesi: Jokaiseen yhteisöön mahtuu erilaisia persoonia, ja voit olla osa yhteisöä juuri sellaisena kuin olet. Tietyn roolin ylläpitäminen voi kuormittaa, joten kannattaa olla oma itsensä heti alusta alkaen.
Anna itsellesi aikaa: Yhteisöön kuulumisen tunne ei yleensä synny heti, vaan omaa paikkaansa yhteisössä voi joutua etsimään jonkin aikaa. Myös sosiaaliset suhteet yhteisössä kehittyvät vähitellen.
Huomaa hyvät hetket: Mukavat kohtaamiset toisten kanssa vahvistavat tunnetta siitä, että olet osa yhteisöä. Esimerkiksi avun tarjoaminen muille ja itse avun saaminen tarvittaessa saavat aikaan hyvän ja turvallisen olon.
Pidä huolta omasta jaksamisesta: Yhteisössä toimiminen vaatii aina jonkin verran sosiaalisuutta. On helpompi olla sosiaalisesti aktiivinen, kun on levännyt ja olo on energinen. Varaa itsellesi myös palauttavaa, rauhallista aikaa sosiaalisuuden vastapainoksi.
Siedä epävarmuutta: Moni opiskelija kokee epävarmuutta uudessa ympäristössä. Aluksi uudet ihmiset ja rutiinit voivat tuntua jännittäviltä. Pikkuhiljaa varmuus pärjäämisestä lisääntyy ja uusi yhteisö ympärillä alkaa tuntua tutulta ja turvalliselta.
Yhteisöllisyys
Tutustu rohkeasti ja ennakkoluulottomasti muihin: Mene mukaan yhteisiin keskusteluihin, vaikkei heti keksisikään mitään sanottavaa. Pienetkin kohtaamiset rakentavat yhteyttä muihin.
Anna muille mahdollisuus tutustua sinuun: Avoin suhtautuminen toisiin, hymyileminen ja tervehtiminen viestivät muille, että suhtaudut heihin myönteisesti.
Osallistu yhteisiin tapahtumiin: Lähde mukaan oppilaitoksen tai opiskeluryhmäsi järjestämiin tapahtumiin, myös vapaa-ajalla. Se vahvistaa yhteenkuuluvuutta.
Aseta itsellesi pieniä tavoitteita: Voi olla helpompi jutella aluksi yhden ihmisen kanssa kuin pitää keskustelua yllä isossa ryhmässä. Moni juttelee mieluummin kahden kesken tai pienessä ryhmässä, koska silloin tutustuminen toiseen on helpompaa.
Älä jätä ketään ulkopuolelle: Huolehdithan myös itse siitä, ettei kukaan jää yksin. Pyydä yksin oleva mukaan porukkaan.
Puutu kiusaamiseen ja syrjintään: Kerro opettajallesi, ohjaajallesi tai jollekulle muulle, mikäli kohtaat itse tai huomaat kiusaamista tai syrjintää.
Puhu ohjaajalle tai opettajalle: Jos sinulla on tunne, että uuteen opiskeluyhteisöön mukaan pääseminen tuntuu hankalalta. Voit kysyä apua oppilaitoksesi aikuisilta.
Lue lisää
Miten opettaja ja työssäoppimisjakson ohjaaja voi sinua tukea:
Katso myös
Voit vahvistaa omaa itsetuntemustasi ja vuorovaikutustaitojasi Mielihyvin duunissa -hankkeessa kehitetyn Viisi askelta tasapainoisempaan työelämään -verkkokurssin avulla:
Milloin ja mistä apua?
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Apua voi hakea esimerkiksi
- opiskeluhuollosta (terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi)
- hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)
- opinto-ohjaajalta
- erityisopettajalta
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
