Siirry pääsisältöön

Ajokyky

Ajokortti on aina määräaikainen, ja ajoterveys tarkistetaan määräajoin.

Jos lääkäri toteaa, etteivät potilaan ajoterveyden kriteerit täyty, hänen täytyy tehdä asiasta ilmoitus poliisille. Tämä kuuluu lääkärin velvollisuuksiin riippumatta salassapitovelvollisuudesta.

Jos ajokyvyttömyyden oletetaan olevan väliaikainen, riittää ajokiellon kertominen potilaalle ja asian kirjaaminen sairauskertomukseen. 

Suomessa autolla ajaminen edellyttää

  • 18 vuoden ikää
  • hyväksytysti suoritettua kuljettajantutkintoa sekä
  • lääkärintodistusta, jossa arvioidaan tutkittavan ajoterveyttä eli terveydentilaa suhteessa ajokykyyn

Ajokortti on aina määräaikainen, ja ajoterveys tarkistetaan määräajoin. 

Tavallinen ajokortti eli ryhmän 1 kortti voidaan myöntää 15 vuodeksi kerrallaan 70 ikävuoteen saakka. Sen jälkeen kortti on uusittava viiden vuoden välein.

Ryhmän 2 ajolupa (muun muassa kuorma-autot, linja-autot, ajoneuvoyhdistelmät ja ammattiajolupa) myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan ja 70 ikävuoden jälkeen kahdeksi vuodeksi kerrallaan. 

Mikä vaikuttaa ajokykyyn?

Lääkitys 

Monet lääkkeet vaikuttavat keskushermostoon ja heikentävät ajokykyä. Pääsääntöisesti näiden niin sanottujen kolmiolääkkeiden vaikutuksen alaisena ei saa ajaa autoa.

Joissakin tilanteissa näiden lääkkeiden pitkäaikainen, säännöllinen ja hallittu käyttö ei kuitenkaan ole este ajamiselle.

Tästä on aina syytä neuvotella hoitavan lääkärin kanssa erikseen. 

Masennus 

Masennus ei sinänsä heikennä kykyä ajaa autoa.

Koska merkittävä osa itsemurhista tehdään autoa ajaessa, arvioi hoitava lääkäri masentuneen itsemurhariskiä ja tarvittaessa kieltää ajamisen väliaikaisesti. 

H3 Impulssikontrollin ja tarkkaavaisuuden häiriöt 

Turvallinen liikennekäyttäytyminen edellyttää rauhallisuutta ja harkintaa liikenteessä. Hyvin hankala tarkkaavaisuushäiriö tai voimakas taipumus impulsiiviseen käyttäytymiseen voi olla este ajoluvalle.

Ajoluvan estävä impulsiivisuus on voinut ilmetä aiemmin muuna riskikäyttäytymisenä, kuten toistuvana hakeutumisena vaarallisiin tilanteisiin. 

Päivänaikainen väsymys 

Joissakin tilanteissa ja sairauksissa päivänaikainen väsymys on niin suurta, että rattiin nukahtamisen riski on merkittävä.

Tällaisia sairauksia voivat olla esimerkiksi hoitamaton uniapnea ja narkolepsia.

Jos nukahtamistaipumus on merkittävä, ei autoa saa ajaa. 

Päihdeongelma 

Ajolupaa ei voida myöntää henkilölle, jolla on hallitsematon päihdeongelma, oli kyse sitten alkoholista, rauhoittavista lääkkeistä tai huumeista.

Lääkäri arvioi päihteiden käytön mahdollisen hallitsemattomuuden aina yksilöllisesti.

Arvioon vaikuttaa paitsi arvio käytettävien aineiden määrästä myös henkilön käyttäytyminen, kuten aiempi rattijuoppous. 

Psykoosit 

Akuutissa psykoosissa oleva henkilö ei yleensä ole ajokykyinen. Näissä tilanteissa riittää yleensä potilaalle kerrottu ajokielto eikä ilmoitusta poliisille ole välttämätöntä tehdä.

Pitkäaikainen harhaluuloisuushäiriö, joka ei vaikuta arjen toimintakykyyn, ei yleensä ole este autolla ajamiselle. 

Muistisairaudet 

Etenevät muistisairaudet heikentävät edetessään ajokykyä. Muistisairauden diagnoosi sinänsä ei kuitenkaan ole ajoluvan este.

Ajoterveyttä arvioitaessa tärkeintä on hahmotuskyvyn ja toiminnanohjauksen arvioiminen. Näiden arvioimiseksi on olemassa erilaisia testejä, joilla muistisairaan ajokykyä on syytä arvioida vuosittain.

Jos ajoterveyden kriteerit eivät täyty, pitää lääkärin ilmoittaa asiasta poliisille. 

Muut aivosairaudet 

Aivoinfarktit, aivovammat ja monet muut aivosairaudet voivat aiheuttaa tiedonkäsittelyn vaikeuksia, jotka vaikuttavat ajokykyyn.

Ajokykyä heikentävät erityisesti hahmotuskyvyn, toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden vaikeudet. Epäselvissä tapauksissa tarvitaan usein neuropsykologin arviota ajokyvystä. 

Epilepsia 

Epilepsia vaikuttaa merkittävästi ajokykyyn. Ajolupaa ei voida myöntää, jos henkilöllä on riski saada ajon aikana epileptinen kohtaus.

Tavallinen ajolupa (ryhmä 1) on usein mahdollista saada takaisin 3–6 kuukauden jälkeen, jos kyseessä on yksittäinen ja satunnaisena pidetty kohtaus. Jos henkilöllä diagnosoidaan epilepsia ja aloitetaan lääkitys, voi henkilöautoa ajaa yleensä vasta sitten, kun kohtauksia ei ole ollut vuoteen.

Ryhmän 2 ajolupa (muun muassa kuorma-autot, linja-autot, ajoneuvoyhdistelmät ja ammattiajolupa) taas on mahdollista saada takaisin viiden vuoden kulutta yksittäisestä kohtauksesta. Jos henkilöllä todetaan epilepsia, menettää hän ajoluvan vähintään 10 vuodeksi. Kiellon purkamisen edellytys on, että epilepsialääkitys on voitu lopettaa eikä kohtauksia ole ollut 10 vuoteen.

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

      Omahoito-ohjelmat

      Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

          Nettiterapiat

          Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

            Sinua saattaa kiinnostaa myös