Siirry pääsisältöön

Sureva työyhteisössä

Suru koskettaa kaikkia elämän osa-alueita ja näkyy myös työelämässä. Työyhteisön jäsenet voivat kohdata läheisen ihmisen kuoleman henkilökohtaisissa ihmissuhteissaan. Myös joku työyhteisön jäsenistä voi kuolla.

Moni viettää työpaikallaan suuren osan ajastaan, ja työhön liittyvät sosiaaliset suhteet ovat usein iso osa elämää. Sekä työntekijän läheisen että työyhteisön jäsenen kuolema on kriisi, joka voi vaikuttaa toimintakykyyn ja arjen elämään.  

Työntekijän suru tulee huomioida työpaikalla, ja surevan tulee saada tietoa tarjolla olevasta tuesta.   

Miten työyhteisö voi tukea surevaa? 

Läheisensä kuoleman kohdanneelle on merkityksellistä, miten hänet työyhteisössä kohdataan tapahtuneen jälkeen.  

Merkityksellistä on,  

  • miten mahdolliseen työstä poissaoloon ja työhön paluuseen liittyvät asiat hoidetaan työnantajan taholta 
  • millä tavoin työnantaja ja työyhteisö tukevat työssä jaksamista. 

Henkilökohtaisiin kriiseihin varautuminen työyhteisössä  

Työyhteisöissä voidaan varautua ennalta työntekijöitä koskeviin kriisitilanteisiin, kuten työntekijöiden läheisten tai työyhteisön jäsenten kuolemiin.  

Suunnitelmaan voidaan kirjata esimerkiksi seuraavia asioita: 

  • Kenen vastuulla on surunvalitteluista huolehtiminen? 
  • Mitä tulee sopia työntekijän mahdolliseen työstä poissaoloon ja työhön paluuseen liittyen? 
  • Millaista tukea surevan on mahdollista saada? 

Surevan kohtaaminen 

Surevalta tulee kysyä, miten hän toivoo toimittavan. Toiveita myös pyritään kunnioittamaan.  

Työntekijän tulee saada päättää, kenelle asiasta työyhteisössä kerrotaan ja mitä siitä kerrotaan. Surevan toiveita siitä, miten hän toivoo asiasta keskusteltavan, tulee noudattaa.  

Esihenkilön vastuut 

Esihenkilön tehtävänä on pitää yhteyttä työntekijään ja välittää hänen toiveitaan työyhteisölle. Esihenkilö vastaa myös mahdollisista työhön liittyvistä järjestelyistä ja kertoo tarjolla olevasta tuesta.  

Myös työyhteisön tulee saada esihenkilöltä apua siihen, että he voivat osaltaan tukea surevaa. 

Miten tukea surevan työkykyä? 

Työhyvinvointi lisääntyy, kun työntekijöiden kriisejä huomioidaan ja haastavissa tilanteissa oleville työntekijöille tarjotaan tukea. 

Oikein ajoitetut toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti surevan työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Työnantajan rooli korostuu surevan töihin paluuseen liittyvissä asioissa. 

Työyhteisön suhtautuminen 

Työyhteisön ymmärtävä suhtautumistapa ja tuki vahvistavat surevan työssä jaksamista. Työyhteisön tarjoama tuki voi toimia voimavarana surevalle. 

Sen sijaan välttelevä tai ymmärtämätön suhtautuminen voi lisätä surevan kuormitusta. 

Sairausloman tarve on yksilöllistä 

Suru ei ole sairaus, mutta läheisensä kuoleman kohdannut voi tarvita työkyvyn arviota ja sairauslomaa. Sairausloman tarve on yksilöllistä. Se riippuu myös siitä, millaista työtä sureva tekee.  

Sairauslomalle voi olla tarvetta myös pidemmän ajan kuluttua läheisen kuolemasta. Suru voi aktivoitua tiettyinä ajankohtina ja eri elämänvaiheissa. 

Toiset haluavat palata töihin nopeasti läheisensä kuoleman jälkeen. Työ voi toimia henkireikänä surun keskellä. Toiset taas tarvitsevat sairauslomaa, ja se on heidän kohdallaan edellytys työkyvyn palautumiselle.  

Sureva saattaa myös töihin paluunsa jälkeen huomata, että työkyky ei vielä ole riittävä työssä jaksamiseen. 

Miten tukea surevan työhön paluuta? 

Surevan työhön paluuta voi helpottaa yhteydenpito sairausloman aikana. Työnantaja tai esihenkilö voi valmistautua paluuseen keskustelemalla asiasta surevan kanssa.  

Työaikaa ja työtehtäviä koskevat järjestelyt 

Keskusteluissa voidaan pohtia esimerkiksi sitä, tarvitaanko työhön paluun mahdollistamiseksi työaikaa tai työtehtäviä koskevia järjestelyjä. Työaikajärjestelyjä voidaan tarvita työssä jaksamisen tukemisen lisäksi myös käytännön syistä.  Esimerkiksi osa-aikatyön mahdollisuutta voidaan harkita. 

Saatavilla oleva tuki 

Keskustelussa on hyvä käydä läpi, millaista tukea työhön on tarjolla. 

Tarvittaessa työterveys voi olla mukana työhön paluuta koskevassa keskustelussa. Työterveyden tarjoama tuki on hyvä tuoda esille. 

Surevan voinnin seuraaminen 

Työhön paluun onnistumista ja työssä jaksamista voidaan seurata esimerkiksi säännöllisillä keskusteluilla esihenkilön kanssa. Tällöin voidaan arvioida tukitoimien sopivuutta ja riittävyyttä sekä niissä mahdollisesti tarvittavia muutoksia.  

Esihenkilön kannattaa kysyä säännöllisesti surevalta, minkälaisia toiveita tällä on tukitoimiin liittyen. Tämä kannattaa tehdä, vaikka sureva ei alkuun kokisikaan niitä tarvitsevansa. 

 Sovitut tukitoimet ja järjestelyt on suositeltavaa kirjata, jotta niihin voidaan palata.  

Ohjeita surevalle 

Kerro työyhteisössä siitä, millaista tukea toivot tai miten haluat asiasta puhuttavan.   

Esihenkilön kanssa kannattaa keskustella työhön liittyvistä asioista ja mahdollisista tuen tarpeista. Kannattaa hyödyntää myös työterveyden tarjoamaa tukea, kuten keskusteluapua. 

Hyödynnä Mielenterveystaloa  

Apua saa myös Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista. Niitä voi käydä läpi joko yksin tai yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa. 

Sivun lopusta löydät linkkejä, joista saat lisätietoa surusta ja saatavilla olevasta tuesta.  

Milloin ja mistä apua?   

Työhön liittyvistä asioista on hyvä keskustella matalla kynnyksellä esihenkilön ja työnantajan kanssa. Läheisten ja ystävien tuki kannattaa ottaa vastaan.

Ammattilaisen apu   

Ammattiapua kannattaa hakea, jos on huolissaan omasta jaksamisestaan. 

Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos arki tuntuu ylivoimaiselta, ei saa nukuttua tai syötyä, erilaiset oireet haittaavat elämää tai voimavarat eivät tunnu lainkaan palautuvan. 

Apua voi hakea esimerkiksi  

  • työterveyshuollosta
  • terveyskeskuksesta 
  • kriisipäivystyksestä tai kriisikeskuksesta 
  • kriisipuhelimesta  
  • vertaistukijärjestöistä 

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.

Nettiterapiat

Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Sinua saattaa kiinnostaa myös