Siirry pääsisältöön

Seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta

Seksuaalista häirintää ja seksuaaliväkivaltaa ei aina ole helppoa tunnistaa. On myös tavallista, että häirintää ja väkivaltaa kokenut syyttää kokemuksestaan itseään. Seksuaaliväkivalta ja seksuaalinen häirintä ovat kuitenkin aina tekijän syytä.

Seksuaaliväkivaltaa kokeneen voi olla vaikea heti teon jälkeen ymmärtää, mitä hänelle on tapahtunut. Sen takia tapahtuneesta puhuminen, avun hakeminen ja toipuminen voivat vaikeutua.  

Mielikuvat seksuaaliväkivallasta 

Mielikuvat seksuaaliväkivallasta ovat usein suppeita. Usein seksuaaliväkivallaksi mielletään raiskaus, joka aiheuttaa runsaasti vammoja. Tekijän ajatellaan olevan tuntematon ja paikan julkinen. 

Se on yksi seksuaaliväkivallan muodoista, mutta se kattaa vain pienen osan kaikista seksuaaliväkivaltatapahtumista. 

Varsin usein seksuaaliväkivallan tekijä on entuudestaan tuttu. Tapahtumapaikkana voi olla oma koti tai muu tuttu paikka. Tapahtumasta ei useinkaan jää ulkoisia väkivallan merkkejä.  

Yleiset mielikuvat voivat myös vaikuttaa siihen, että väkivaltaa kokenut syyllistää itseään tapahtuneesta.  

Miten tunnistaa seksuaalinen häirintä ja väkivalta? 

Seksuaalista itsemääräämisoikeutta voidaan loukata monella tavalla. Seksuaalinen häirintä tai väkivalta voi olla sanallista, sanatonta tai fyysistä toimintaa. Se loukkaa henkilön itsemääräämisoikeutta sekä kehollista tai henkistä koskemattomuutta.  

Seksuaalinen häirintä tai väkivalta voi tapahtua kasvokkain, puhelimitse tai sosiaalisessa mediassa.  

Tällaista toimintaa voivat olla esimerkiksi 

  • seksuaalisesti vihjailevat eleet ja ilmeet 
  • halventava puhe 
  • seksuaalisesti värittyneet ei-toivotut viestit, puhelut ja kuvat 
  • seksuaalisen kuvan tai videon luvaton levittäminen 
  • ei-toivottu fyysinen koskettelu 
  • henkinen tai fyysinen painostaminen seksuaaliseen tekoon 
  • yhdyntään, suuseksiin tai muuhun seksuaaliseen toimintaan pakottaminen 
  • ei-toivottu sormen tai esineen toiseen työntäminen 

Suostumus määrittää, onko teko häirintää tai väkivaltaa 

Seksuaaliseen kanssakäymiseen tarvitaan aina kaikkien osapuolten suostumus.  

Mikä ei ole suostumuksellista? 

Esimerkiksi tiedottomassa tilassa ollessaan ei voi antaa suostumusta.  

Suostumuksellista ei ole myöskään sellainen seksuaalinen kanssakäyminen, johon liittyy esimerkiksi painostamista tai uhkailua. Painostaminen tai muu vääristynyt vallankäyttö voi johtaa siihen, että henkilö ei vastustele tai jatka kieltäytymistä, koska hän pyrkii myötäilemään tekijää tai välttämään muita haitallisia seurauksia. 

Suostumus parisuhteessa 

Seksiin painostaminen on väkivaltaa myös silloin, kun se tapahtuu parisuhteessa. Parisuhteessa oleminen ei tarkoita suostumusta eikä velvoitetta seksiin.  

Suostumus lain mukaan 

Suomen lain mukaan osallistuminen seksuaaliseen kanssakäymiseen ei ole seuraavissa tilanteissa vapaaehtoista:  

1) Henkilö ei ole sanallisesti, käytöksellään tai muulla tavalla ilmaissut osallistuvansa siihen vapaaehtoisesti. 

2) Hänet on pakotettu siihen käyttämällä väkivaltaa tai uhkailemalla. 

3) Hän ei ole voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan tiedottomuutensa, sairautensa, vammaisuutensa, pelkotilansa, voimakkaan päihtymistilansa, heikentyneen tajunnantilansa, tilanteen äkillisyyden, erityisen valta-aseman vakavan väärinkäytön tai muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi. 

Seksuaaliväkivallan ja häirinnän seuraukset  itselle

Seksuaaliväkivallalla voi olla moninaisia vaikutuksia niin psyykkiseen, fyysiseen kuin sosiaaliseenkin terveyteen.  

Seksuaaliväkivallan jälkeen esiintyy usein turvattomuudentunnetta, erilaisia pelkoja sekä taipumusta vältellä kaikkea tapahtumaan liittyvää. Nämä voivat johtaa eristäytyneisyyteen ja ihmissuhdevaikeuksiin.  

Trauman jälkeinen stressireaktio 

Äkilliset traumatisoivat tilanteet aiheuttavat akuutteja psyykkisiä stressireaktioita lähes kaikille. On yksilöllistä, miten kukin oireilee. 

Akuuttivaiheeseen usein liittyy  

  • traumaattisen tapahtuman uudelleen kokemista mieleen väkisin tunkeutuvina muistoina 
  • varuillaanoloa ja ylivirittyneisyyttä 
  • unettomuutta 
  • keskittymisen vaikeuksia 
  • tapahtuneen ajattelun ja tapahtumista muistuttavien asioiden välttämistä.  

Lisäksi moni kokee pelkoa, hätää ja avuttomuudentunteita. Usein nämä reaktiot helpottavat päivien tai viikkojen kuluessa. Ne voivat kuitenkin myös pitkittyä. 

Pitkäaikaisvaikutukset 

Seksuaaliväkivaltakokemuksilla on todettu olevan pitkällä aikavälillä yhteyksiä ahdistukseen, masennukseen, syömishäiriöihin, traumaperäiseen stressihäiriöön (PTSD), unihäiriöihin ja itsemurhayrityksiin.  

Seksuaaliväkivaltakokemukset lisäävät myös riskiä sairastua fyysisesti.  

Seksuaaliväkivaltakokemusten on todettu voivan vaikuttaa myöhempään toimintakykyyn, kuten työelämään sopeutumiseen, ihmissuhteisiin ja vanhemmuuteen.  

Vaikutukset saattavat tulla viiveellä. 

Vaikutukset ovat yksilöllisiä 

On aina yksilöllistä, miten tapahtunut vaikuttaa kokijaan.  

On myös mahdollista, että seksuaaliväkivaltakokemuksen jälkeen vointi ei heikkene. Osa seksuaaliväkivaltaa kokeneista ei koe merkittäviä haittavaikutuksia missään vaiheessa elämäänsä.  

Voiko seksuaaliväkivallan tai häirinnän kokemusta hoitaa? 

Seksuaaliväkivallasta voi toipua. Toipumista tukee oikea-aikainen tuki ja hoito. 

Apua kannattaa hakea mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen. Tärkeintä kuitenkin on, että apua ylipäätään hakee.  

Psyykkisen tuen lisäksi on mahdollista saada tukea myös mahdollisen rikosilmoituksen tekemiseen ja mahdolliseen rikosprosessiin.  

Seksuaaliväkivallalla voi olla vaikutusta sitä kokeneen läheisiin. Myös läheisille on tarjolla apua. 

Millaista hoito on? 

Seksuaalisen väkivallan kokemuksen hoitoon on tarjolla muun muassa  

  • keskustelutukea 
  • vertaistukea 
  • lyhyitä ja pidempiä hoitoja traumaoireisiin ja muihin seksuaaliväkivallan seurauksiin.  

Seuraukset voivat olla hyvin yksilöllisiä, joten ammattilainen auttaa löytämään sopivan hoitomenetelmän.  

Milloin ja mistä apua?

Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä.  Seksuaaliväkivallan oireet ja seuraukset voivat olla moninaisia ja yksilöllisiä. Sinun ei tarvitse itse tietää, millaista apua tarvitset. Tärkeintä on olla yhteydessä auttavaan tahoon, joka ohjaa sinut tarvittaessa oikeaan paikkaan.

Apua voi hakea esimerkiksi 

  • Seri-tukikeskuksesta 
    – Jos tapahtuneesta on alle kuukausi, voit hakeutua ilman lähetettä lähimpään Seri-tukikeskukseen. Seri-tukikeskuksessa autetaan yli 16-vuotiaita. Palvelut ovat maksuttomia, ja ne on tarkoitettu kaikille sukupuolille. 
  • Raiskauskriisikeskus Tukinaisesta 
    – Tukinainen antaa tukea, apua ja neuvontaa seksuaalirikosten uhreille sekä heidän läheisilleen ja uhrien parissa työskenteleville. 
  • Rikosuhripäivystyksestä 
    – Rikosuhripäivystys auttaa rikosten uhreja, heidän läheisiään ja rikosasioiden todistajia  
  • Tyttöjen/poikien talosta
    – Seksuaaliväkivalta päivystyspuhelin ja sähköposti sekä ryhmätyöskentelyä voi löytyä lähimmastä Tyttöjen/poikien talosta.
  • Omalta terveysasemaltasi 
  • Työterveyshuollostasi 
  • Koulusi tai oppilaitoksesi terveydenhoitajalta,  
  • kuraattorilta tai  
  • psykologilta 
  • Nuorisoasemalta 

Mitä voin itse tehdä? 

Omahoito-ohjelma itsenäiseen työskentelyyn  

Hyvä uutinen on, että muutos on mahdollinen. Avaimet onnistumiseen ovat sinulla itselläsi, sillä olet oman mielesi paras asiantuntija.  

Apua saa Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista, joita voi käydä läpi joko yksin tai yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa.

Voit käyttää omahoito-ohjelmaa  

  • itsenäisesti  
  • odotellessasi muuta hoitoa  
  • muun hoidon tukena  
  • muun hoidon jo loputtua 

Kerro olostasi  

Moni kertoo olonsa helpottuneen, kun on kertonut oireistaan läheisilleen. Vaikka asian puheeksi ottaminen tuntuisikin vaikealta,  kannattaa pahasta olosta puhua läheiselle, turvalliselle aikuiselle tai hyvälle ystävälle.  

Kun kertoo tilanteestaan, ei ole enää yksin vaikean tilanteen kanssa. Tällöin omat ajatukset ja tunteet usein myös selkiytyvät. 

Läheisesi ovat saattaneet myös huomata oireesi. Keskustelemalla voit saada yllättävänkin paljon tukea ja ymmärrystä toipumiseesi.  

Muut ihmiset tukena 

Jos läheisille puhuminen ei ole mahdollista, voit hakeutua juttelemaan vertaisten kanssa. Keskustella voi sekä kasvotusten että verkossa. On olemassa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamaa vertaistoimintaa. 

Pidä huoli itsestäsi 

Arjen sujuvuudella on vahva yhteys mielen hyvinvointiin. 

Kun koet voivasi hyvin, sujuu arki ilman suuria ponnisteluita. Toisaalta mielekkäät arjen rutiinit ja säännöllinen vuorokausirytmi edistävät terveyttä. 

Voit vaikuttaa omaan hyvinvointiisi hyvin yksinkertaisilla, päivittäisillä asioilla. Liikunta, mielihyvä ja uni ovat arjen peruspalikoita. Toisen ihmisen läsnäolo ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä. 

Läheisiltä kannattaa myös pyytää tukea arjessa jaksamiseen. Myös päivittäisen ravinnon laadulla on suuri merkitys mielialaan. 

Lisävinkkejä siitä, mitä voi itse tehdä löytyy täältä:  

Yhdistykset ja järjestöt liittyen tähän aiheeseen

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

Nettiterapiat

Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Sinua saattaa kiinnostaa myös