Nuorten puhejännitys
Moni nuori jännittää puhumista. Esimerkiksi uudessa koulussa tai harrastuksessa voi olla jännittävää puhua. Usein puhuminen helpottuu, kun ryhmä tulee tutuksi ja olo alkaa tuntua turvalliselta. Tällöin puhumiseen liittyvä ahdistus helpottaa.
Miksi puhuminen on vaikeaa?
Jotkut tarvitsevat toisia enemmän aikaa siihen, että uskaltautuvat puhumaan vieraille ihmisille tai uusissa tilanteissa.
Joskus näihin haasteisiin liittyy puhejännitystä. Jos puhejännitys jatkuu pitkään, ja sitä esiintyy aina tietyissä tilanteissa, voi kyse olla valikoivasta puhumattomuudesta.
Puhumattomuuden syitä
- Et uskalla puhua.
- Sinun on vaikea puhua tai ääntää kirjaimia oikein.
- Sinun on vaikea ymmärtää toisen puhetta.
- Et osaa käytettävää kieltä.
- Sinun on vaikea ymmärtää keskustelutilanteita.
- Sinun on vaikea seurata keskustelua, johon osallistuu useita ihmisiä.
- Kuormitut aistiärsykkeistä, kuten melusta, valoista tai liikkeestä.
Mitä on valikoiva puhumattomuus?
Kaikilla puhejännitys ei helpotu, vaikka paikka ja ihmiset tulevat tutuiksi. Asia voi edetä päinvastoin: mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vaikeampi puhumista on aloittaa.
Joskus puhejännitys on niin voimakasta, että puhetta on vaikeaa tuottaa tietyissä tilanteissa. Silloin puhutaan valikoivasta puhumattomuudesta eli tilannekohtaisesta puhumisen vaikeudesta.
Valikoiva puhumattomuus on ahdistuneisuushäiriö, johon tarvitaan apua. Jos puhejännitys estää sinua osallistumasta mieluisaan toimintaan, kannattaa hakea apua. Voit pyytää apua esimerkiksi kouluterveydenhuollon kautta.
Mistä puhejännitys johtuu?
Puhejännitykselle ei ole yhtä yksittäistä syytä, vaan sen taustalla voi olla monia tekijöitä. Synnynnäinen herkkyys ja taipumus ahdistuneisuuteen voivat altistaa puhejännitykselle. Myös elämänkokemukset ja läheisiltä opitut toimintamallit voivat vaikuttaa siihen, miten turvallisiksi tai jännittäviksi puhumistilanteet kokee.
Puhejännitykseen voivat vaikuttaa myös puhumiseen, vuorovaikutukseen tai kuormittumiseen liittyvät vaikeudet. Esimerkiksi kielelliset tai neurokehitykselliset vaikeudet ja aistiherkkyys voivat tehdä puhetilanteista kuormittavampia. Ikävät kokemukset ja puhetilanteiden välttäminen voivat puolestaan vahvistaa jännitystä ajan myötä.
Mikä pitää puhejännitystä yllä?
Puhejännitys tulee esiin erilaisissa arjen tilanteissa. Jos esimerkiksi opettajan kysymykseen vastaaminen ei onnistu, voi alkaa ajatella, ettei pysty puhumaan hänelle lainkaan.
Yksi puhejännitystä ylläpitävistä asioista on puhumistilanteiden välttely. Välttely voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että henkilö jättää puhumatta, vetäytyy puhumista vaativista tilanteista tai joku toinen puhuu hänen puolestaan.
Välttelystä voi syntyä haitallinen kehä:
Puhuminen jännittää
Vältän puhumista
Olo helpottaa hetkeksi
En saa kokemusta, että pystyn puhumaan
Uusi puhumistilanne tuntuu vaikeammalta
Välttelyn kehää voi purkaa pienin askelin. Kun huomaat pärjääväsi puhumistilanteessa jännityksestä huolimatta, seuraava kerta voi tuntua hieman helpommalta.
Miten voin tehdä itse?
Nuorten puhejännityksen omahoito-ohjelma
Nuorten puhejännityksen omahoito-ohjelma on tarkoitettu yli 13-vuotiaille nuorille, joiden on vaikea puhua joissain tietyissä tilanteissa. Nuorten puhejännityksen omahoito-ohjelmasta löydät keinoja, joiden avulla on mahdollista saada liiallinen puhejännitys paremmin hallintaan.
On hyvä kertoa perheelle, muulle luotettavalle aikuiselle tai kaverille siitä, että teet omahoito-ohjelmaa. Se helpottaa harjoitusten tekemistä, ja he voivat tukea sinua.
Harjoituksia voi tehdä myös yhdessä ammattilaisen kanssa.
Voit käyttää omahoito-ohjelmaa
- itsenäisesti
- odotellessasi muuta hoitoa
- muun hoidon tukena
- muun hoidon jo loputtua
Nettiterapia
Jos puhuminen jännittää sinua erityisesti sosiaalisissa tilanteissa, nettiterapiasta voit saada keinoja jännittävien tilanteiden kohtaamiseen ja välttelyn vähentämiseen.
Nuorten sosiaalisen ahdistuneisuuden nettiterapia on tarkoitettu 13–17-vuotiaille. 18 vuotta täyttäneille on oma sosiaalisten tilanteiden pelon nettiterapia.
Nettiterapia on maksutonta ja alkaa noin viikossa lähetteen saapumisesta. Kuka tahansa lääkäri voi tehdä lähetteen nettiterapiaan. Lääkäri arvioi nettiterapian sopivuuden sinulle. Myös etäyhteys soveltuu arviointikäyntiin.
Harjoitus: Hengityksen tarkkailu
Miksi?
Jännitys tuntuu sekä mielessä että kehossa. Hengitykseen keskittyminen voi auttaa rauhoittumaan ja pysähtymään hetkeksi. Tässä harjoituksessa opettelet suuntaamaan huomiosi omaan hengitykseesi
Miten?
Tässä harjoituksessa havainnoidaan omaa hengitystä sellaisena kuin se on. Voit tehdä harjoituksen haluamassasi asennossa.
Valitse rauhallinen ja miellyttävä paikka. Keskittymistä voi helpottaa se, että suljet silmäsi. Kiinnitä huomio hengitykseen. Missä hengitys tuntuu - kenties rintakehässä, mahassa tai kurkussa?
Kiinnitä huomio siihen, miten ilma virtaa keuhkoihin sisään ja ulos. Sinun ei tarvitse muuttaa hengitystä mitenkään, keskity vain havainnoimaan, miltä hengitys tässä hetkessä tuntuu. Jos hengitys alkaa rauhoittua, anna sen tapahtua, mutta älä yritä väkisin muuttaa hengitystä.
Jatka hengityksen havainnointia jonkin aikaa, esimerkiksi kymmenen hengenvedon ajan. Jos tuntuu vaikealta keskittyä laskemiseen, voit myös laittaa itsellesi ajastimen hälyttämään esimerkiksi kahden minuutin päähän.
Harjoitusta on hyvä tehdä päivittäin ja joskus useammankin kerran päivässä
- Harjoitusta on tärkeä tehdä säännöllisesti vähintään 2–3 viikon ajan.
- Säännöllinen harjoittelu saa aikaan kestävämpiä muutoksia.
Milloin ja mistä apua?
Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä.
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Apua voi hakea esimerkiksi
- terveydenhoitajalta
- koulukuraattorilta
- koulupsykologilta
- nuorisoasemalta
Hyödyllisiä linkkejä
Puheeksi ry
Puheeksi ry tarjoaa tietoa ja vertaistukea tilannekohtaisesti puhumattomille lapsille, nuorille ja aikuisille sekä heidän perheilleen.
Nyyti ry
Nyyti ry on opiskelijoiden mielenterveystyötä tekevä järjestö, joka tarjoaa tietoa ja tukiryhmiä.
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Nettiterapia on tutkitusti tehokas hoitomuoto. Siinä yhdistyy itsenäinen työskentely verkossa ja asiantuntevan terapeutin tuki. Hoito alkaa useimmiten jo noin viikon sisällä lähetteen saapumisesta.
Terapiassa etenet omaan tahtiisi, mutta et ole yksin: oireisiisi perehtynyt terapeutti seuraa harjoituksiasi, antaa palautetta ja vastaa kysymyksiisi koko hoidon ajan.
Nettiterapia on erikoissairaanhoitoa ja Suomessa asuville maksutonta. Lähetteen voi kirjoittaa kuka tahansa lääkäri.
