Ikääntyneiden itsetuhoisuus

Itsetuhoiset ajatukset ja toiminta tulee aina ottaa vakavasti, oli kyse sitten itsestä tai läheisestä. Ne ovat merkki psyykkisestä pahoinvoinnista. 

Ikääntyneiden itsemurhayritykset ovat usein vakavampia kuin nuoremmilla ja johtavat useammin kuolemaan tai vammautumiseen. Itsetuhoisuus on yleisempää miehillä kuin naisilla.

Mistä ikääntyneiden itsetuhoisuus voi johtua?

Ikääntyneiden itsemurha-ajatuksien ja yritysten taustalla on usein psyykkinen häiriö, kuten masennus tai päihderiippuvuus.

Näiden taustalla voi olla lukuisia eri tekijöitä, kuten äkillisiä elämänmuutoksia tai vuosien myötä hiljalleen kertyneitä kuormitustekijöitä. Esimerkiksi heikentynyt arjen toimintakyky, mieluisan tekemisen ja seuran puute sekä merkityksettömyyden kokemus voivat altistaa masennukselle ja myös itsetuhoisille ajatuksille.

Taustalta löytyy usein yksinäisyydentunnetta. Yksinäisyydentunnetta voi kokea myös muiden seurassa. Moni ihmisistä kokee yksinäisyyttä ajoittain, mutta pitkittyessään yksinäisyys muuttuu vahingolliseksi ja laskee hyvinvointia.

Itsemurhariskiä kohottaa myös ulkopuolisuuden kokemus ja näköalattomuus.

Miten lisätä omaa hyvinvointia?

Vaikeissakin elämäntilanteissa on erilaisia keinoja, joilla voi kohentaa omaa hyvinvointiaan.

Muista seuraavat:

• Pyydä apua rohkeasti ja ota apua vastaan.
• Huolehdi itsestäsi, arjen askareista ja rutiineista mahdollisuuksien mukaan.
• Huolehdi terveydestäsi, esimerkiksi lääkityksestäsi.
• Aloita jokin mielekäs tekeminen tai jatka sellaista tekemistä, josta olet pitänyt. Myönteiset muutokset lähtevät pienistä asioista liikkeelle. Esimerkiksi kävelylenkit voi aloittaa kävelemällä talon tai korttelin ympäri.
• Vaali ihmissuhteitasi. Ole matalalla kynnyksellä yhteydessä läheisiisi ja vastaa heidän yhteydenottoihinsa. Tee tämä vaikka kokisit, että teillä ei ole mitään puhuttavaa.
• Huolehdi, että liikut, lepäät ja nukut riittävästi ja säännöllisesti.
• Arvosta itseäsi silloinkin, kun olet vaikeassa elämäntilanteessa. Harjoittele itsemyötätuntoa, esimerkiksi antamalla itselle kiitosta ja myönteistä palautetta pienistäkin arjen asioista. Tarkastele myös vaatimustasoasi itseäsi kohtaan. Joskus itselle asetetut vaatimukset ja odotukset voivat olla kohtuuttoman suuria suhteessa käytettävissä oleviin voimavaroihin.

Mitä teen, jos haluan vahingoittaa itseäni?

• Itsetuhoisista ajatuksista kannattaa aina kertoa luotettavalle henkilölle. Henkilö voi olla läheinen, ystävä tai terveydenhuollon ammattilainen.
• Jo se, että kertoo omasta olosta ja ajatuksista muille, voi helpottaa.
• Muista, että vaikeimman olon aikana on tärkeätä pysyä turvassa, kunnes pahin tuska taittuu.
• Ota matalalla kynnyksellä yhteyttä terveyskeskukseen, mielenterveyspalveluihin, Mieli ry: n valtakunnalliseen auttavaan puhelimeen p. (09) 2525 0111 tai, jos tilanne vaatii, Hätäkeskukseen p. 112.
• Hakeudu turvalliseen ympäristöön, kuten muiden ihmisten seuraan tai ammattilaisten luokse.
• Vaikean olon hillitsemiseksi voit kokeilla esimerkiksi kylmässä suihkussa käymistä, jääpalan pitämistä kämmenellä, kuminauhan napsuttelua rannetta vasten tai voimakkaan pastillin imeskelyä.
• Suuntaa huomiosi muualle, pois ahdistusta ja itsetuhoisuutta tuottavista ajatuksista. Esimerkiksi fyysinen tai itselle mieluinen tekeminen, kuten musiikin kuuntelu, voi auttaa.
• Palauta mieleesi sellaisia hankalia tilanteita, joista olet aiemmin selvinnyt.
• Mieti, mikä on sinun elämässäsi kaikkein tärkeintä juuri tällä hetkellä.
• Vältä alkoholin tai muiden päihteiden käyttöä.
• Harkitse itsetuhoisuuden turvasuunnitelman tekemistä itsellesi.

Miten kohdata ahdistavat ja vaikeat tunteet?

Voimakkainkin ahdistus tai vaikea olo helpottaa ajan kanssa. Pahassa olossa ajatukset ovat usein korostuneen synkkiä, ja on vaikea nähdä myönteisiä mahdollisuuksia.

Ajatukset ovat kuitenkin vain ajatuksia, jotka tulevat ja menevät.

• Muista, että ajatukset ovat vain ajatuksia. Vaikeiden tunteiden yhteydessä ei kannata heti uskoa ajatuksiaan. Ajatukset ja tunteet eivät ole vaarallisia.
• Kerro itsellesi, mitä koet parhaillaan. Mitä ajatuksia, tunteita ja toimintayllykkeitä tunnistat? Jos sinun on vaikeaa tavoittaa ajatuksiasi, voit kokeilla täydentää esimerkiksi lauseen ”Minusta tuntuu, kuin minulle kävisi/ kohta tapahtuisi/ että mikään/ että kaikki/ että minä…”
• Kokeile olla näiden ajatusten ja tunteiden kanssa taistelematta niitä vastaan. Pyri tähän, vaikka mielesi sanoisi, että et voi sietää tätä tilannetta. Älä anna ajatusten ja vaikeiden tunteiden päättää, miten toimit.
• Maadoita ja rauhoita mielesi ja kehosi hengitys- ja aistiharjoitusten kautta. Apuna voit hyödyntää esimerkiksi syviä sisään- ja uloshengityksiä tai huomion kiinnittämistä ympärillä oleviin aistikokemuksiin. Ohjeita tähän löydät Rentoutus ja hengitys- sekä Tietoinen läsnäolo -ohjelmista.
• Kiinnitä huomiota omiin tarpeisiisi. Mikä olisi hyödyllistä sinulle juuri nyt?
• Ratko tarvittaessa ongelmia, ja pyydä siihen myös apua matalla kynnyksellä.
• Tutustu kriisitaitoihin.

Oletko huolissasi läheisesi itsetuhoisuudesta?

Kerro huolestasi läheisellesi ja kysy avoimesti hänen tilanteestaan. Itsetuhoisuudesta tai kuolemantoiveista puhuminen ei lisää itsetuhoisuutta. Useimmiten se helpottaa läheisen oloa.

Tärkeintä on kuunnella rauhallisesti, myötätuntoisesti ja tuomitsematta.

Jo kokemus kuulluksi tulemisesta ja oman pahan olon jakaminen ymmärtävän ihmisen kanssa voi auttaa merkittävästi.

Muista, että voit aina myös soittaa suoraan hätänumeroon 112. Läheisen voi myös tarvittaessa saattaa päivystykseen, tai häntä voi myös rohkaista soittamaan itselleen apua.