Haastavat tilanteet lapsen kanssa

Kaikki lapset ovat joskus vihaisia, eivät tottele tai muulla tavalla haastavat vanhempaa. Joskus vanhemmasta voi tuntua siltä, että ei pärjää lapsen kanssa, ei tiedä mitä tilanteessa kannattaisi tehdä tai mikä voisi auttaa.

Vanhempi voi ajatella esimerkiksi

• En pärjää lapsen kanssa.
• Kohta raivoan lapselle.
• Lapsi on tahallaan hankala.
• Lapsi yrittää ärsyttää minua.

Vanhemman omat tunteet voivat tällöin leimahtaa. Vanhemmassa voi herätä ärtymystä, huolta tai epätoivoa, tai voi tuntua, että ei jaksa lasta tai arkea.

Silloin on tärkeä pysähtyä. Tunteet ja ajatukset eivät ole vaarallisia, mutta omaa toimintaa on tärkeää opetella hallitsemaan.

Miksi reagoin tavoilla, joilla en halua reagoida?

Ihmiset ovat synnynnäisesti erilaisia tunteiden kokemisessa ja näyttämisessä sekä kyvyssä hallita omaa käyttäytymistä. Myös elämänkokemukset vaikuttavat kykyyn selviytyä haastavista tilanteista.

Samankin perheen eri jäsenet voivat reagoida samassa tilanteessa eri tavoilla.

Mitä voin tehdä?

Ota aikalisä

Vaikeatkin tunteet kuuluvat elämään. Jokaisella tunteella on oma merkityksensä ja viestinsä.

Hankalassa tilanteessa voi tuntua siltä kuin olisi myrskyn keskellä. Silloin on hyvä vain pysähtyä ja havainnoida. Muista, että mikään tunne ei ole pysyvä eikä kestä ikuisesti.

Aikalisän vaiheet:

1. Pysähdy ja hengitä pari kertaa syvään.

2. Poistu konkreettisesti tilanteesta tai ota mielikuvissasi pari askelta taaksepäin.

3. Mieti, mitä haluat tilanteessa tapahtuvan ja siitä seuraavan.

4. Toista tarvittaessa kohdat 1–3.

Pysähtymisen apuna voit käyttää Hengähdystauko-äänitettä.

Miten rauhoitat itseäsi?

Voimakkaan tunteen vallassa on vaikeampaa säädellä omaa käyttäytymistä. Silloin saattaa tehdä tai sanoa asioita, joita hetken päästä katuu. Näin voi käydä sekä lapselle että aikuiselle.

Lapsen olo voi helpottua, jos vanhempi suhtautuu tilanteeseen ymmärtäväisesti ja rauhallisesti. Siksi on tärkeää opetella ensin rauhoittamaan omaa tunnetilaa. Sanonta ”laita happinaamari ensin itsellesi, sitten vasta toiselle” pätee myös arjen ongelmatilanteisiin.

Hengitä syvään

Hengityksen rauhoittaminen viestii keholle, ettei vaaraa ole. Se antaa keholle luvan rentoutua.

Kehon rentoutuminen rauhoittaa myös mieltä. Usein jo muutama syvä ja rauhallinen sisään- ja uloshengitys riittää laukaisemaan kehon jännitystä. Kun saat kehon jännitystilaa hieman laskettua, sinun on helpompi toimia hyödyllisellä tavalla.

Harjoittele toiveikasta ajattelua

Muista, että lapset ovat oppivaisia. Sekä aikuisen että lapsen taidot voivat kehittyä. Tämä johtaa siihen, että tilanteet tulevat helpottumaan.

Joskus vielä tulee aika, jolloin tämä tilanne ei enää tule olemaan ongelma. Milloin uskot, että tämä aika voisi koittaa?

Ole kärsivällinen ja myötätuntoinen

Lapsesi ei ole tahallaan hankala. Hänellä on haaste, pulma tai ongelma, jossa sinä voit vanhempana auttaa ja tukea.

Miten eläytyä lapsen tilanteeseen?

Eläytyminen toisen tilanteeseen tarkoittaa, että pysähtyy miettimään lapsen kokemusta, ajatuksia ja tunteita. Jos tämä tuntuu vaikealta, saattaa oma tunnetila olla esteenä. Silloin kannattaa palata rauhoittamaan omaa tunnetilaa.

Kun asettuu tarkastelemaan tilanteita omasta ja toisen näkökulmasta, paranee kyky ymmärtää lasta. Näin voi löytää toimivampia keinoja ristiriitatilanteiden helpottamiseen.

Miten toivoisit, että sinut kohdattaisiin samassa tilanteessa? Eläytyminen lapsen tilanteeseen voi auttaa sinua toimimaan auttavalla tavalla lastasi kohtaan.

Vähennä puhetta

Toisen tunnetilanne voi herättää halun järkeillä tai selittää asioita. Voimakkaan tunteen vallassa toisen hyvää tarkoittavat neuvot voivat kuitenkin mennä “kuuroille korville”.

Usein auttavampaa on olla läsnä ja tukena ilman, että tarvitsee puhua. Anna lapselle tilaa, jos lapsi haluaa vetäytyä. Ole kuitenkin lähellä tai saatavilla, ja tarjoa lapselle mahdollisuus puhua tai tulla syliin tai saada muuta lempeää kosketusta.

Toimi esimerkkinä

Lapset oppivat tehokkaasti katsomalla mallia toisista ihmisistä. Mikä olisi sopiva tapa näyttää sitä tunnetta, jota lapsi vaikuttaa kokevan? Miten sinä ilmaiset esimerkiksi kiukun tunnetta? Voiko lapsi ilmaista kiukkua samalla tavalla kuin sinä?

Miten suhtautua joustamattomuuteen?

Ihmiset voivat olla synnynnäisiltä piirteiltään enemmän tai vähemmän joustavia. Kuormittuminen, stressi tai voimakas tunnetila vähentävät usein kykyä joustavaan ajatteluun.

Joustamattomalla mielellä ihmisellä on voimakkaita mielipiteitä ja ajatuksia siitä, miten asioiden kuuluisi mennä.

Joskus myös aikuiset voivat olla liiallisen joustamattomia. Joustavuuden kykyä voi kuitenkin harjoitella.

Harjoittele omaa joustavuutta

Lapsen joustamattomuus voi herättää vanhemmassa voimakkaita tunteita. Huomaa, oletko itse tunnetilan vallassa. Jos olet, yritä ensin laskea omaa tunnetta. Näin lisäät omaa kykyäsi toimia joustavasti ja järkevästi tilanteessa.

Auttaaksesi lasta voit kysyä itseltäsi

• ymmärtääkö lapsi, mitä häneltä odotetaan?
• onko lapsella riittävät taidot tehdä se, mitä häneltä odotetaan?
• onko lapsi halukas tekemään sitä, mitä häneltä odotetaan?

Ihmiset joutuvat elämässä tekemään joskus asioita, vaikka eivät haluaisi. Muistele tilannetta, jossa itse viivyttelit sellaisen asian tekemistä, jota et olisi halunnut tehdä mutta joka piti tehdä. Lapsi saattaa olla juuri nyt samanlaisessa tilanteessa. Voit samalla ymmärtää ja olla empaattinen, mutta auttaa lasta toimimaan.

Ratkokaa ongelmatilanteita yhdessä

Toistuvia arjen ongelmatilanteita kannattaa ratkoa yhdessä lapsen kanssa. Ihmiset sitoutuvat usein paremmin muuttamaan toimintaansa, jos ovat olleet mukana miettimässä ratkaisuja.

Ongelman ratkomista kannattaa tehdä silloin, kun ongelmatilanne ei ole meneillään.

Apua omahoito-ohjelmista

Esimerkiksi seuraavista omahoito-ohjelmista löydät keinoja käsitellä haastavia tilanteita ja omia tunteitasi.

Itsemyötätunto on tärkeää

Monet kamppailevat lapseen liittyvien arjen ongelmien kanssa, eikä kukaan vanhempi osaa toimia aina haluamallaan tavalla.

Voimakkaan tunteen vallassa saattaa herkästi juuttua yksipuolisiin, uhkaaviin ja lannistaviin ajatuksiin.

Kuuntele ja tarkastele omia tunteitasi ja kokemuksiasi syyllistämättä itseäsi. Huomaa arjen onnistumisia ja hetkiä, kun asiat sujuvat ja toimivat. Kehu ja kannusta itseäsi. Erityisen tärkeää se on haastavissa hetkissä.

Seuraavalla videolla (2:30) kuulet kokemuksia siitä, miten erilaisia tunteitaan voi havaita, tutkia ja hyväksyä. Tunteiden käsittelyn kautta elämään voi myös löytyä lisää positiivisia asioita.

Kerro tilanteesta läheisille

Moni kertoo tuntuneen helpottavalta, kun on kertonut tilanteesta läheisilleen. Vaikka asian puheeksi ottaminen tuntuisikin vaikealta ja turhalta, kannattaa vaikeista tilanteista puhua toiselle aikuiselle, esimerkiksi läheisille tai jos mahdollista, hyvälle ystävälle. Silloin ei ole enää yksin vaikean tilanteen kanssa. Tällöin omat ajatukset ja tunteet usein myös selkiytyvät.

Tunnista oman käytöksen rajat

Jos olet huolissasi, että saattaisit vaikeassa tilanteessa itse käyttäytyä väkivaltaisesti, hae apua.

Maria Akatemia auttaa naisia ja tyttöjä ottamaan vastuuta omista tunteistaan ja käyttäytymisestään. Järjestö tarjoaa vertais- ja keskustelutukea.

Lyömätön Linja tarjoaa tukea ja apua miehille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa läheisiinsä. Tarkoitus on oppia hahmottamaan vaihtoehtoisia toimintamalleja väkivaltaiselle käyttäytymiselle. Järjestö tarjoaa yksilö-, pari- ja ryhmätapaamisia.