Miten tukea lapsen vireyden säätelyä?
Hermosto säätelee vireystilaa siten, että se pystyy vastaamaan muuttuviin tilanteisiin.
Sopivassa vireystilassa ihminen pystyy olemaan kontaktissa itseensä, muihin ihmisiin sekä ympäristöön. Kehon viestien, kuten nälän tai levon tarpeen, huomaaminen onnistuu. Keskusteleminen tai muiden seurassa oleminen tuntuu silloin helpolta.
Sopivalla vireydellä ihminen pystyy myös havainnoimaan ympäristöä, keskittymään koulussa opetukseen tai työssä tehtäviin ja jaksaa tehdä kotitöitä. Omat tunteet tuntuvat pääosin siedettäviltä ja olo koetaan turvalliseksi.
Mitä on yli- tai alivireys?
Ihmisen vireystila eli virkeyden taso vaihtelee vuorokauden aikana. Joskus vireystila voi olla liian korkea tai matala.
Ylivireys
Ylivireä ihminen voi kokea erilaisia fyysisiä oireita, kuten levottomuutta, jännitystä, ylitsepääsemättömän vaikeita tunteita tai jopa kipua.
Voi myös tuntua siltä, että tekisi asioita kuin moottorin ajamana. Ylivireänä keskittyminen olennaiseen voi olla vaikeaa ja nukkuminen häiriintyä.
Liian korkea vireystila voi johtaa
- keskittymisen vaikeutumiseen
- riehakkuuteen
- keholliseen aktiivisuuteen
- tarkkaavuuden ylläpitämisen vaikeuteen
- virhealttiuteen
Alivireys
Alivireys on ikään kuin ihmisen virransäästötila.
Ensimmäinen merkki alivireydestä on usein vaikeus tarttua arkisiin askareisiin. Olo voi olla epäsosiaalinen, apaattinen ja aloitekyvytön. Alivireys voi ilmetä myös tunteiden katoamisena, tyhjyydentunteina ja uneliaisuutena.
Liian alhainen vireystila voi johtaa
- keskittymisen vaikeutumiseen
- toiminnan hidastumiseen tai lamaantumiseen
- passiivisuuteen
- tarkkaavuuden ylläpitämisen vaikeuteen
- oman toiminnanohjauksen hidastumiseen
Miten omaa vireyttä voi oppia tunnistamaan?
Oman vireystilan vaihteluita voi olla vaikea huomata. Harjoittelun avulla niiden havainnointi ja säätely tulee helpommaksi. Lapsi voi aikuisen kanssa harjoitella tunnistamaan senhetkistä vireystilaansa.
Vireystilan tunnistamisen kautta oppii myös pikkuhiljaa huomaamaan, mitä mieli ja keho tarvitsevat milläkin hetkellä.
Vireyden vaihtelun tunnistamisen avulla aikuinen voi huomata, mitkä tekemiset nostavat tai laskevat lapsen vireyttä. Näin myös lapsi voi löytää keinoja säädellä omaa vireyttä.
Katso videolta (1:58), miten vireystilan vaihtelua voi hahmottaa vireystilamittarin avulla.
Miten säädellä vireyttä?
Vireyden säätely tarkoittaa kykyä tietoisesti muuttaa sen hetkistä kehollisen virkeyden tilaa. Lapset tarvitsevat tässä usein paljon aikuisen apua eli kanssasäätelyä.
Mitä kanssasäätely on?
Kanssasäätelyssä aikuinen:
- Sanoittaa olotiloja, tunteita ja tilanteita.
- Tarjoaa lämpöä, ymmärrystä ja turvaa silloinkin, kun lapsella on hankalaa.
- Rakentaa arkea, jossa on riittävästi ennakoitavuutta. Samat asiat siis toistuvat samalla tavalla riittävän usein.
- Rakentaa arkea, jossa on turvallista kasvaa ja kehittyä.
- Näyttää omalla toiminnallaan mallia tunteiden, toiminnan ja vireyden säätelystä.
Kanssasäätely antaa lapsen stressinsäätelyjärjestelmille rauhaa kehittyä ikätasoisesti. Se myös antaa mallin siitä, että hankalia tilanteita voi sietää ja säädellä.
Huomaa
Kyky itsereflektioon eli taitoon havainnoida omia ajatuksia, tunteita, kokemuksia ja kehon olotiloja kehittyy kasvun myötä. Ihmiset eroavat synnynnäisissä valmiuksissaan tähän kykyyn. Tätä taitoa voi myös harjoitella.
Miten nostaa liian matalaa vireyttä?
Vireystilaa voi nostaa esimerkiksi aktivoivilla ja liikunnallisilla harjoituksilla, valon määrän lisäämisellä ja virikkeiden lisäämisellä.
Tutustu harjoituksiin:
Miten laskea liian korkeaa vireyttä?
Vireystilaa voi laskea rauhoittavilla ja rentouttavilla harjoituksilla, valon määrän vähentämisellä ja virikkeiden määrän laskemisella.
Hengitys- ja rentoutusharjoituksista on usein apua, kun lapsi on levoton, jännittynyt, ahdistunut tai muutoin kiihtynyt. Kehon rauhoittuessa myös ajatukset saavat tilaa rauhoittua ja rentoutua.
Tutustu harjoituksiin:
Huomaa
- Lapsen vireystasoa voi laskea tai nostaa pienin, lyhyin harjoituksin.
- Tee huomioita lapsesi vireystilasta, ja auta häntä tarvittaessa laskemaan tai nostamaan vireystilaansa.
- Kertokaa toimivista keinosta myös muille aikuisille, jotta lapsi saa tukea vireystilan säätelyyn eri ympäristöissä.
Milloin tarvitaan ammattiapua?
Joillakin lapsilla vireys voi olla huomattavan usein tai pitkäkestoisesti yli- tai alivireä. Kyse saattaa tällöin olla esimerkiksi mielialaoireesta tai neuropsykiatrisesta piirteestä.
Milloin ja mistä apua?
Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä. Sinun ei tarvitse tietää itse, onko lapsellasi esimerkiksi mieliala- tai neuropsykiatrinen häiriö.
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan oireen tai tilanteen käsittelyyn.
Ammattilainen auttaa myös diagnostisiin arvioihin liittyvissä kysymyksissä.
Apua voi hakea esimerkiksi
- neuvolasta
- perheneuvolasta
- terveydenhoitajalta
- koulukuraattorilta
- koulupsykologilta
- nuorisoasemalta
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Nettiterapia on tutkitusti tehokas hoitomuoto. Siinä yhdistyy itsenäinen työskentely verkossa ja asiantuntevan terapeutin tuki. Hoito alkaa useimmiten jo noin viikon sisällä lähetteen saapumisesta.
Terapiassa etenet omaan tahtiisi, mutta et ole yksin: oireisiisi perehtynyt terapeutti seuraa harjoituksiasi, antaa palautetta ja vastaa kysymyksiisi koko hoidon ajan.
Nettiterapia on erikoissairaanhoitoa ja Suomessa asuville maksutonta. Lähetteen voi kirjoittaa kuka tahansa lääkäri.
