Mielihyvävarasto

Tämän osion tavoitteena on lisätä arkeesi toimintoja ja asioita, jotka tuottavat sinulle mielihyvää. Tavoitteena on tasapainottaa voimavaroja lisäävien ja kuluttavien asioiden suhdetta.


Mielihyvävarasto-osiosta voi olla sinulle apua jos kärsit joistakin seuraavista oireista:
  • ahdistuneisuus
  • levottomuus
  • alakuloisuus
  • surumielisyys
  • uupumus
  • kyvyttömyys nauttia


Huom! Jos tunnet, että lisäapu olisi tarpeen ja netin avulla työskentely sopii sinulle, voit hakeutua nettiterapiaan​. Nettiterapiaan tarvitset lääkärin lähetteen.

Modernin elämän haasteet kohdistuvat suurelta osin ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin. Aikamme on asettanut meille haasteita, joita vastaamaan tarvitsemme erityisesti elämänhallintaan ja vuorovaikutukseen liittyviä taitoja.

 Miellyttävät asiat antavat voimaa arkeen

Elämä on aktiivista tasapainottelua ns. kuluttavien ja voimia tuovien tekijöiden välillä; velvollisuuksien, vaatimusten sekä mielihyvää tuottavien asioiden lomassa.

Jos emme kiinnitä huomiota tasapainon ylläpitämiseen, voi vaaka kallistua huomaamattakin kuluttavien tekijöiden puolelle.

Seurauksena tästä voivat olla muistivaikeudet, mielialan lasku, ärtyminen, kohtuuton huolestuminen tai ahdistus, aloitekyvyn vähentyminen, mielenkiinnon puute ennen mielenkiintoa herättäneisiin tai mukavina pidettyihin asioihin, väsymys ja keskittymiskyvyn karkaaminen. Ilman masennustakin mieliala voi olla alakuloinen ja toisinaan tämä on seurausta juuri edellä mainitusta tasapainon kallistumisesta kuormittavalle puolelle vaakaa.

Ihmisillä on huomattavia eroja stressinsietokyvyssä ja tästä syystä on hyvä oppia tunnistamaan oma “hyvän toimintakyvyn alue”, jotta voisi itse oppia ehkäisemään pitkäkestoista yli- tai alikuormittamista. Pitkäkestoinen ylikuormittuminen ei yksin vaikuta negatiivisesti mielialaan, vaan myös pitkäkestoinen alikuormittuminen stressaa mieltä. Ihminen voi parhaiten saadessaan toteuttaa kykyjään ja lahjojaan oikeissa mittasuhteissa.

 Uupunut turvautuu helposti haitallisiin pikaratkaisuihin

Kuormittuneessa mielentilassa on helppo turvautua lyhyen tähtäimen mielihyvään. Tarkoituksena on nopea mielen tasapainottaminen. Mm. Lohtusyöminen, alkoholi, uhkapelaaminen, netissä surffaaminen jne. voivat palvella tällaisena laastarina.

Usein pikaratkaisut voivat pitkällä tähtäimellä osoittautua riittämättömäksi tai haitallisiksikin. Tästä syystä on kokonaisuuden kannalta hyödyllisempää panostaa niihin asioihin, jotka edistävät hyvinvointia ja tuottavat mielihyvää pitkällä tähtäimellä.

On hyvä tiedostaa, että kuormittuneessa mielentilassa miellyttävien asioiden löytäminen ja tekeminen on selkeästi haasteellisempaa, kuin tyytyväisessä mielentilassa. Hakeutuminen miellyttävien asioiden pariin voi tuntua hankalalta ja työläältä, jos niistä saatu mielihyvä ei ole välitön. Tästä syystä on tavallaan luonnollista, joskin haitallista, että ihminen alkaa karsia aiemmin mielekkääksi kokemistaan asioista. Noidankehä on valmis, kun elämässä on entistä vähemmän mielialaa nostavia toimintoja, jonka seurauksena mieliala laskee ja aloitekyky edelleen vähenee.

Ihminen on geneettiseltä perimältään, kokemusmaailmaltaan, lahjoiltaan, heikkouksiltaan ja vahvuuksiltaan yksilö. Toisin sanoen eri ihmisiä innostaa, vahvistaa, kuluttaa ja lannistaa eri asiat. Tästä syystä on tärkeä arvioida omaa voimavarapuntaria vertaamatta sitä naapurin vaakaan. Näin saadaan selvyys siitä, kuinka kevyt tai painava mielihyvä puoli on suhteessa kuluttaviin asioihin.

 Jos vanhat keinot eivät tepsi, on aika kokeilla uutta

​​Voi olla, että ihminen on panostanut elämässään sellaisiin asioihin, tapoihin ja ratkaisuihin, jotka eivät tunnu auttavan eteenpäin. Päinvastoin voi olla, että elämänlaatu on laskenut, mitä enemmän on yrittänyt turvautua vanhoihin keinoihin vaikuttaa itseensä tai ympäristöönsä. Voi hyvin olla, että nuo keinot ovat joskus, jossain toisessa tilanteessa toimineet kohtuullisesti, mutta jos tarkastelee niiden hyödyllisyyttä nykyhetkessä, joutuukin toteamaan niiden toimimattomuuden tänä päivänä.

Jumiutuminen ongelman kapeutuneeseen tarkasteluun tapahtuu etenkin silloin, jos ihminen kokee olevansa pakon edessä. Sillä on itse asiassa varsin vähän merkitystä, onko tuo koettu pakko sisältä tai ulkoa päin tuleva kokemus. Jos ihminen pystyy vaikeassa tilanteessa ikään kuin astumaan tilanteen ulkopuolelle ja näkemään edes joitain mahdollisuuksia vaikuttaa tu​levaisuuteensa, lisääntyy tunne itsemääräämisoikeudesta ja valinnan vapaudesta. Tällöin mahdollistuu myös luova ongelmanratkaisu. Toisin sanoen on hyvä tietoisesti harjoitella laaja-alaista ongelmanratkaisua ja nähdä eri vaihtoehtoja lähestyä samaa ongelmaa. Tämä lisää tärkeää elämäntaitoa, joustavaa ajattelua. Joustava ja monipuolinen kyky tarkastella asioita ja ratkaista haasteita on yhteydessä tyytyväiseen mielialaan.

 Voimavarakeskeinen elämä

​​Tutkimuksissa ollaan sitä mieltä, että ihminen voi parhaiten voidessaan toteuttaa sisäsyntyistä motivaatiotaan; toimintaa, jossa hän pääsee käyttämään henkilökohtaisia lahjoja ja mielenkiinnon kohteita. Kokiessaan tekevänsä mielekkäitä asioita osana arvostavaa sosiaalista verkostoa, ihminen jaksaa elämän varjopuoliakin kohtuullisesti. Ihmisellä on yleisinhimillinen tarve toimia ja saada aikaan merkityksellisiä asioita sekä luoda ja ylläpitää läheisiä ihmissuhteita ja vaikuttaa omiin asioihinsa.

Ihmisen suunnatessa tarkkaavaisuutensa, toimintansa sekä ajankäyttönsä sellaisiin asioihin, jotka tuntuvat hänestä mielenkiintoisilta ja joissa hän on hyvä, ihminen vahvistaa käsitystä itsestään ja ylläpitää positiivista tasapainoa voimavarojensa suhteen. Hän vahvistaa sitä pitkäkestoista lähdettä, joka tuo toistuvaa mielihyvän kokemusta elämään. Onnistumisen kokemuksien eteen ei tällöin tarvitse kohtuuttomasti ponnistella ja vahvuuksien ohella kehittyvät heikommatkin puolet, ikään kuin varkain.​

 Ajatukset mielihyvän esteenä - Riston tarina

​​Risto, 42- vuotias asentaja on viime aikoina kärsinyt alakuloisuudesta, keskittymisvaikeuksista ja hän on menettänyt mielenkiintonsa aiemmin mukavina pitämiinsä asioihin.

Risto on huolestunut keskittymiskyvyttömyydestään ja toivoisi saavansa kiinni mielihyvän ja tarkkaavuuden kokemuksesta. Risto on luontaisesti kiinnostunut enemmän tv-sarjoista, kuin uutisista. Hän on kuitenkin aina ollut sitä mieltä, että sivistyneen ihmisen tulisi tietää, mitä maailmalla tapahtuu. Niinpä Risto ei ole kyseenalaistanut uutisten katsomista, vaikka se tällä hetkellä ruokkiikin pessimististä mielialaa ja saa keskittymiskyvyn entisestäänkin herpaantumaan ja Riston siten turhautumaan. Viime aikoina tv-sarjojenkin loppuun asti katsominen on alkanut tuntua merkityksettömältä.

Jos ajatellaan, että Risto kysyisi sinulta neuvoa tilanteeseensa, mitä vastaisit? Kumpaan toimintaan kehottaisit häntä juuri nyt panostamaan sarjaan vai uutisiin? Tv-sarjaan, eikö totta? Todennäköisesti sanoisit hänelle; "Unohda uutiset, ainakin vähäksi aikaa ja tee asioita, jotka tuottavat sinulle mielihyvää ja joissa koet onnistumista", eikö vaan?

Toisin sanoen osaisit ehkä luonnostaan suhtautua ystävääsi lempeästi, madaltaa vaatimuksia, arvioida asioita nykyhetken valossa ja kokeilla vaihtoehtoisia tapoja toimia ja ajatella. Osaisit arvioida, mihin toimintaan Riston kannattaisi panostaa juuri nyt ja mihin ei. Ymmärtäisit, että nykyhetken voimavarojen lisääminen olisi Riston mielen hyvinvoinnille oleellista. Osaisit ehkä ottaa käyttöön joustavan ajattelun periaatteet vastakohtana ehdottomalle ja jäykälle ajattelulle sekä toiminnnalle ja lisätä siten mielihyvätekijöitä Riston elämään.​

 Tyytyväisyys on pienestä kiinni

Tyytyväisyyden askelia otetaan tekemällä pieniä, mielihyvää tuottavia asioita toistuvasti ja tietoisesti. Tavallinen harhauttava uskomus on, että miellyttävät kokemukset ilmaantuvat elämään itsestään. Omaa onnellisuutta ei kannata jättää kuitenkaan sen varaan.

Tässä osassa olemme käyneet useita asioita, jotka voidaan tiivistää seuraavasti:
Kun kuormittavien- ja mielihyvää tuottavien tekijöiden vaaka on tasapainossa, ovat edellytykset tyytyväiselle elämälle hyvät. Mielihyvää tuottavat tekijät voivat olla pieniä asioita, kunhan ne toistuvat tarpeeksi usein. Parhaita keinoja edistää hyvinvointia ovat ne toiminnot, jotka eivät tuota psyykkistä pahaa oloa, vaan toimivat pitkän tähtäimen mielihyvän lähteenä. Kuormittavat ja voimavaroja lataavat asiat ovat eri ihmisillä erilaisia. Ihmisillä on kuitenkin yleisinhimillinen tarve tehdä merkityksellisiä asioita ja luoda merkityksellisiä ihmissuhteita. Oleellista on löytää omat vahvuusalueet, joihin panostaminen edistää hyvinvointia.​​ ​

 Harjoitus: Tee muistilista mielihyvää tuottavista asioista

Tässä harjoituksessa pohdit, mitkä asiat lisäävät mielihyvää arkeesi.

Tee harjoitus oheisen PDF-tiedoston avulla. Voit tallentaa ja täyttää tiedoston, tulostaa sen tai käyttää sitä esimerkkinä ja tehdä vastaavan harjoituksen paperille.

Lataa täytettävä PDF-tiedosto


Huom! Jos haluat tallentaa PDF-harjoitukseen kirjoittamasi vastaukset, tallenna tiedosto ensin tyhjänä, ja avaa tiedosto sitten uudelleen käyttäen erillistä PDF-lukijaa (esim. maksuton Adobe Reader). Näin varmistat, että vastauksesi tallentuvat varmasti tiedoston uudelleen tallennuksen yhteydessä.