Siirry pääsisältöön

Keskusteluhoidot mielenterveyshäiriöissä

Keskusteluhoidot kuuluvat psykososiaalisiin hoitoihin. Niiden kesto ja intensiteetti vaihtelee 1–2 käyntikerran lyhyestä interventiosta useamman vuoden kestävään psykoterapiaan.

Mitä keskusteluhoito on?

Keskusteluhoito pohjautuu vuorovaikutukseen, ja sitä antaa terveydenhuollon tai sosiaalihuollon ammattilainen. Keskusteluhoitoa voidaan antaa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.

Keskusteluhoito voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista. Joskus myös läheisiä kutsutaan mukaan ainakin osaan käynneistä.

Keskusteluhoito voi olla joko

  • tukea-antavaa tai
  • sillä voi olla ennalta määritelty päämäärä ja rakenne, jolloin se yleensä perustuu johonkin menetelmään.

Keskustelemisen lisäksi voidaan tehdä harjoitteita, joilla opetellaan tunnistamaan ja muuttamaan oireita tuottavia toimintatapoja. Joskus asiakas saa tehtäviä, joita hän tekee tapaamisten välillä.

Keskusteluhoitoihin kuuluvat myös ohjattu omahoito, psykoterapia ja lyhytpsykoterapia.

Ohjattu omahoito

Ohjattua omahoitoa antaa yleensä perusterveydenhuollon ammattilainen.

Siinä yhdistyvät

  • omatoiminen työskentely Mielenterveystalon omahoito-ohjelmassa ja
  • ammattilaiselta saatava tuki.

Potilas ja ammattilainen tapaavat 1–3 kertaa. Potilas saa tukea sopivan omahoito-ohjelman valitsemisessa, tavoitteen asettelussa ja toipumisen kannalta keskeisten taitojen harjoittelussa.

Psykoterapia

Psykoterapia on eniten tunnettu ja yleensä myös laajamittaisin keskusteluhoito.

Sitä harkitaan silloin, kun ongelmat

  • ovat pitkäaikaisia ja toistuvia
  • vaikeuttavat pärjäämistä esimerkiksi työssä, opinnoissa tai sosiaalisissa suhteissa.

Psykoterapiaan osallistuminen vaatii motivaatiota ja jaksamista työskennellä oman hyvinvoinnin eteen. Usein vaaditaan myös taloudellisia resursseja.

Koska psykoterapia vaatii voimavaroja, ei se välttämättä ole paras vaihtoehto silloin, kun kriisi on erityisen voimakas tai elämäntilanne erityisen kuormittava. Silloin kannattaa harkita lyhytaikaisempaa kriisiapua, ja pohtia psykoterapian tarvetta myöhemmin.

Psykoterapiaa toteuttaa aina psykoterapeuttikoulutuksen suorittanut henkilö, jolle Valvira eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on antanut oikeuden käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä.

Psykoterapiaan voi hakeutua omakustanteisesti, Kelan tukemana ja osalla alueista myös julkisen terveydenhuollon myöntämällä palvelusetelillä.

Lyhytpsykoterapia

Lyhytpsykoterapia eroaa psykoterapiasta siten, että siinä rajataan tarkemmin sekä terapian ajallinen kesto että terapiassa käsiteltävät asiat. Terapeutti ja potilas valitsevat yhdessä tietyn ongelman ja keskittyvät siihen aikarajallisesti.

Kolmannen sektorin keskusteluapu

Jos sinulla on keskustelun tarvetta, joka liittyy esimerkiksi yksinäisyyteen tai tarpeeseen vaihtaa ajatuksia samassa elämäntilanteessa olevien henkilöiden kanssa, kannattaa kartoittaa kolmannen sektorin palvelut. Niitä tarjoavat esimerkiksi

  • seurakunnat
  • mielenterveysjärjestöt
  • eri sairausryhmien vertaisjärjestöt.

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

      Omahoito-ohjelmat

      Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

          Nettiterapiat

          Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

            Sinua saattaa kiinnostaa myös