Ryhmäpsykoterapia

Psykoanalyyttisen ryhmäpsykoterapian tavoitteena on auttaa ihmistä ymmärtämään

• itseään ja tunteitaan
• aiempia ihmissuhteitaan ja vuorovaikutuskokemuksiaan
• ihmissuhteisiin vaikuttavia tekijöitä

Osallistuja harjaantuu ihmissuhde- ja ryhmätyötaidoissa sekä oppii havainnoimaan suhdettaan itseensä ja muihin. Ryhmäläisten erilaiset näkökulmat tarjoavat hyvän työvälineen omien ajattelu- ja toimintatapojen ymmärtämiselle. Se on pohja niiden mahdolliselle muutokselle.

Psykoanalyyttinen ryhmäpsykoterapia sopii jokaiselle, joka haluaa tutkia omaa tapaansa olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja oppia tuntemaan itseään paremmin. Ryhmäpsykoterapia ei edellytä aiempaa kokemusta psykoterapiasta, mutta se soveltuu hyvin myös yksilöpsykoterapian ja lyhytterapian jatkoksi.

Ryhmäpsykoterapiaan voi hakeutua monista eri syistä. Syitä voivat olla esimerkiksi itsetunto- ja jaksamisvaikeudet, yksinäisyys, masennus, ahdistuneisuus, ruumiilliset oireet ja sairaudet, erilaiset epävarmuudet ja ristiriidat, pelot ja pettymykset sekä menetykset elämässä ja ihmissuhteissa.

Lyhyissä psykoterapiaryhmissä ryhmä kootaan usein jonkin ryhmäläisiä yhdistävän teeman ympärille. Teema voi liittyä esimerkiksi elämäntilanteeseen, elämänvaiheeseen tai elämänkokemukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset elämänmuutoksiin liittyvät ryhmät.

Ryhmään hakeutumista edeltää aina muutama yksilötapaaminen ryhmäpsykoterapeutin kanssa. Alkutapaamisilla keskustellaan asiakkaan tarpeista ja tavoitteista. Samalla pohditaan, sopiiko ryhmämuotoinen psykoterapia asiakkaalle ja milloin se olisi hyvä aloittaa. Keskusteluissa käydään läpi myös psykoterapiaan sitoutumiseen liittyviä käytännön kysymyksiä.

Mikäli asiakas ja ryhmäpsykoterapeutti päätyvät siihen, että ryhmäpsykoterapia on sopiva terapiamuoto ja paikka sopivassa ryhmäkokoonpanossa löytyy, voi terapia alkaa.

Ryhmäpsykoterapiassa tulee sitoutua ryhmän jäsenyyteen koko sen kokonaiskeston ajaksi.

Lisäksi ryhmän jäsenten tulee sitoutua luottamuksellisuuteen. Se tarkoittaa sitä, että ryhmän ulkopuolella ei saa puhua siitä, keitä ryhmään kuuluu ja mitä ryhmässä on käsitelty. Luottamuksellisuuden tulee säilyä myös ryhmäprosessin päättymisen jälkeen.

Psykoterapiaryhmä ei sovi silloin, kun sairaus vaatii intensiivistä hoitoa. Se ei sovi myöskään silloin, jos psykoosisairaus, päihdeongelma tai itsetuhoisuus on akuutissa vaiheessa.

Psykoanalyyttistä ryhmäpsykoterapiaa toteuttavat siihen erityisesti koulutetut Valviran ja Kelan hyväksymät ryhmäpsykoterapeutit.

Pisimmillään ryhmät kestävät noin 2,5–3 vuotta. Lyhyempien ryhmien kesto vaihtelee muutamasta kuukaudesta alle vuoteen.

Psykoterapiaryhmät voivat olla suljettuja, jolloin kaikki aloittavat ja lopettavat ryhmässä samaan aikaan. Ryhmät voivat olla myös jatkuvasti täydentyviä, jolloin ryhmään voi liittyä uusia, mikäli ryhmässä on tilaa. Jatkuvasti täydentyvissä ryhmissä ryhmäprosessin päättymisajankohta on yksilöllinen.

Ryhmäpsykoterapia toteutetaan useimmiten kasvokkain. Vuorovaikutus on aidointa ja usein myös hoitavinta, kun ollaan läsnä samassa tilassa. Kuitenkin lyhytkestoisia psykoterapiaryhmiä on tarjolla myös etänä.

Ryhmässä on yleensä 4–8 jäsentä ja ryhmäpsykoterapeutti. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 1,5 tuntia kerrallaan.

Ryhmässä psykoterapeutti ei jaa puheenvuoroja eikä määrittele keskusteluteemoja etukäteen. Ryhmässä keskustellaan vapaasti kaikesta siitä, mitä ryhmän jäsenten mielissä liikkuu ja mitä kukin nostaa esille.

Ryhmäpsykoterapeutti huolehtii ryhmän turvallisista työskentelypuitteista ja tukee ryhmän toimintaa.

Ryhmäpsykoterapeutti

• selventää ryhmässä käsiteltäviä ilmiöitä
• auttaa ryhmän jäseniä tutkimaan esiin nousevia tunteita ja merkityksiä
• auttaa ryhmän jäseniä havainnoimaan itsessä vieraammiksi jääneitä puolia, toimintatapoja ja sisäisiä kokemuksia

Ryhmässä osallistuja saa kokemuksen ryhmään kuulumisesta ja vertaisuudesta. Sen tukemana on helpompi yhdessä pohtia mahdollisia ryhmässä nousevia ristiriitoja ja auktoriteettikysymyksiä sekä päästä niissä turvallisesti eteenpäin. Samalla voi oppia lisää itsestä ja toisista.

Ryhmäpsykoterapiatunti on yksilöpsykoterapiatuntia edullisempi. Ryhmäpsykoterapia toteutetaan yleensä kaksoistunteina eli yksi kerta kestää 1,5 tuntia.

Ryhmäpsykoterapiaan on mahdollista hakea julkista tukea. Julkisen tuen hakemiseen on kaksi vaihtoehtoa:

• Kela, josta voi hakea kuntoutuspsykoterapiaa tai vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelijärjestelmä

Julkisen tuen hakeminen edellyttää, että hoitava lääkäri on arvioinut kyseisen psykoterapiamuodon hakijan terveydentilan kannalta tarpeelliseksi kuntoutusmuodoksi ja suositellut sitä lausunnollaan.

Lisätietoa korvauskriteereistä saa Kelalta sekä omalta hyvinvointialueelta.

• Kela kuntoutuspsykoterapia: korvauksen määrä (opens in a new window, goes to a different website)

Ryhmäpsykoterapeutit, jotka on hyväksytty Kelan kuntoutuspsykoterapian tai vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen antajiksi, löytyvät Kelan palveluntuottajahausta. Löydät ne parhaiten, kun valitset

• kuntoutusmuodoksi joko kuntoutuspsykoterapian tai vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen sekä näiden lisäksi psykoterapian
• terapian lajiksi ryhmäterapian

• Kela kuntoutuspsykoterapia (opens in a new window, goes to a different website)
• Kela vaativa lääkinnällinen kuntoutus (opens in a new window, goes to a different website)

• Suomen ryhmäpsykoterapia (opens in a new window, goes to a different website)
• Ryhmäanalyysiyhdystys (opens in a new window, goes to a different website)

• Minduu-palvelu avoimet terapiaryhmät (opens in a new window, goes to a different website)
• Ryhmäpsykoterapiaa etäyhteydellä -sivusto (opens in a new window, goes to a different website)