Siirry pääsisältöön

Miten voin tukea oireilevaa lastani?

Lapsen mielenterveyden ongelmat herättävät usein huolta tai keinottomuutta. Vanhempi voi auttaa lastaan suhtautumalla ymmärtäväisesti oireisiin, antamalla oikeaa tietoa ja tukemalla arjen sujumista.

Kuinka yleistä oireilu on?

Erilaiset ohimenevät mielen tai käyttäytymisen oireet voivat kuulua lapsen tavanomaiseen kehitykseen. Kaikki lapset käyttäytyvät ajoittain haastavasti tai kokevat pelkoa tai ahdistusta uusissa tilanteissa. Nuoruusiässä kehitykseen voi kuulua itsetunnon ja mielialojen vaihtelua.

Lapsilla ja nuorilla esiintyy paljon ohimenevää oireilua, esimerkiksi arjen muutostilanteisiin liittyen.

Noin 15–20 prosentilla lapsista ja nuorista on oireita tai ongelmia, jotka täyttävät jonkin mielenterveyshäiriön kriteerit. Nuorilla on mielenterveyshäiriöitä noin kaksi kertaa useammin kuin lapsilla.

Milloin on kyse mielenterveyden ongelmista?

Lapsen ja nuoren tulisi kyetä käymään koulussa, kokemaan myönteisiä tunteita, solmimaan ihmissuhteita ja olemaan kiinnostunut iälleen tyypillisestä tekemisestä.

Jos vaikeuksia esiintyy jatkuvasti tai pitkään ja ne vaikuttavat lapsen arkiseen toimintaan ja vointiin, voi kyseessä olla mielenterveyden tai kehityksen ongelma tai häiriö. Tällöin on syytä hakea apua.

Miten tukea lasta arjessa?

Kun lapsi oireilee, on arjen perusasioista huolehtiminen ensisijaista. Arjen säännöllisyyden ja tarpeista huolehtimisen korjausliikkeet voivat helpottaa oireita merkittävästi.

1. Kuormituksen vähentäminen

Lapsen oireilu voi johtua siitä, että hänellä on liikaa kuormitusta ja stressiä. Pohdi, vaaditaanko lapselta ikätasoon ja kehitykseen nähden liikaa tai kokeeko lapsi vaatimukset liiallisiksi. Miten mahdollisia paineita voisi vähentää? Mistä kuormittavista asioista voisi luopua?

Voiko kuormittunut lapsi harrastaa?

Jos stressi pahentaa lapsen oireita, voi harrastusmenojen karsiminen joskus olla tarpeen. Toisaalta tekemisiin ja harrastuksiin osallistuminen on usein tärkeä voimavara.

Mieti, kannattaako harrastusta jatkaa, jos lapsi on toistuvasti

  • haluton ja vastusteleva lähtemään harrastukseen tai
  • toistuvasti väsynyt tai ärtynyt sieltä tullessaan

Kun pohdit asiaa, ota huomioon lapsen ikä.

2. Turvallinen arki ja rutiinit

Turvallinen arki suojaa mielenterveyttä. Pelko kotona, päivähoidossa tai koulussa tai muussa ympäristössä kuormittaa lapsen tai nuoren vointia. Lapsi tarvitsee turvallisia aikuisia ja säännöllistä arkirytmiä ympärilleen.

Ennakoitavuus arjessa on lapselle tärkeää. Tuttu arkirytmi sekä tutut askareet ja ihmiset lisäävät turvallisuuden- ja pysyvyydentunnetta.

Kaikkein tärkeintä on turvallisen aikuisen läsnäolo ja läheisyys. Turvallinen aikuinen asettaa lapselle rajoja sekä vastaa lapsen tarpeisiin.

3. Riittävä uni ja lepo

Arjessa on tärkeää olla riittävästi aikaa levolle. Riittämätön uni on merkittävä kuormitustekijä.

Lapsen ja nuoren kehittyvät aivot tarvitsevat unta rakentuakseen. Unen aikana aivot ja elimistö latautuvat sekä elpyvät rasituksesta.

Lapsen unta tukevat

  • säännöllinen päivärytmi
  • toistuvat iltarutiinit
  • rauhoittavat nukkumisolosuhteet ja nukkumapaikka
  • vireystilan säätely siten, että keho ja mieli ovat rauhoittuneet ennen nukkumaanmenoa
  • elektronisten laitteiden käytön välttäminen ennen vuoteeseen menoa
  • oikea-aikainen valaistus ja sen himmentäminen
  • vaatimustason ja kuormitustekijöiden vähentäminen, jos lapsi on herkkä stressille

4. Liikunta ja ruoka

Liikunta vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Liikunta vaikuttaa myönteisesti unenlaatuun, lievittää jännittyneisyyttä sekä antaa onnistumisen ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Se nostaa myös mielialaa.

Säännöllinen ja tarpeeksi monipuolinen ruokavalio on yksi perusta lapsen ja nuoren vireydelle ja hyvinvoinnille. Säännöllinen ruokarytmi ja ruoka-ajat tuovat lapselle turvallisuudentunnetta.

5. Toimivat ihmissuhteet

Sosiaaliset suhteet ovat tärkeä hyvinvoinnin voimavara. Kaverisuhteet ja turvalliset aikuiset voivat toimia lapsen ja nuoren mielenterveyttä suojaavina tekijöinä sekä auttaa selviytymään vaikeuksista.

6. Digilaitteiden hallittu käyttö

Sosiaalinen media voi olla tärkeä kanava, jonka kautta lapsi voi tuntea yhteenkuuluvuutta ikätovereidensa kanssa ja saada vertaistukea. Digilaitteiden liiallinen käyttö ja haitalliset sisällöt kuormittavat kuitenkin psyykkistä vointia.

Käyttö on liiallista, jos

  • laitteet hallitsevat lapsen arkea tai
  • vaikuttavat haitallisesti vireys- tai tunnetilaan tai
  • heikentävät perustarpeiden täyttymistä, kuten riittävää unta tai syömistä

Vanhempi voi edistää digilaitteiden sopivaa käyttöä lisäämällä perheen muuta yhteistä tekemistä ja näyttämällä esimerkkiä. Kannusta lastasi kasvokkain tapaamisiin ja toiminnalliseen tekemiseen kavereiden kanssa.

7. Taitojen ja valmiuksien oppiminen

Lapsen taidot vaikuttavat siihen, miten hän toimii erilaisissa tilanteissa. Jokainen lapsi kehittyy yksilölliseen tahtiinsa. Toisinaan lapsen oireilua voi helpottaa opettamalla lapselle tarvittavia taitoja ja valmiuksia.

Esimerkiksi kiukustuva lapsi saattaisi hyötyä rauhoittumisen taidosta tai yksinäisyyttä kokeva lapsi kaveritaitojen harjoittelusta.

Oppiminen lisää luottamusta omiin taitoihin sekä vahvistaa kykyä selviytyä haasteista.

8. Yhteistyö lapsen arkiympäristöjen kanssa

Lapsen arkiympäristöjen sujuva yhteistyö tukee lapsen psyykkistä vointia. On tärkeää, että eri ympäristöt jakavat keskenään lasta koskevaa tietoa. On tärkeää löytää yhteisiä, hyviä toimintatapoja tukea lapsen kasvua ja kehitystä.

Päivähoito tai koulu on lapsille keskeinen kasvuympäristö. Päiväkoti- tai kouluyhteisöön kuuluminen vahvistaa lapsen hyvinvointia.

Mahdolliset oppimisvaikeudet

Voi olla tarpeen kartoittaa, onko lapsella haasteita oppimisessa tai saako lapsi riittävää tukea oppimiseen. Jos lapsella on oppimisvaikeuksia, oppimisympäristön muokkaaminen ja tarvittavan tuen järjestäminen voi helpottaa lapsen oireilua.

Miten lapsen oireisiin kannattaa suhtautua?

Lapsen tai nuoren olo voi helpottua, jos vanhempi suhtautuu oireisiin ymmärtäväisesti ja rauhallisesti. On tärkeää osoittaa lapselle, ettei hänen tarvitse pärjätä vaikeuksiensa kanssa yksin.

Lapsi saattaa luulla, ettei vanhempi kestä tai jaksa vastaanottaa pahaa oloa. Hän voi pelätä, ettei vanhempi ota tosissaan tai suuttuu.

Siksi vanhemman on hyvä näyttää esimerkkiä siitä, että vaikeista kokemuksista ja tunteista voi keskustella.

Videolla (2:09) kuulet kokemuksia siitä, millä tavalla läsnäolosta ja avoimesta keskustelusta voi olla hyötyä silloin, kun oma lapsi oireilee. Videon henkilöt ovat FinFami Uusimaa ry:n kokemusasiantuntijoita. Yhdistys tarjoaa vertaistukea mielenterveysomaisille.

Anna lapselle tilaa kertoa kokemuksistaan

Ole kiinnostunut lapsen kokemuksesta, ajatuksista ja tunteista. Esitä niistä kysymyksiä. Pysähdy kuuntelemaan ja anna tilaa lapselle kertoa. Varo, ettet painosta tai syyllistä lasta.

Vanhemman ei tarvitse yrittää heti ratkaista ongelmia. Tärkeää on antaa lapselle kokemus siitä, että vanhempi haluaa kuunnella ja ymmärtää häntä.

Osoita myötätuntoa

Osoita olevasi lapsen tukena. Pyri jakamaan lapsen kokemus. Voit sanoa, että tilanne voi varmasti tuntua lapsesta pahalle tai että on kurjaa, että lapsella on hankala olla.

Kuuntele, mitä lapsi toivoo sinulta

Voit pohtia lapsen kanssa, millaista apua hän toivoisi sinulta.

Voitte yhdessä miettiä, mikä voisi helpottaa tilannetta. Kerro lapselle, että aikuisten tehtävä on auttaa häntä ja etsiä tarvittaessa lisää tukea.

Normalisoi

Kerro lapselle, että hän ei ole ainoa, jolla on vastaavia ongelmia. Psyykkiset ja kehityksen haasteet ovat tavallisia. Ikätasoinen tieto oireista, niiden yleisyydestä, hoidosta ja toipumisesta voi auttaa lasta.

Luo toivoa siitä, että oireet voivat helpottaa. Kerro, että niiden voittamiseen voi oppia keinoja.

Tutki etäämmältä

Usein lasten on helpompi käsitellä haasteita, jos niitä voi tutkia hieman etäämmältä. Luo leikkeihin omalle hahmollesi vastaavia ongelmia kuin lapsellasi on. Tehkää yhdessä kirjoittaen tai piirtäen oma tarina, jossa hahmolla on samoja vaikeuksia. Etsikää satuja ja kirjoja, jotka käsittelevät aihetta.

Mielikuvituksen avulla voitte yhdessä pohtia, miltä tilanne saattaa hahmosta tuntua, mitä hän voisi tehdä ja mitä hahmo toivoisi toisten tekevän.

Vahvista hyvää

Jokaisen on tärkeää kokea olevansa hyväksytty ja arvokas. Osoita lapsellesi, miten hieno tyyppi hän on ja miten mukavaa hänen kanssaan on olla. Tuo esiin onnistumisen kokemuksia ja vahvista näin lapsen uskoa itseensä.

Osoita lapsellesi, etteivät haasteet määritä häntä – hän on paljon muutakin.

Harjoitus: Huomaa päivän hyvät hetket

Miksi?

Pysähdytte arjen hyvien hetkien äärelle ja huomaatte sen, mikä sujuu.

Miten?

Kirjatkaa yhdessä perheen kanssa päivän päätteeksi ainakin kolme asiaa, jotka tänään ovat sujuneet hyvin tai tuntuneet mukavilta.

Esimerkki: 1. Kaikki ehtivät aamulla ajoissa kouluun ja töihin. 2. Lapsi harjoitteli sovitusti harrastukseen menoa. 3. Illalla kotona oli hyvä tunnelma, kun muisteltiin kesää.

Tehkää harjoituksesta arjen rutiini, jota toistatte säännöllisesti. Päivittäin toistettuna harjoituksesta on isoin hyöty.

Voitte tehdä itse päiväkirjan tätä varten tai tulostaa lomakkeen alta. Vaihtoehtoisesti voitte perustaa myös viestiketjun, johon jokainen voi kirjoittaa mukavia asioita päivittäin.

Mistä tukea tilanteeseen?

Omahoito-ohjelma itsenäiseen työskentelyyn

Apua saa Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista, joita voi käydä läpi joko yksin tai yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa.

Vanhemmalle suunnatusta oireilevan lapsen omahoito-ohjelmasta saat tietoa lapsen oireiluun liittyvistä tekijöistä sekä välineitä ongelmien selättämiseen.

Muut ihmiset tukena

Kerro perheenne tilanteesta luotettavalle läheiselle, jotta saat itse tukea. Puhumalla omat ajatukset ja tunteet usein selkiytyvät ja voi löytää uusia keinoja tilanteen helpottumiseksi.

Jos läheisille puhuminen ei ole mahdollista, voit hakeutua juttelemaan vertaisten kanssa. Etsi vertaistukea esimerkiksi omaisyhdistyksistä. Omaisyhdistysten kautta voit löytää toisia ihmisiä, jotka ovat samanlaisessa elämäntilanteessa kuin sinä.

Löydät läheisimmän omaisyhdistyksen FinFamin kautta.

Milloin ja mistä ammattiapua?

Jos huoli herää, on vanhemman tehtävä järjestää lapselleen apua.

Ammattilaisen apu

Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä.

Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.

Apua voi hakea esimerkiksi

  • neuvolasta
  • koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
  • perheneuvolasta
  • terveyskeskuksesta
  • nuorisoasemalta
  • sosiaalihuollon palveluista

Lisätietoa avun hakemisesta löytyy mielenterveyspalvelut-osiosta.

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Chillaa-appi nuorille

Chillaa-appi tuo apua ahdistukseen, jännitykseen ja stressiin sekä auttaa itsevarmuuden kehittämisessä.

  • aina taskussasi tukena
  • ei kirjautumista
  • rentoutus- ja mindfulness-harjoituksia
  • vinkkejä kiperiin tilanteisiin
  • tsemppiä muilta nuorilta

Oirekyselyt

Löydät oirekyselyitä nuorten ja aikuisten mielenterveysongelmien arvioimiseen. Jos olet huolissasi omasta voinnistasi, voit arvioida oireidesi voimakkuutta kyselyn avulla. Tuloksista saat vinkkejä siihen, mitä kannattaa seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelma

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa perheesi hyvinvointia silloin, kun sinulla on huoli lapsesi oireista tai omasta voinnistasi. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.

Nettiterapiat

16 vuotta täyttäneille on tarjolla mobiilivälitteistä hoitoa moniin tilanteisiin - nettiterapia tarjoaa apua erilaisiin mielenterveyden ongelmiin. Hoito perustuu itsenäiseen työskentelyyn, jota tukee nettiterapeutti.

Sinua saattaa kiinnostaa myös