Joustamaton käyttäytyminen koulussa
Mitä joustamaton käyttäytyminen tarkoittaa?
Oppilaalle voi olla tärkeää tehdä asiat tietyllä tavalla ja totutussa järjestyksessä.
Joustamattomasti käyttäytyvä oppilas tarvitsee perusteluja sille, miksi mitäkin asiaa tehdään. Siten hänen on helpompi hyväksyä vaatimukset ja ehdotukset sekä sitoutua toimimaan niiden edellyttämällä tavalla.
Oppilaan voi olla vaikeaa asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää, miltä toisesta tuntuu.
Joustamaton käyttäytyminen lyhyesti
- Joustamattomasti käyttäytyvälle lapselle siirtymätilanteet ja muutokset rutiineissa ovat vaikeita. Hän haluaa tehdä asiat omalla tavallaan. Jos asiat eivät mene siten kuin lapsi haluaa, voi hän ahdistua ja vetäytyä.
- Joustamattomasti käyttäytyvä oppilas kokee muutokset rutiineissa ahdistaviksi tai pelottaviksi. Hänen on vaikea asettua toisen asemaan. Joustamattomuus hidastaa ja vaikeuttaa toiminnanohjausta.
- Joustamattomasti käyttäytyvää oppilasta voi tukea koulussa ennakoimalla muutoksia ja pilkkomalla tehtäviä sekä palkitsemalla. Usein auttaa se, että lapsella on kokemus siitä, että hän voi valita ja vaikuttaa.
Miten joustamaton käyttäytyminen näkyy koulussa?
Oppilas voi
- määräillä toisia oppilaita tai opettajia
- kokea koulupäivän aikana tapahtuvat muutokset vaikeina
- kieltäytyä tekemisistä
- olla noudattamatta ohjeita, jos oma ajatus asiasta poikkeaa ohjeesta
- vaikuttaa hyvin omaehtoiselta
- kokea ohjeet vaatimisena
- kokea erilaisten mielipiteiden hyväksymisen vaikeana
- kokea siirtymiset paikasta ja tehtävästä toiseen vaikeina
- pitää mahdottomana sitä, että toimisi oman ajatuksensa vastaisesti
Joustamaton käyttäytyminen voi näkyä koulussa myös seuraavilla tavoilla:
- Oppilaalla on voimakkaita mielipiteitä siitä, miten asioiden pitäisi mennä.
- Ryhmä- ja parityöskentely on vaikeaa.
- Oppilas ahdistuu ja vetäytyy, jos omat ajatukset eivät saa riittävästi tilaa.
- Oppilas kieltäytyy jakamasta kouluvälineitä.
- Toiset oppilaat joustavat erilaisissa tilanteissa riidan välttämiseksi.
Tutkitaan yhdessä koulussa
Tämän harjoituksen avulla voit saada lisää tietoa oppilaan omista kokemuksista, jotka liittyvät joustamattomaan käyttäytymiseen.
- Minulla on paljon ajatuksia siitä, miten asioiden kuuluu mennä oppitunneilla tai välitunneilla.
- Jos asiat menevät eri tavalla kuin suunnittelin, minun on vaikea olla.
- Minä olen yleensä oikeassa ja toiset ovat väärässä.
- Kun olen perustellut muille jonkin asian, haluaisin, että he ovat samaa mieltä kuin minä.
- Haluan tehdä asiat omassa järjestyksessä.
- Joskus minusta tuntuu, että aivoni menevät solmuun enkä pysty kertomaan ajatuksistani.
- Joskus minusta tuntuu, etten pysty toimimaan, vaikka ymmärrän, mitä minun pitäisi tehdä.
- Minua ärsyttää, kun asioista sanotaan minulle koko ajan.
- Haluaisin, että kaikki noudattavat sääntöjä.
- En pidä siitä, että säännöissä on poikkeuksia.
- Haluan päättää, mitä välitunnilla tehdään, koska minulla on paljon hyviä ideoita.
- Minusta tuntuu, että minulta vaaditaan koulussa liikaa.
- Opettajan pyynnöt tuntuvat vaatimuksilta.
- Jos minua pyydetään puhumaan vaikeasta asiasta, se tuntuu pakottamiselta.
- Haluan päättää, miten ryhmätyöt tehdään.
Joustamattomuus ja tunteet
Joustamaton käyttäytyminen voi ulospäin näyttää omaehtoiselta ja jäykältä. Kyseessä saattavat kuitenkin olla toiminnanohjaukseen liittyvät vaikeudet. Tällöin oppilas ei kykene pitämään mielessään annettuja ohjeita.
Joskus vaatimusten välttely voi liittyä akuuttiin tai voimakkaaseen ahdistuneisuuteen. Muutos rutiineissa voi aiheuttaa ahdistusta tai pelkoa sekä vaikeuttaa toiminnan etenemistä.
Tekemisistä kieltäytymisen taustalla voi olla myös voimakas pelko epäonnistumisesta. Se estää oppilasta edes yrittämästä. Tällainen pelko rakentuu usein toistuvien epäonnistumisten kautta.
Muista
Joustamattomasti käyttäytyvä lapsi voi olla myös
- hyvä johtamaan tilanteita, kun tarvitaan napakkaa päätöksentekoa
- oikeudenmukainen
- taitava noudattamaan sääntöjä
Mikä auttaa joustamattomaan käyttäytymiseen?
Suunnittelu
Muutoksen ennakointi
Tekeminen vaihe kerrallaan
Palkitseminen
Vaihtoehtojen antaminen ja asioista sopiminen yhdessä neuvotellen voivat lisätä oppilaan joustavuuttaan hankalassa tilanteessa.
Visuaalinen ennakointi ja vastarintaa aiheuttavien tekemisten huolellinen läpikäyminen etukäteen auttavat oppilasta sopeutumaan.
Mistä haasteesta on kyse?
Oppilasta on hyvä tukea kertomaan omin sanoin, mikä tekemisessä on vaikeaa. Oppilaan kokemusten huomioiminen tärkeää. On hyvä myös osallistaa oppilasta tehtävän suunnitteluun.
Joskus kyse on myös siitä, ettei oppilas ymmärrä tai hahmota annettua tehtävää. On hyvä varmistaa, että oppilas tietää, mitä hänen tulisi tehdä.
Ohjeet ja palkitseminen
Vaikealta tuntuvien tehtävien pilkkominen pienempiin vaiheisiin voi auttaa hankalan tehtävän tekemisessä. Kirjallisina ja kuvallisina annetut ohjeet säilyvät käytettävinä pidempään kuin vain suullisena annetut ohjeet.
Palkitseminen ja myönteinen palaute yrityksestä ja onnistumisesta ovat hyvin tärkeitä. Motivoituminen ei kuitenkaan aina tapahdu nopeasti. Sille täytyy antaa aikaa.
Tukikeinot
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapia
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
