Omahoito-ohjelma

Digipelaaminen tuo monille iloa ja onnistumisen kokemuksia. Se voi myös auttaa rentoutumaan, lievittää stressiä tai tarjota yhteisöllisyyttä. Kun pelaaminen pysyy kohtuudessa ja elämässä on tilaa myös muille asioille, on pelaaminen yleensä myönteinen osa arkea.

Pelaaminen tuottaa voimakasta mielihyvää, mikä tekee siitä houkuttelevaa ja palkitsevaa. Juuri tämä mielihyvän kokemus voi kuitenkin vaikeuttaa pelaamisen hallintaa ja johtaa jopa riippuvuuden kehittymiseen.

Milloin on syytä arvioida omaa pelaamista?

Jos digipelaaminen alkaa syrjäyttää lepoa, liikuntaa, ihmissuhteita tai keskittymistä opiskeluun ja työhön, alkaa arjen tasapaino horjua kuin varkain.

Siksi omien pelitottumusten säännöllinen tarkastelu on tärkeää kaikille, jotka pelaavat. Erityisen tärkeää se on niille, jotka pelaavat paljon.

Runsaaseen digipelaamiseen yhdistetyt haitat

Kun pelaaminen vie liikaa tilaa arjessa, se voi heikentää hyvinvointia monella elämänalueella. Ongelmallinen digipelaaminen näyttäytyy usein vuorokausirytmin häiriintymisenä, velvollisuuksien laiminlyöntinä ja ihmissuhteiden haasteina.

Mitä enemmän elämä pyörii pelaamisen ympärillä, sitä todennäköisemmin ilmenee myös psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia haittoja.

Psyykkiset haitat

Runsas pelaaminen on yhdistetty psyykkisen hyvinvoinnin haasteisiin, kuten alakuloon, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöihin, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen ongelmiin sekä yliaktiivisuuteen. 

Fyysiset haitat

Tyypillisiä fyysiseen hyvinvointiin liittyviä pelihaittoja ovat unettomuus, unenlaadun heikkeneminen ja väsymys. Liiallinen pelaaminen saattaa aiheuttaa myös päänsärkyä, silmäoireita ja rannekanavaoireyhtymän sekä heikosta ergonomiasta johtuvia niska- ja selkäsärkyä tai kiputiloja.

Sosiaaliset haitat

Hallitsematon pelaaminen vaikuttaa usein sosiaalisiin suhteisiin. Se voi aiheuttaa ristiriitoja läheissuhteissa, muita ihmissuhdeongelmia sekä yksinäisyyttä.

Haasteet tai viiveet opinnoissa ovat myös tyypillisiä liiallisen pelaamisen aiheuttamia haittoja.

Ongelmallisen digipelaamisen tunnusmerkkejä

Jos suhde pelaamiseen on ongelmallinen, voi pelimaailman ulkopuolinen arki alkaa kaventua. Pelaamisesta saattaa tulla ensisijainen tapa hakea mielihyvää, sosiaalista vuorovaikutusta ja merkityksellisyyden kokemuksia, vaikka se samalla heikentäisi pelaajan hyvinvointia.

Pelaamiseen käytetty aika

Pelaamisen määrä ei yksin kerro siitä, onko kyse ongelmasta. Runsaskin pelaaminen voi olla hallittua.

Ongelmallista pelaaminen on silloin, kun aika pelien parissa kasvaa toistuvasti ja pelaaminen alkaa syrjäyttää muuta elämää. Siksi ajan lisäksi on tärkeää tarkastella, miten pelaaminen vaikuttaa muuhun arkeen ja hyvinvointiin.

Ongelmallisesti pelaavat keskittyvät usein pelien vaikeimpiin haasteisiin tai vaativimpiin tavoitteisiin. Tämä voi johtaa pitkiin pelisessioihin ja lisääntyneeseen ajankäyttöön. 

Pelaamisen korostuneisuus

Pelaaminen voi alkaa hallita ajatuksia ja vaikeuttaa keskittymistä arjen tehtäviin. Elämä pelien ulkopuolella saattaa tuntua merkityksettömältä, mikä lisää vetäytymistä pelien maailmaan. Tämä voi käynnistää kielteisen kierteen, jossa muu elämä jää taka-alalle.

Terveestä suhteesta pelaamiseen kertoo se, että pelaamistottumuksiaan voi mukauttaa tilanteen mukaan. Jos elämässä on ajankohtaisia tärkeitä asioita, kuten tentti, työkiireitä tai ihmissuhdehaasteita, tulisi pelaamista voida vähentää. 

Pelaamiseen liittyvä mielihyvä ja pelaamattomuudesta johtuva ahdistus

Pelaaminen tarjoaa nopeaa mielihyvää ja voi toimia keinona paeta huolia tai stressiä. Kun pelaaminen alkaa hallita arkea, voi siitä vähitellen tulla lähes pakonomaista.

Kun suhde pelaamiseen on ongelmallinen, aiheuttaa pelaamattomuus usein levottomuutta, ärtymystä tai ahdistusta.

Pelaamisen lisääntyminen haitoista huolimatta

Pelaaminen saattaa jatkua, vaikka se aiheuttaisi selkeitä vaikeuksia ihmissuhteissa, koulussa, työssä tai jaksamisessa. Jos pelaaminen menee kaiken muun edelle, on se usein merkki siitä, että pelaaminen on ongelmallista.