Omahoito-ohjelma

Valitse jokaisen kysymyksen kohdalta se vastausvaihtoehto, joka kuvaa parhaiten kokemuksiasi viimeisen viikon aikana.

Osassa alla olevista kysymyksistä viitataan paniikkikohtauksiin tai lievempiin oirekohtauksiin. Kumpaankin näistä liittyy ainakin neljä alla listattua oiretta. Paniikkikohtauksella tarkoitetaan äkillistä kohtauksittaista pelon tai epämiellyttävyyden tunnetta. Jotta voitaisiin puhua äkillisestä kohtauksesta, tulee oireiden saavuttaa huippunsa 10 minuutin kuluessa kohtauksen alkamisesta. Lievemmissä oirekohtauksissa ei ole samaa aikakriteeriä. 

Kohtauksen mahdollisia oireita ovat: 

• kiihtynyt pulssi tai sydämen tykytys 
• hikoilu 
• vapina tai tärinä 
• hengästyneisyys 
• pahoinvointi 
• tukehtumisen tunne 
• epätodellinen olo 
• puutuneisuus tai pistely 
• kylmät väreet tai kuumat aallot 
• kontrollin menettämisen tai hulluksi tulemisen pelko 
• kuoleman pelko 
• huimaus tai pyörtymisen tunne 
• rintakipu tai epämiellyttävä tunne rintakehässä. 

• Kysely laskee pisteet automaattisesti 
• Loppupistemäärä on vastauksistasi saatujen pisteiden summa 
• Kysymykset (7 kpl) pisteytetään asteikolla 0–4 ja kokonaispisteiden vaihteluväli on 0–28 
• Vastauksien pistemäärät näet myös niiden yhteydessä 

Tämä pistemäärä viittaa siihen, että merkittäviä paniikkioireita ei ole. 

Ajoittaiset pelon ja paniikin tunteet ovat luonnollinen ja normaali osa elämää. Pelon ja paniikin tarkoitus on valmistaa meitä toimimaan tehokkaasti uhkaavissa tilanteissa. 

Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat melko yleisiä, ja noin 10–15 % ihmisistä kokee sellaisen joskus elämänsä aikana. Paniikkikohtaus saattaa syntyä esimerkiksi äkillisessä stressaavassa tilanteessa tai olla reaktio pidempiaikaiseen kielteisenä koettuun elämänmuutokseen, kuten eroon. Myös liiallinen alkoholin tai kahvin juominen saattaa laukaista paniikkikohtauksen. 

Jos paniikkikohtaus ei toistu eikä uusien kohtausten pelko ala hallita elämää, ei tarvetta ammattiavulle yleensä ole. Yksittäinenkin paniikkikohtaus voi kuitenkin olla hyvin ahdistava kokemus, ja asiasta voikin olla hyvä keskustella läheisten kanssa. 

Jos psyykkinen vointi tuntuu huonolta siitä huolimatta, että kyselyn perusteella ei paniikkioireita ole, saattavat oireet liittyä johonkin muuhun mielenterveyden ongelmaan. Esimerkiksi yleistyneen ahdistuneisuuden tai alkoholin runsaan käytön yhteydessä voi ilmetä paniikkioireita. Näihin ongelmiin löytyy omat kyselynsä Mielenterveystalon oirekyselyistä.

Tämä pistemäärä viittaa vähäisiin paniikkioireisiin. 

Paniikkikohtauksessa elimistömme valmistautuu reagoimaan uhkaavaan tilanteeseen, vaikka mitään ulkoista uhkaa ei todellisuudessa ole. Elimistön äkillinen hälytystilaan virittäytyminen on syynä paniikkikohtauksen kehollisiin oireisiin, kuten sydämentykytykseen, hengityksen kiihtymiseen, hikoiluun ja vapinaan. Näihin fyysisiin oireisiin yhdistyy paniikkikohtauksessa yleensä psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta, halua paeta sekä pelkoa kuolemasta, hallinnan tunteen menettämisestä tai hulluksi tulemisesta. Voimakkaista oireista huolimatta paniikkikohtaukset ovat kuitenkin täysin vaarattomia. 

Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat melko yleisiä, ja noin 10–15 % ihmisistä kokee sellaisen joskus elämänsä aikana. Paniikkikohtaus saattaa syntyä esimerkiksi äkillisessä stressaavassa tilanteessa tai olla reaktio pidempiaikaiseen kielteisenä koettuun elämänmuutokseen, kuten eroon. Myös liiallinen alkoholin tai kahvin juominen saattaa laukaista paniikkikohtauksen. 

Jos paniikkikohtaukset ovat toistuvia tai oireet tai niiden pelko alkavat haitata arkea, voi omatoimisesta harjoittelusta paniikkikohtausten voittamiseksi olla hyötyä. Apuna voi käyttää Paniikin omahoito-ohjelmaa. Siinä tavoitteena on myös päästä eroon paniikkioireisiin liittyvistä peloista ja tilanteiden välttelystä. 

Paniikkikohtaukset saattavat liittyä myös johonkin muuhun mielenterveyden ongelmaan kuin varsinaiseen paniikkihäiriöön. Esimerkiksi yleistyneen ahdistuneisuuden tai alkoholin runsaan käytön yhteydessä voi ilmetä paniikkioireita. Näihin ongelmiin löytyy omat kyselynsä Mielenterveystalon oirekyselyistä.

Tämä pistemäärä viittaa lieviin paniikkioireisiin. 

Paniikkikohtauksessa elimistömme valmistautuu reagoimaan uhkaavaan tilanteeseen, vaikka mitään ulkoista uhkaa ei todellisuudessa ole. Elimistön äkillinen hälytystilaan virittäytyminen on syynä paniikkikohtauksen kehollisiin oireisiin, kuten sydämentykytykseen, hengityksen kiihtymiseen, hikoiluun ja vapinaan. Näihin fyysisiin oireisiin yhdistyy paniikkikohtauksessa yleensä psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta, halua paeta sekä pelkoa kuolemasta, hallinnan tunteen menettämisestä tai hulluksi tulemisesta. Voimakkaista oireista huolimatta paniikkikohtaukset ovat kuitenkin täysin vaarattomia. 

Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat melko yleisiä, ja noin 10–15 % ihmisistä kokee sellaisen joskus elämänsä aikana. Jos paniikkikohtaukset alkavat toistua ja oireet tai niiden pelko alkavat haitata arkea, saattaa kyseessä olla mielenterveyden häiriö, jota nimitetään paniikkihäiriöksi. Varsinainen diagnoosi perustuu aina lääkärin tekemään selvitykseen, eikä päätelmiä voi tehdä vain tämän kyselyn pohjalta. 

Hoito 

Paniikkikohtauksista ja mahdollisesta paniikkihäiriöstä voi päästä eroon. Paniikin omahoito-ohjelman avulla voi opetella keinoja paniikkikohtausten hallitsemiseen. Omatoimisen harjoittelun tavoitteena on myös lievittää kohtauksiin liittyviä pelkoja ja tilanteiden välttelyä. 

Jos läheisten kanssa keskusteleminen ja omatoiminen harjoittelu ei kohenna oloa, kannattaa olla yhteydessä ammattiauttajaan. Hoitoon hakeutumisesta voi lukea lisää Mielenterveyspalvelut-osiosta.  

Yksi hoitovaihtoehto lieviin paniikkioireisiin on nettiterapia. Nettiterapiassa paniikkioireita työstetään erilaisten harjoitusten avulla nettiterapeutin tuella. Nettiterapiaan pääsee lääkärin lähetteellä 

Muut ongelmat 

Paniikkikohtaukset saattavat liittyä myös johonkin muuhun mielenterveyden ongelmaan kuin varsinaiseen paniikkihäiriöön. Esimerkiksi yleistyneen ahdistuneisuuden tai alkoholin runsaan käytön yhteydessä voi ilmetä paniikkioireita. Näihin ongelmiin löydät omat kyselynsä Mielenterveystalon oirekyselyistä.

Tämä pistemäärä viittaa kohtalaisiin paniikkioireisiin.

Paniikkikohtauksessa elimistömme valmistautuu toimimaan uhkaavassa tilanteessa, vaikka mitään ulkoista uhkaa ei todellisuudessa ole. Elimistön äkillinen hälytystilaan virittäytyminen on syynä paniikkikohtauksen kehollisiin oireisiin, kuten sydämentykytykseen, hengityksen kiihtymiseen, hikoiluun ja vapinaan. Näihin fyysisiin oireisiin yhdistyy paniikkikohtauksessa yleensä psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta, halua paeta sekä pelkoa kuolemasta, hallinnan tunteen menettämisestä tai hulluksi tulemisesta. Voimakkaista oireista huolimatta paniikkikohtaukset ovat kuitenkin täysin vaarattomia.

Paniikkioireiden ollessa kohtalaisia, yhdistyy paniikkikohtauksiin yleensä joukko muita elämään kielteisesti vaikuttavia oireita. Paniikkikohtausten epämiellyttävyyden vuoksi niitä saatetaan alkaa pelätä etukäteen. Tämän voi johtaa sellaisten tilanteiden ja tekemisten välttämiseen, jotka voisivat laukaista paniikkikohtauksen. Välttely voi kapeuttaa elämää huomattavasti sekä haitata esimerkiksi ihmissuhteita ja työkykyä.

Tämän pistemäärän kuvaamassa tilanteessa paniikkioireet saattavat liittyä diagnosoitavaan häiriöön, jota nimitetään paniikkihäiriöksi. Varsinainen diagnoosi perustuu kuitenkin aina lääkärin tekemään selvitykseen, eikä päätelmiä voi tehdä vain tämän kyselyn pohjalta.

Hoito

Paniikkikohtauksista ja mahdollisesta paniikkihäiriöstä voi päästä eroon. Paniikin omahoito-ohjelman avulla voi opetella keinoja paniikkikohtausten hallitsemiseen. Omatoimisen harjoittelun tavoitteena on myös lievittää kohtauksiin liittyviä pelkoja ja tilanteiden välttelyä.

Jos läheisten kanssa keskusteleminen ja omatoiminen harjoittelu ei kohenna oloa, kannattaa olla yhteydessä ammattiauttajaan. Hoitoon hakeutumisesta voi lukea lisää Mielenterveyspalvelut-osiosta.

Yksi hoitovaihtoehto kohtalaisiin paniikkioireisiin on nettiterapia. Nettiterapiassa paniikkioireita työstetään erilaisten harjoitusten avulla nettiterapeutin tuella. Nettiterapiaan pääsee lääkärin lähetteellä

Muut ongelmat

Paniikkikohtaukset saattavat liittyä myös johonkin muuhun mielenterveyden ongelmaan kuin varsinaiseen paniikkihäiriöön. Esimerkiksi yleistyneen ahdistuneisuuden tai alkoholin runsaan käytön yhteydessä voi ilmetä paniikkioireita. Näihin ongelmiin löydät omat kyselynsä Mielenterveystalon oirekyselyistä.

Tämä pistemäärä viittaa merkittäviin paniikkioireisiin. 

Paniikkikohtauksessa elimistömme valmistautuu toimimaan uhkaavassa tilanteessa, vaikka mitään ulkoista uhkaa ei todellisuudessa ole. Elimistön äkillinen hälytystilaan virittäytyminen on syynä paniikkikohtauksen kehollisiin oireisiin, kuten sydämentykytykseen, hengityksen kiihtymiseen, hikoiluun ja vapinaan. Näihin fyysisiin oireisiin yhdistyy paniikkikohtauksessa yleensä psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta, halua paeta sekä pelkoa kuolemasta, hallinnan tunteen menettämisestä tai hulluksi tulemisesta. Voimakkaista oireista huolimatta paniikkikohtaukset ovat kuitenkin täysin vaarattomia. 

Paniikkioireiden ollessa merkittäviä, yhdistyy paniikkikohtauksiin yleensä joukko muita elämään kielteisesti vaikuttavia oireita. Paniikkikohtausten epämiellyttävyyden vuoksi niitä saatetaan pelätä etukäteen. Tämän voi johtaa sellaisten tilanteiden ja tekemisten välttämiseen, jotka voisivat laukaista paniikkikohtauksen. Välttely voi kapeuttaa elämää huomattavasti sekä haitata esimerkiksi ihmissuhteita ja työkykyä. 

Tämän pistemäärän kuvaamassa tilanteessa paniikkioireet saattavat liittyä diagnosoitavaan häiriöön, jota nimitetään paniikkihäiriöksi. Varsinainen diagnoosi perustuu kuitenkin aina lääkärin tekemään selvitykseen, eikä päätelmiä voi tehdä vain tämän kyselyn pohjalta. 

Hoito 

Paniikkihäiriötä voidaan hoitaa. Mikäli tämän pistemäärän kuvaamassa tilanteessa ei vielä ole hoitokontaktia, on suositeltavaa olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen. Hoitoon hakeutumisesta voi lukea lisää Mielenterveyspalvelut-osiosta.  

Yksi hoitovaihtoehto paniikkioireisiin on nettiterapia. Nettiterapiassa paniikkioireita työstetään erilaisten harjoitusten avulla yhteistyössä nettiterapeutin kanssa. Nettiterapiaan pääsee lääkärin lähetteellä 

Muut ongelmat 

Paniikkikohtaukset saattavat liittyä myös johonkin muuhun mielenterveyden ongelmaan kuin varsinaiseen paniikkihäiriöön. Esimerkiksi yleistyneen ahdistuneisuuden tai alkoholin runsaan käytön yhteydessä voi ilmetä paniikkioireita. Näihin ongelmiin löydät omat kyselynsä Mielenterveystalon oirekyselyistä.