Omahoito-ohjelma

Raskaus- ja vauva-aika sisältävät paljon muutoksia ja haasteita, jotka nostavat riskiä sairastua masennukseen.

Tällaisia ovat esimerkiksi:

• Hormonaaliset muutokset.
• Väsymys ja univaje.
• Fyysiset muutokset kehossa, kivut tai raskauspahoinvointi.
• Töistä pois jääminen vanhempainvapaalle.
• Ympäristön tai itsensä epärealistiset odotukset vanhemmuudesta.
• Vaikea tai traumaattinen synnytyskokemus.
• Riittämätön tuki raskausaikana, synnytyksessä ja vauvan syntymän jälkeen.
• Vanhemman tai vauvan terveysongelmat.
• Imetykseen liittyvät haasteet sekä imetysaversio, joka voi tuntua ahdistuksena, epämieluisina tuntemuksina tai inhona imetystilanteissa.

Riski sairastua masennukseen on suurentunut myös, jos vanhemmaksi tuleminen on ollut haastavaa, esimerkiksi pitkän yrittämisen, lapsettomuushoitojen, toistuvien keskenmenojen, vaikean synnytyksen tai adoption vuoksi.

Masennusta voivat aiheuttaa myös uusi rooli vanhempana ja sen mukanaan tuomat merkittävät elämänmuutokset. Tämän vuoksi synnyttäneen vanhemmat lisäksi myös toinen vanhempi tai adoptiovanhempi voi kokea stressiä ja huolta tai masentua.

Myös toivotut elämänmuutokset voivat herättää vaikeita tunteita ja oireilua.

Masennuksen taustalla voi olla monia syitä

Raskaudenaikaisen ja synnytyksen jälkeisen masennuksen taustalla olevia syitä ei aina pystytä määrittämään. Siihen ei usein olekaan mitään yksittäistä syytä.

Jotkut kokevat masennusoireita ensimmäistä kertaa vasta odotus- tai vauva-aikana. Toisilla taas on saattanut olla haasteita mielialan kanssa aiemminkin. Vanhempi saattaa huomata oireiden joko palaavan tai pahentuvan odotusaikana tai vauvan syntymän jälkeen.

Seuraavalla videolla (2:23) kokemusasiantuntijat kertovat esimerkkejä asioista, jotka ovat vaikuttaneet heidän sairastumiseensa raskaus- ja vauva-ajan masennukseen ja/tai ahdistuneisuuteen.

Masennukselle altistavia tekijöitä

• aiemmat mielenterveyshaasteet
• kuormittavat elämäntapahtumat, kuten läheisen kuolema, ero, muutto, työpaikan vaihto
• aikaisemmin elämässä tapahtuneet järkyttävät ja traumaattiset kokemukset
• heikot tukiverkostot tai sosiaalisten suhteiden puutteet
• muut ongelmat tai ristiriidat, jotka painavat mieltä tai aiheuttavat stressiä

Myös haasteet itsestä huolehtimisessa voivat altistaa masennukselle. Näitä tekijöitä voivat olla esimerkiksi puutteellinen ravinto, vähäinen liikunta tai haitallinen päihteiden käyttö.

Toisaalta myös masennuksen seurauksena saattaa lopettaa itsestä huolehtimisen, välttää muiden ihmisten seuraa tai käyttää haitallisia selviytymiskeinoja yrittäessään parantaa oloaan. Haitallinen selviytymiskeino on esimerkiksi päihteiden käyttö.

Omien lapsuudenkokemusten vaikutus

Moni alkaa käydä läpi omaa lapsuuttaan ensimmäisen kerran vasta silloin, kun tulee itse vanhemmaksi. On tavallista pohtia, miten itseä on hoivattu. Saatat miettiä, missä asioissa haluat olla kuten omat vanhempasi. Entä missä haluat olla erilainen kuin vanhempasi ovat olleet?

Kasvava tietoisuus omista lapsuusajan kokemuksista voi herättää vaikeita ajatuksia, tunteita ja tarpeita. Se saattaa myös nostaa pintaan uudenlaista haavoittuvuutta ja surua.

Aiemmat tai synnytyksen yhteydessä tapahtuneet traumakokemukset 

Uudelleensynnyttäjillä voi olla taustalla pelottava tai muuten ikävä synnytyskokemus. Havaitsematta jäänyt tai taka-alalle painettu pelko voi vaikuttaa kielteisesti uuteen synnytyskokemukseen. 

Jos huomaat masennuksen taustalla synnytyspelkoa, voi olla hyödyllistä tutustua synnytyspelon omahoito-ohjelmaan.

Myös muut elämässä tapahtuneet traumaattiset kokemukset voivat vaikuttaa. Sivulla Omien traumakokemusten vaikutus voit lukea tarkemmin traumakokemusten vaikutuksesta raskaus- ja vauva-aikana. 

Jos epäilet tai tunnistat itselläsi traumaperäisiä oireita, on tärkeää, että puhut niistä esimerkiksi neuvolassa.