Opiskelija, haittaavatko poissaolot opiskelua?
Tiivistelmä
- Poissaolojen taustalla voi olla motivaatioon, oppimiskokemuksiin, opiskeluyhteisöön tai elämätilanteeseen liittyviä haasteita.
- Poissaolotilanteen varhainen tunnistaminen ja tilanteeseen sopiva tuki ehkäisevät ongelmien kasautumista.
- Opintojen keskeytyminen voi olla haastavaa mielen hyvinvoinnille ja rajoittaa tulevaisuuden mahdollisuuksia.
- Ilman riittävää tukea työelämään siirtyminen vaarantuu ja työllistymisen mahdollisuudet heikkenevät.
Tältä sivulta löydät vinkkejä poissaolojen vähentämiseen.
Poissaolojen taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä
Poissaolot opinnoista ovat aina oire jostakin. Taustasyyt ovat hyvin moninaiset. Syyt voivat liittyä niin yksilöön, perheeseen, opintoihin kuin yhteiskunnassa tapahtuviin asioihin.
Opiskeluun liittyvät syyt:
- motivaation puute
- oppimisen vaikeudet, neuropsykiatrisista(nepsy) piirteistä johtuvat yksilölliset haasteet
- oppimisympäristön haasteet
- ajanhallinnan ja tehtävistä suoriutumisen vaikeus
- aiemmat koulunkäynnin haasteet.
Hyvinvointiin liittyvät syyt:
- psyykkiset tai fyysiset oireet
- uniongelmat
- arjen hallinnan vaikeudet
- epävarmuus omista kyvyistä
- uupumus tai stressi opiskelu- ja elämäntilanteesta
- elämäntilanteen vaikeudet tai kriisit.
Opiskeluyhteisöön liittyvät syyt:
- sosiaalinen jännittäminen
- yksinäisyyden, ulkopuolisuuden tai kiusaamisen kokemus
- turvattomuuden tunne
- kulttuuriin tai taustaan liittyvä erilaisuuden kokemus
- kommunikaatiovaikeudet opettajan kanssa.
Poissaolojen vaikutus opintoihin
Opiskelu ja opinnot
- Motivaation lasku: Vaikeus nähdä opintojen hyötyjä tai tulevaisuuden mahdollisuuksia.
- Suunniteltu tuki ei toteudu: Tämä on haitallista erityisesti, jos on oppimisvaikeuksia tai nepsy-haasteita.
- Opiskelupaineiden kasvu: Opintovaatimukset tai tulevaisuuden epävarmuus voivat aiheuttaa stressiä.
- Ajanhallinnan ja tehtävistä suoriutumisen haasteet: Tekemättömien tehtävien määrä kuormittaa ja hidastaa opintojen edistymistä.
- Arvosanojen laskeminen ja kurssien kesken jääminen: Poissaolot vähentävät opetukseen osallistumista, aiheuttavat aukkoja tiedoissa ja viivästyttävät tehtävien tekemistä.
- Aiemman poissaolokierteen vahvistuminen: Poissaolokierre voi jatkua, ellei apua saa ajoissa.
Hyvinvointi
- Psyykkiset tai fyysiset oireet: Ahdistus, masennus tai muut mielenterveyshaasteet voivat lisääntyä.
- Univaikeudet: Epäsäännöllinen rytmi, stressi tai uniongelmat voivat johtaa myöhästelyyn, poissaoloihin tai alentuneeseen vireyteen opiskelupäivän aikana.
- Epävarmuus omista kyvyistä: Lisääntyneet kokemukset heikosta itsetunnosta tai epäonnistumisen pelosta voivat estää opinnoissa suoriutumista.
- Opiskelutilanteen aiheuttama stressi: Poissaolotilanne haittaa opiskelua, tämä lisää stressin ja uupumuksen kokemusta.
- Turvattomuuden tunne: Poissaolot voivat aiheuttaa rutiinien ja sosiaalisten suhteiden katkeamista, epäonnistumisen pelkoa ja opiskelun tukipalvelujen epäsäännöllisyyttä.
Opiskeluyhteisö
- Sosiaalisten tilanteiden vaikeus: Sosiaalinen jännittäminen voi aktivoitua tai lisääntyä.
- Yksinäisyys, ulkopuolisuuden tai kiusaamisen kokemukset: Riski haavoittaviin kokemuksiin kasvaa poissaolojen myötä.
- Opettaja—opiskelija-suhteen vaikeudet: Yhteistyö voi muuttua haasteelliseksi, jos keskinäinen vuorovaikutus ja luottamus eivät ole rakentuneet riittävästi arjen kohtaamisten kautta.
Poissaolojen vaikutuksia työssäoppimisjaksolla
Se, että käy epäsäännöllisesti työssäoppimisjaksolla, voi aiheuttaa
- motivaation laskua: työssäoppimisen merkitystä voi olla vaikea nähdä, jos ei hahmota omaa tulevaisuuden suuntaa.
- puutteellisen kuvan työpaikan tukimahdollisuuksista: Työssäoppimisjaksolla voidaan muokata työtehtäviä erityistarpeisiin sopiviksi. Se onnistuu parhaiten, kun on säännöllisesti työpaikalla.
- paineita työssäoppimisjakson palautteesta: Epävarmuus työssäoppimisjaksosta suoriutumisesta ja sen arvioinnista saattaa lisätä stressiä ja kuormitusta.
- ajanhallinnan ja tehtävistä suoriutumisen haasteita: Työssäoppimisjakson vaatimuksia ja aikatauluja voi olla vaikea sisäistää, mikä heijastuu työssä suoriutumiseen.
- ulkopuolisuuden kokemuksia: Epäsäännöllinen osallistuminen voi vaikeuttaa ryhmään kiinnittymistä, lisätä yksinäisyyden tunnetta ja vähentää työyhteisöön kuulumisen kokemusta.
- poissaolokierteen jatkumista: Ilman oikea-aikaista ohjausta ja kannustusta poissaolot voivat muodostua toistuviksi myös työssäoppimisessa.
Poissaolot voivat vaikuttaa opiskelijan hyvinvointiin ja toimintaan työpaikalla
- psyykkisinä tai fyysisinä oireina: Ahdistus, alakulo tai muu kuormitus voivat lisääntyä poissaolojen pitkittyessä ja näkyä esimerkiksi vetäytymisenä tai jaksamisen heikkenemisenä työpäivän aikana.
- univaikeuksina ja väsymyksenä: Epäsäännöllinen rytmi, stressi tai uniongelmat voivat johtaa myöhästelyyn, poissaoloihin tai alentuneeseen vireyteen työpäivän aikana.
- epävarmuutena omista kyvyistä: Toistuvat poissaolot voivat heikentää uskoa omiin taitoihin ja aiheuttaa varovaisuutta tai välttelevää käytöstä työtehtävissä.
- uupumuksena tai stressinä elämäntilanteesta: Elämässä voi olla samaan aikaan monenlaisia huolia. Ne voivat yhdessä työssäoppimisjakson poissaolojen kanssa lisätä paineita ja aiheuttaa jaksamisen vaikeuksia tai lisätä edelleen poissaoloja.
- turvattomuuden tunteena: Poissaolot voivat katkaista arjen rytmin ja vaikuttaa siihen, ettei työyhteisöstä ehdi syntyä tuttua ja turvallista tunnetta.
Poissaolot voivat näkyä sosiaalisissa suhteissa ja yhteyksissä ohjaajiin
- sosiaalisenajännittämisenä: Ryhmässä tai työyhteisössä toimiminen voi tuntua hankalalta, jos tilanne jännittää tai aiemmat poissaolot ovat katkaisseet jo aiemmin solmitut sosiaaliset suhteet.
- yksinäisyytenä, ulkopuolisuuden tai kiusaamisen kokemuksena: Pitkät tai toistuvat poissaolot voivat lisätä riskiä jäädä sivuun työyhteisöstä tai vahvistaa ulkopuolisuuden tunnetta. Riski epäonnistumisen kokemuksiin sosiaalisissa tilanteissa kasvaa poissaolojen myötä.
- ohjaussuhteen rakentumisen haasteena: Luottamuksellisen ja toimivan ohjaussuhteen syntyminen voi vaikeutua, jos kohtaamiset jäävät vähäisiksi tai epäsäännöllisiksi poissaolojen vuoksi.
Vinkkejä opiskelijalle
Kun tunnistat poissaolojen syyt, voit helpommin vaikuttaa tilanteeseesi ja saada oikeanlaista tukea. Apua poissaolojesi taustasyiden selvittämiseen voit saada esimerkiksi kuraattorilta, psykologilta tai terveydenhoitajalta.
Nämä asiat voivat olla sinulle avuksi:
Hyvinvointi
- Tee arjestasi säännöllinen, se tukee jaksamista. Säännöllinen unirytmi, lämmin ruoka päivän aikana, pieni kävely ulkona tai kännykän laittaminen sivuun hetkeksi lisäävät jaksamista.
- Ota aikaa palautumiseen. Tee asioita, joista nautit ja jotka rauhoittavat mieltäsi, esimerkiksi musiikin kuuntelu, piirtäminen, luonnossa oleilu tai kavereiden kanssa jutteleminen voivat auttaa palautumaan ja tukevat opiskeluvalmiuksia.
- Kuuntele itseäsi. Jos olosi on ollut pidemmän aikaa huono, pysähdy miettimään, tarvitsetko esimerkiksi opiskeluhuollon apua. Voit varata ajan kuraattorille tai terveydenhoitajalle ja kertoa, miltä sinusta on viime aikoina tuntunut. Opiskeluhuollon ammattilaiset osaavat auttaa ja ohjata sinut tarvittaessa oikean avun piiriin.
Opiskelu
- Pyri säännölliseen opiskeluun. Vaikka opiskelu tuntuisi raskaalta, pienikin rutiini tuo turvaa sekä auttaa jaksamaan ja herättelemään motivaatiota. Esimerkiksi 15 minuuttia tehtävien tekemistä joka päivä samaan aikaan voi auttaa.
- Aikatauluta oppimistasi: Kuinka paljon aikaa tarvitset kunkin tehtävän tekemiseen? Arvioi riittääkö jaksamisesi työmäärän hoitamiseen. Voisiko jonkun tehtävän palauttamisesta myöhemmin sopia opettajan kanssa? Opettajasi tai erityisopettaja voi olla tässä apuna.
- Kehitä oppimisen taitojasi: Opitko parhaiten lukemalla, kuuntelemalla, tekemällä vai keskustelemalla? Millaiset muistitekniikat auttavat sinua? Miellekartat, muistilistat tai kuvat voivat olla avuksi. Suunnittele, kokeile ja arvioi mikä sopii sinulle parhaiten. Opettajasi ja erityisopettaja voivat olla tässä apuna.
- Aseta selkeät ja motivoivat tavoitteet: Mieti jokaiselle päivälle pieni tavoite, joka on sinulle merkityksellinen ja mahdollinen saavuttaa. Aseta myös isompi, pitkän aikavälin tavoite, joka antaa suuntaa opiskelulle. . Tavoitteet auttavat pysymään motivoituneena ja antavat suuntaa opiskelulle.
- Aloita pienistä askelista. Laadi itsellesi tehtävälista, etene yksi tehtävä kerrallaan. Aloita lyhyistä opiskeluhetkistä ja pidä tarpeeksi taukoja työskentelyn aikana. Pienet onnistumiset vievät kohti isompaa tavoitetta.
- Harjoittele ajanhallintaa. Kalenteri- tai tehtäväsovellus voi auttaa hahmottamaan kokonaisuutta ja rytmittämään päiviäsi. Voit esimerkiksi merkitä tehtävien palautuspäivät tai opiskeluaikasi kalenteriin, jotta et unohda niitä.
- Salli itsellesi epäonnistumiset. Kaikki kokevat välillä motivaation puutetta, ahdistusta tai väsymystä. Se on normaalia, eikä tarkoita epäonnistumista. Jos jokin tehtävä ei onnistu heti, voit yrittää uudestaan myöhemmin.
- Tartu ajoissa pieniin haasteisiin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa reagoit vaikeuksiisi ja poissaoloihisi, sitä helpompi niitä on työstää. Poissaolot harvoin ratkeavat itsestään. Voit esimerkiksi keskustella opettajan tai ohjaajan kanssa heti, kun alat huolestua tilanteestasi.
- Hae opiskelun tukea. Voit pyytää esimerkiksi erityisopetusta, tukiopetusta, kevennettyä opiskelurytmiä tai räätälöityjä tehtäviä. Esimerkiksi erityisopettaja voi auttaa sinua löytämään sinulle sopivat opiskelutavat.
- Mieti erilaisia opiskeluvaihtoehtoja. Joskus alan vaihto tai opiskelu valmentavassa ryhmässä voi olla tilanteessasi oikea ratkaisu. Esimerkiksi opinto-ohjaaja voi auttaa sinua löytämään sopivan opiskelupolun ja tukea päätöksissäsi.
Itseluottamuksen vahvistaminen
- Tunnista omat vahvuutesi. Keskity asioihin, joissa olet hyvä ja ole ylpeä niistä. Voit esimerkiksi olla hyvä piirtämään, kirjoitat sujuvasti, osaat kuunnella muita, ymmärrät ohjeet nopeasti tai jaksat tehdä tehtävän alusta loppuun.
- Huomaa pienetkin onnistumiset. Ne vahvistavat itseluottamustasi, auttavat pitämään motivaatiota yllä ja kannustavat jatkamaan: Palautat tehtävän ajoissa, uskallat kysyä apua tai saat itsesi kouluun vaikeana aamuna: Nämä ovat kaikki tärkeitä onnistumisia.
Yhteisöllisyys
- Opiskele muiden kanssa. Yhteisöllisyys voi lisätä motivaatiota ja tehdä opiskelusta mieluisampaa.
Voit esimerkiksi tehdä yhdessä opiskelukaverin kanssa tehtäviä, sopia yhteisen tauon pitämisestä tai viettää yhdessä etäopiskelupäivää. - Osallistu yhteisöön sen verran kuin jaksat. Oppilaitoksen yhteisöön kuuluminen tukee mielialaa ja auttaa myös tulevaisuuden työelämätaitojen kehittymisessä. Voit mennä koulusi kahvilaan istumaan hetkeksi tai osallistua ryhmätehtävään, vaikka vain pienellä panoksella.
- Kokeile vertaistukea. Vertaistuki voi olla korvaamatonta. Juttele esimerkiksi kaverin kanssa, jolla on samanlaisia kokemuksia, tai kysy opolta, onko koulussa ryhmiä, joissa voi jakaa ajatuksia muiden kanssa.
- Pidä yhteyttä sinulle tärkeisiin ihmisiin. Ole kontaktissa ystäviisi ja perheeseesi, kerro tilanteestasi.
Voit esimerkiksi lähettää viestin, soittaa tai sopia yhteisestä kävelystä tai kahvihetkestä. - Kerro tilanteestasi ajoissa. Opettaja, opinto-ohjaaja, opiskeluhuollon työntekijä tai joku muu koulun työntekijä voi auttaa sinua. Voit sanoa vaikka: ”Nyt on ollut vähän vaikeaa jaksaa. Voisitko kuunnella?”
- Pyydä apua, se on voimavara. Se osoittaa, että arvostat itseäsi ja haluat palauttaa opintosi oikealle raiteelle. Voit vaikka laittaa viestin opettajalle, jäädä juttelemaan tunnin jälkeen tai pyytää apua koulun kuraattorilta tai terveydenhoitajalta. Tärkeintä on, että et jää yksin.
Lue lisää
Miten opettaja ja työssäoppimisjakson ohjaaja voi sinua tukea:
Katso video
Seuraava video (1:58) kertoo, miten vireystilasi vaihtelee päivän mittaan ja miten pystyt siihen itse vaikuttamaan.
Sinua voivat myös kiinnostaa seuraavat videot
Milloin ja mistä apua?
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Apua voi hakea esimerkiksi
- opiskeluhuollosta (terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi)
- hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)
- opinto-ohjaajalta
- erityisopettajalta
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
